Kuvasaldoa kesältä

Se olisi sitten tämän vuoden kesäloma pidetty ja maanantaina olisi taas aika palata töihin. Eikä edes harmita, töissä on nimittäin kivaa ja saan tehdä juttuja joista tykkään, ihan erilaisia juttuja mitä olen lomalla tehnyt. Ajattelin, että tänä vuonna kesäloma jäi vähän tylsäksi, en edes käynyt missään matkalla. Kameran muistikorttia eilen tyhjennellessäni huomasin kuitenkin, että kaikenlaista sitä on ehtinyt.

Loma alkoi mökillä, jossa oli pientä rakentelua luvassa. Rakentelu jatkui myös myöhemmin paljon isommalla projektilla, kun talon alapohja ja rakenteet uusittiin. Omalle vastuulleni jäi vanhojen jätteiden siivous (ei ollut mitään herkkua tuolla talon alla) ja uuden terassin rakennus isäni kanssa. Aika hieno tuli vaikka itse sanonkin. Vielä hienompi tulee kun rakenteet saavat myöhemmin uutta valkoista maalia päälleen.

Mökkiremontin välissä olin hetken kaupungissa. Siskot ja tytöt kävivät kyläilemässä, tehtiin pizzaa. Tai minä tein ja vieraat söi. :) Olikin jo pitkään tehnyt mieli itsetehtyä pizzaa. Pohja ei ihan noussut normaaliin tapaan, mutta siihen oli varmaan syynä pieni soveltaminen valmistuksessa. Pitäisi vaan aina malttaa orjallisesti noudattaa ohjetta.

Parin päiväreissun verran tuli myös harrastettua kotimaan matkailua. Kävin Jyväskylästä hakemassa yhden soittimen ja Fiskarsin kautta Hangossa ihan muuten vaan kun oli kaunis päivä. Jyväskylän burgerista varmaan myöhemmin lisää, Hangosta ei oikein jäänyt mitään kerrottavaa. :) Molemmilla reissuilla suosin pikku-paikkakuntia kiertäviä mutkaisia reittejä. Aikaa meni enemmän, mutta hermo lepäsi kun ei tarvinnut lomaruuhkissa jonotella. Ja autokin on mukavampi ajettava tuollaisilla teillä. Auton mittariin onkin kertynyt noin 4000 km lisää loman aikana, joka on lähes kolmannes koko vuoden kilometreistä.

Viimeiset lomapäivät ovat menneet taas täällä kotona, jossa on saanut nauttia paikallisen ostarin purkutyömaan ja metro-työmaan sulosoinnuista. Pölyäkin on riittänyt. Parvekelasit olen pessyt loman aikana jo kahdesti, kohta olisi taas aika tehdä se uudelleen. Onneksi en sentään asu noissa lähitaloissa.

Ehkäpä raapustelen vielä pari lomalta kertynyttä juttua ja reseptiä jossain välissä tänne.

Kesälomajuttuja

Kesälomalle oli jäätävä vähän varkain viikko sitten. Ei ollut yhtään fiilistä ja työtkin jäi vähän huonoon vaiheeseen, mutta ehkä loma tuli kuitenkin ihan tarpeeseen. Lomabudjetti meni muutama viikko sitten hammaslääkäriin hampaan lohjettua, joten tänä vuonna Suomi saa riittää. Ajatuksena tehdä muutaman päivän reissuja kohtuullisen matkan päähän, pienempiä teitä pitkin ajellen, ilman sen kummempia suunnitelmia.

Toistaiseksi en ole ehtinyt kuin tekemään siskonmakkarakeittoa (iski hirveä himo!), nauttimaan elämästä sisäisen kellon mukaan (saa nukkua pidempään) ja käymään mökillä. Mökkimatkan reitiksi valitsin kolme- ja nelinumeroisia teitä normaalin moottoritien sijaan ja olipahan huomattavasti mukavampaa ja stressivapaampaa ajella omaan tahtiin. Aikaa menee enemmän, mutta sitähän nyt lomalla on. Autokin tuntuu olevan enemmän kotonaan syheröisillä teillä. Mökillä oli pientä rakentelua, laiturille penkit ja kulkuväylälle uudet portaat. Yöt oli kylmiä ja tuntui luonto olevan vielä keväässä.

Taste of Helsinki 2017 – plussat ja miinukset

Tämän vuoden Taste of Helsinki olisi sitten takana päin. Viimeistä kertaa tässä muodossa, koska ensi vuonnahan ei ainakaan samaa paikkaa saa enää käyttää. Muutoksia siis tulee varmasti, millaisia niin sen aika näyttää.

Tapahtuma jäi tänä vuonna omalta osaltani vain kaksipäiväiseksi, lauantaiksi oli muuta ohjelmaa ja tänään ei enää vaan jaksanut. Pitkät työpäivät ja vielä alkuviikosta vaivanneen flunssan takia huonosti nukutut yöt houkuttelivat tänään jäämään sohvan pohjalle. Torstai- ja perjantai-illat menivät kuitenkin mukavasti hyvän ruoan parissa. Tänä vuonna ei voi sanoa, että “söin kaikki”, mutta lähes puolet kuitenkin.

