Rapujuhlissa

Ehdottomasti parasta tässä blogin pitämisessä on vuosien varrella touhussa kertyneet ystävät. Välillä on tullut nähtyä hyvinkin usein, mutta viimeaikoina vähän harvemmin. Vähemmän aktiivisena bloggaajana ja päivätyön häiritessä harrastustoimintaa kaikenlaiset kissanristiäiset jäävät vähiin. Ja ovathan ihmisten elämäntilanteetkin kovin erilaisia kuin vuosia sitten. Tilaisuuksia nähdä on siis vähemmän. Mutta aina kun nähdään, on todella hauskaa. Olinkin erittäin iloinen kun sain Tiskivuoren emäntä -blogin Heidiltä ja puolisoltaan kutsun rapujuhliin. Tiesi jo etukäteen, että luvassa on runsaasti hyvää ruokaa, hyviä viinejä, huonoja juttuja ja loputonta naurunremakkaa.

Innokas ravunpyydystäjä Heidi lupasi ravut ja tykötarpeet, viinit tarjosi Juomavinkki. Näiden lisäksi toivottiin jokaisen tuovan jotain alkupalaa, lisuketta rapujen kanssa tai jälkkäriä. Joku voisi ehkä kuvitella, että ruokaa harrastavien juhlissa olisi tarjoilujen suhteen tiukkapipoinen meininki, mutta äärimmäisen nipottamisen sijaan yleensä ollaan aika perusjuttujen äärellä, hyvät raaka-aineet ja uudet kokeilut edellä mennään.

Ennen kuin iskimme kiinni rapuihin maisteltiin alkupaloja. Kokit ja Potit Hannele oli tehnyt ruusukaaliburgereita sekä hyvin vuodenaikaan sopivaa juurespanzanellaa, Vaimomatskuu Jella toi mukanaan lakritsipikkelöityjä kukkakaaleja sekä muhammaraa, jollaista myös Chocochilin Elina oli tehnyt juurisämpylöiden lisäksi. Soppa-Hanna oli tehnyt vegaanisia juustoja, jotka viihtyivät pöydässä vielä rapujenkin kanssa. Alkupaloista varsinkin tuo muhammara jäi kutkuttelemaan, mutta huomasin myös syöneeni huomattavan määrän vegaanista cheddaria.

Pääruoaksi Heidi oli keitellyt hurjan määrän isoja rapuja erittäin herkulliseen liemeen. Rapujen kanssa oli tarjolla paahtoleipää, voita, ranskankermaa, sipulia, tilliä ja sitruunaa. Elinalle oli rapujen sijaan latva-artisokkaa ja dippejä. Vaikka rapuja oli paljon, ihan hyvin me selvittiin, vaikka kaikkia ei kuitenkaan saatu syötyä. Me ensikertalaiset saimme hieman käyttökoulutusta rapujen syöntiin. Tästä huolimatta onnistuin jo ensimmäisen rapuni kohdalla saamaan sormenpään auki (ja toisen hieman myöhemmin). Uuden pöydän äärellä viihdyttiin pitkään.

Rapujen syönnin jälkeen Sillä Sipulin Merituuli pyöräytti meille Ron de Jeremy geeteet, mediterranean toniciin kera kardemumman ja verigreipin. GT:n jälkeen jatkettiin sujuvasti jälkiruokapöytään. Vatsaan jäänyt tila täytettiin Hannan porkkanapiirakalla sekä minun tekemällä Budapest-tortulla (tai leivoksien nimellähän tuo kulkee). Omasta jälkkäristä enemmän vähän myöhemmin.

Ennakko-odotusten mukaisesti naurua riitti, vatsa oli täynnä, uusi “Tiskivuorela” oli todella hieno ja varsinkin se näkymä parvekkeelta oli upea. Kiitos vielä Tiskivuoren emäntä kutsusta ja Sillä Sipuli, Hannan Soppa, Kokit ja Potit, Vaimomatskuu sekä Chocochili seurasta.

Portobellopasta

Tämä on herkullinen kaapintyhjennyspastana aikoinaan syntynyt resepti, jonka kuvittelin blogissa jo aikoja sitten julkaisseeni. Mutta en ilmeisesti ollutkaan. Aika siis korjata tämä virhe.

Portobello-sienten, timjamin, pinjansiemenien ja puhvelimozzarellan pyhä liitto on tuttu myös yhdestä suosikkipizzastani ja pizzapäivän jämistä tämä aikoinaan syntyikin. Sen lisäksi, että toimivat hyvin yhdessä ovat nämä myös erikseen suosikkiraaka-aineideni joukossa, varsinkin timjamia on tullut tänä kesänä tungettua lähes joka ruokaan.