Sää ei noudatellut – onneksi – perinteitä vaan auringosta sai nauttia, en tiedä oliko se syynä vai mikä, mutta tästä vuodesta jäi ruoan osalta viime vuotta aavistuksen parempi maku. Vuosi sitten oli karmea keli ja jotenkin tasapaksummat annokset, tänä vuonna oli vaihtelua enemmän vaikka itse hieman harmittelin jälkkäreiden samankaltaisuutta.

Torstaista kirjoitin jo aiemmin. Perjantaina tuli maisteltua vielä kymmenen annosta lisää, viisi suolaista annosta, neljä makeaa ja yksi suolainen jälkkäri.

* Shelter – Sokerisuolattua siikaa & siianmätiä, pähkinävoissa haudutettua varhaisperunaa ja pikkelöityä omenaa
* Shelter – 24h haudutettua luomukaritsankylkeä, pikkelöityä keltavahveroa ja sienivinegretellä maustettua itusalaattia
* Tuohi – Ternimaito blini, pihka-kermaa ja hapatettua tattarihunajaa
* Savoy – Vorschmack
* Ludu – Valkosuklaa cremeux, mallascrumblea, koivunmahlavaahtoa ja suolaheinäjäätelöä

* Pastor – Grillattua mustealaa, perunaterriiniä, kylmäsavustettua kirjolohenmätiä
* Grön – Kuusenkerkkäetikalla maustettua jäädykettä, auringonkukan siemeniä, maitohappoa ja kuusenkerkkäkinuskia
* Grön – Kokonaisena grillattu keltasipuli, kananmaksakreemiä, viljaa ja rapeaa kanan nahkaa
* Noa – Juustokakku ja marjat
* Savoy – Basilikaposset, valkosuklaakirstallia ja mansikka-sitruunamelissasorbet

Maistelemistani annoksista oli helppo valita parhaat, vaikka huonoja niissä ei ollutkaan. Savoyn silakka oli alkuruokien aatelia, täydellisesti suolattu silakka sai kaverin mustaherukasta, toimi erinomaisesti. Pastorin mustekala oli mielettömän hyvä annos, itse mustekalassa hyvä grillin maku ja lisukkeet toimivat hienosti yhdessä, mukana kiva latinalaisen amerikan vivahde, mutta ei ylitsepursuavana. Jälkkäreistä tykkäsin eniten Bistro-o-Matin omenasorbetista kera paahdetun valkosuklaan ja suolakinuskin. Yksinkertaista ja vähän ilmeistäkin, mutta toimi. Erityismaininta vielä Tuohin blinille, jossa oli kiva poikkeuksellinen twist vaikka tässäkin liikuttiin klassisen yhdistelmän parissa.

Maistettavaksi päätyneistä ainoastaan Grönin keltasipulista jäi hieman ristiriitainen fiilis. Annos oli raskas ja yksiuloitteinen sekä vaikea syödä. Suurena maksan ystävänä maksan hallitsevuus ei haitannut, mutta annos olisi silti kaivannut hapokkuutta ja raikkautta. Loppuun vähän hyvin subjektiivista yhteenvetoa.

Plussaa

  • Kerrankin upea keli, aurinko paistoi ja oli juuri sopivan lämmintä. Jos sade ei oikein sovi, niin itse ainakin vierastaisin myös pakahduttavaa hellettä.
  • Ruoassa vaihtoehtoja ja variaatioita aiempaa enemmän. Vuoden tauon jälkeen taas kekseliäisyyttä mukana, ja annokset näyttivät niitä tarjoilevilta ravintoloilta. Paljon hyviä annoksia.
  • André Clouet “samppanjashow”
  • Mukavasti porukkaa paikalla, vaikka tämä näyttäytyikin sitten jonoina vähän joka puolella.

Miinusta

  • Nousseet hinnat. Kun Taste of Helsinki aloitti, oli alkuruoat 3 markkaa (= euroa) ja pääruoat 4 markkaa. Kustannusten noustessa näitä nostettiin markalla ylöspäin vuosi (tai pari?) sitten. Ja nyt oltin jo 5 ja 6 markassa. Viime vuonna esiteltiin “nimikkoannos”, jolla annettiin ravintoloille pelivaraa käyttää kalliimpia raaka-aineita ilman hintarajoitteita. Tänä vuonna nimikko-annokset olivat taas mukana, mutta hinnat olivat ampaisseet vähän turhan korkealle eli kaksinumeroisiksi. Muistaakseni tapahtuman “isä” Barry joskus sanoi tilavuokran olevan tapahtuman suurin kulu, kun muutama vuosi sitten Helsinki tarkisti hintaa huomattavasti ylöspäin. Vaikka itse en pidä hintoja vielä suhteettoman kovina niin tavallisemman kansan ne saattavat jo karkottaa, eikös tapahtuman tarkoitus kuitenkin ollut tuoda upeita ravintoloita suuremman joukon tietoisuuteen.
  • Nurmikon päälle ajettu hiekka. Se pölisi ja vei piknik-tunnelman tehokkaasti pois. Toki tämä ei johtunut järjestäjistä vaan kaupungista ja surkeasta keväästä, mutta harmitti se silti.
  • Toiset ihmiset ei vaan osaa käyttäytyä, känniörveltämistä, kiilailua jonoissa ja tupakointia savuttomassa tapahtumassa (tupakointialueen ulkopuolella).