Nopea ja yksinkertainen ruoka, joka on helppo valmistaa ja tuo varmasti veden kielen päälle. Parasta arkiruokaa.

Portobellopasta (2 annosta)

  • 50 pinjansiemeniä, paahdettuina
  • 1-2 kpl salottisipulia
  • 2 valkosipulin kynttä
  • 1 iso portobello
  • tuoretta timjamia
  • rucolaa
  • 125 g mozzarella di bufala
  • oliiviöljyä
  • suolaa
  • mustapippuria
  • 250 g pastaa oman valinnan mukaan

Paahda aluksi pinjansiemenet. Tämä onnistuu helpoimmin keskilämmöllä liedellä, kuivalla pannulla. Varo polttamasta.

Laita sitten pastavesi kiehumaan ja keitä pasta voimakkaasti kiehuvassa suolatussa vedessä al dente, pakkauksen ohjeen mukaan. Kastikkeen teossa menee noin 8-10 minuuttia, joten pastan voi laittaa kiehumaan samanaikaisesti kun aloittaa kastikkeen teon.

Hienonna salottisipuli ja viipaloi valkosipuli. Lorauta pannulle oliiviöljyä ja kuullota sipuleita keskilämmöllä kunnes alkavat muuttua läpikuultaviksi. Viipaloi portobello ja hienonna timjami. Lisää pannulle ja jatka kuullottamista hetken aikaa. Mausta sitten suolalla ja pippurilla.

Ota pannu pois levyltä. Heitä kourallinen rucolaa ja revi puolet mozzarellasta kastikkeen joukkoon. Pyörittele sekaisin ja anna lämmetä hetken. Lisää kypsät pastat myös pannulle ja sekoita. Nosta lautasille, revi loput mozzarellasta annoksiin, ripottele pinjansiemenet, pirskottele oliiviöljyä ja rouhaise mustapippuria annosten päälle. Koristele timjamin varsilla. Tarjoa heti.

Kuvasaldoa kesältä

Se olisi sitten tämän vuoden kesäloma pidetty ja maanantaina olisi taas aika palata töihin. Eikä edes harmita, töissä on nimittäin kivaa ja saan tehdä juttuja joista tykkään, ihan erilaisia juttuja mitä olen lomalla tehnyt. Ajattelin, että tänä vuonna kesäloma jäi vähän tylsäksi, en edes käynyt missään matkalla. Kameran muistikorttia eilen tyhjennellessäni huomasin kuitenkin, että kaikenlaista sitä on ehtinyt.

Loma alkoi mökillä, jossa oli pientä rakentelua luvassa. Rakentelu jatkui myös myöhemmin paljon isommalla projektilla, kun talon alapohja ja rakenteet uusittiin. Omalle vastuulleni jäi vanhojen jätteiden siivous (ei ollut mitään herkkua tuolla talon alla) ja uuden terassin rakennus isäni kanssa. Aika hieno tuli vaikka itse sanonkin. Vielä hienompi tulee kun rakenteet saavat myöhemmin uutta valkoista maalia päälleen.

Mökkiremontin välissä olin hetken kaupungissa. Siskot ja tytöt kävivät kyläilemässä, tehtiin pizzaa. Tai minä tein ja vieraat söi. :) Olikin jo pitkään tehnyt mieli itsetehtyä pizzaa. Pohja ei ihan noussut normaaliin tapaan, mutta siihen oli varmaan syynä pieni soveltaminen valmistuksessa. Pitäisi vaan aina malttaa orjallisesti noudattaa ohjetta.

Parin päiväreissun verran tuli myös harrastettua kotimaan matkailua. Kävin Jyväskylästä hakemassa yhden soittimen ja Fiskarsin kautta Hangossa ihan muuten vaan kun oli kaunis päivä. Jyväskylän burgerista varmaan myöhemmin lisää, Hangosta ei oikein jäänyt mitään kerrottavaa. :) Molemmilla reissuilla suosin pikku-paikkakuntia kiertäviä mutkaisia reittejä. Aikaa meni enemmän, mutta hermo lepäsi kun ei tarvinnut lomaruuhkissa jonotella. Ja autokin on mukavampi ajettava tuollaisilla teillä. Auton mittariin onkin kertynyt noin 4000 km lisää loman aikana, joka on lähes kolmannes koko vuoden kilometreistä.

Viimeiset lomapäivät ovat menneet taas täällä kotona, jossa on saanut nauttia paikallisen ostarin purkutyömaan ja metro-työmaan sulosoinnuista. Pölyäkin on riittänyt. Parvekelasit olen pessyt loman aikana jo kahdesti, kohta olisi taas aika tehdä se uudelleen. Onneksi en sentään asu noissa lähitaloissa.

Ehkäpä raapustelen vielä pari lomalta kertynyttä juttua ja reseptiä jossain välissä tänne.