Suklaa-vadelmatäytteiset Budapest-leivokset

Vuosia sitten söin Aleksin La Torrefazionessa suklaa-vadelma Budapest-leivoksen. Siitä asti olen haaveillut niistä ja suunnitellut vielä joskus tekeväni niitä itse. “Aitoihin” Budapest-leivoksiinhan tulee täytteeseen vadelmien ja suklaan sijaan säilyke-persikoita tai mandariineja. Tuoreiden vadelmien kanssa leivoksesta tulee huomattavasti raikkaampi ja täyte toimii paljon paremmin omaan makuuni. Valitettavasti niitä vadelma-täytteisiä yksilöitä ei ole sen jälkeen tullut missään vastaan.

Kun Tiskivuoren emäntä -blogin Heidi kutsui minut rapujuhliin, joihin pyydettiin alkupalaa tai jälkkäriä nyyttäriperiaattella, näin tilaisuuteni tulleen. Koska en ole mikään sokerileipuri ja makeat leivonnaiset tuppaavat minulla aika usein epäonnistumaan niin pidin tätä jonkinlaisena haasteena. Lopulta valmistus oli kuitenkin kohtuullisen helppoa eikä isompia takaiskuja tullut. Helposti murtuva pohja otti hieman kuljetuksessa osumaa, mutta se ei haitannut, kun muuten leivonnainen pysyi kasassa.

Täytteestä päätin jättää lisätyn sokerin kokonaan pois. Taikina oli jo erittäin makea, joten suklaasta ja vadelmasta tuleva makeus sai riittää. Mielestäni aivan oikea ratkaisu. Omaan makuun olisi taikinastakin hieman voinut vähentää sokerin määrää, mutta en uskaltanut lähteä muuttamaan reseptiä. Käytin myös täytteessä mascarponea maitorahkan sijaan.

Tykkäsin itse ja muillekin tuntui maistuvan vaikka, joten pidin kokeilua onnistuneena. Ei kannata antaa marenkityyppisen taikinan hämätä, tämä oli oikeasti kohtuullisen helppo valmistaa. Vinkkinä vaan itselleni, että se pohjan jäähtyminen sitten kestää kohtuullisen kauan.

Leivos on gluteeniton ja laktoositon (kunhan valitsee oikeat raaka-aineet).

Kuvat leivoksista ovat valitettavasti vähän mitä ovat, siinä oli jo monta rapua nautittu ja ilta alkoi taittumaan yön puolelle eli syytän olosuhteita. Suklaatakaan en jaksanut enää tarjoiluvaiheessa sulattaa, joten raastamalla mentiin. Leivokset oli kuitenkin sen verran hyviä, että eiköhän niistä tule vielä joskus otettua paremmat kuvat.

Suklaa-vadelmatäytteiset Budapest-leivokset (8-12 kpl)

  • pohja:
  • 1,5 dl (4-5 kpl) munanvalkuaisia
  • 2,4 dl sokeria
  • 0,75 dl maissijauhoja
  • 1,5 dl mantelijauhetta (n. 80 g pss)
  • 1,5 dl hasselpähkinäjauhetta (n. 80 g pss)
  • täyte:
  • 1 prk (250 g) mascapone-juustoa
  • 2 dl kuohukermaa
  • n. 70 g tummaa suklaata
  • (vaniljaa)
  • tuoreita vadelmia
  • koristeluun:
  • tomusokeria
  • tummaa suklaata
  • tuoreita vadelmia

Erottele munanvalkuaiset ja keltuaiset, ole tarkkana ettei valkuaisten joukkoon päädy keltuaista tai taikina ei onnistu. Vatkaa valkuaiset ja puoli desiä sokeria löysäksi vaahdoksi. Lisää loppu sokeri (1,9 dl) vaadon joukkoon ja vatkaa edelleen kunnes vaahdosta tulee jämäkkää ja kiiltävää. Vaahto on valmista kun nostat vispilällä “huppuja” ja ne jäävät pystyyn eivätkä enää vajoa alas.

Sekoita kuivat aineet keskenään erillisessä kulhossa ja lisää ne sitten vaahdon joukkoon. Voit tarvittaessa käyttää siivilää niin saat tasaisemman lopputuloksen. Sekoita varovasti, jotta vaahto ei lässähdä.

Leivitä taikina uunipellille leivinpaperin pääälle, hieman reilun sentin paksuiseksi suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Paista 190-200 asteessa, uunin keskitasolla, noin (10-)12 minuuttia.

Anna pohjan jäähtyä kunnolla (minulla meni yli tunti) ennen täyttämistä. Tällä välin voit tehdä täytteen.

Vatkaa kerma kovahkoksi vaahdoksi. Lisää joukkoon mascarpone ja halutessasi hieman vaniljaa. Sekoita varovasti. Kumoa pohja toisen leivinpaperin päälle ja poista päällä oleva paperi. Levitä täyte pohjan päälle siten, että reunassa josta alat kääriä on hieman paksumpi kerros. Jätä toisesta reunasta noin 4-5 sentin suikale ilman täytettä jotta saat käärittyä leivoksen kiinni. Pilko suuri kourallinen vadelmia hieman pienemmiksi paloiksi ja raasta suklaasta veitsen avulla sopivan kokoista rouhetta. Ripottele vadelmat ja suklaa tasaisesti täytteen päälle. Kääri rullalle samaan tapaan kuin kääretorttu.

Koriste koko torttu tomusokerilla, sulata hieman tummaa suklaata ja pursota raitoja päälle, sekä koristele vadelmilla. Tarjoile yhtenä “halkona” tai valmiiksi viipaloituina leivoksina.

Portobellopasta

Tämä on herkullinen kaapintyhjennyspastana aikoinaan syntynyt resepti, jonka kuvittelin blogissa jo aikoja sitten julkaisseeni. Mutta en ilmeisesti ollutkaan. Aika siis korjata tämä virhe.

Portobello-sienten, timjamin, pinjansiemenien ja puhvelimozzarellan pyhä liitto on tuttu myös yhdestä suosikkipizzastani ja pizzapäivän jämistä tämä aikoinaan syntyikin. Sen lisäksi, että toimivat hyvin yhdessä ovat nämä myös erikseen suosikkiraaka-aineideni joukossa, varsinkin timjamia on tullut tänä kesänä tungettua lähes joka ruokaan.

Nopea ja yksinkertainen ruoka, joka on helppo valmistaa ja tuo varmasti veden kielen päälle. Parasta arkiruokaa.

Portobellopasta (2 annosta)

  • 50 pinjansiemeniä, paahdettuina
  • 1-2 kpl salottisipulia
  • 2 valkosipulin kynttä
  • 1 iso portobello
  • tuoretta timjamia
  • rucolaa
  • 125 g mozzarella di bufala
  • oliiviöljyä
  • suolaa
  • mustapippuria
  • 250 g pastaa oman valinnan mukaan

Paahda aluksi pinjansiemenet. Tämä onnistuu helpoimmin keskilämmöllä liedellä, kuivalla pannulla. Varo polttamasta.

Laita sitten pastavesi kiehumaan ja keitä pasta voimakkaasti kiehuvassa suolatussa vedessä al dente, pakkauksen ohjeen mukaan. Kastikkeen teossa menee noin 8-10 minuuttia, joten pastan voi laittaa kiehumaan samanaikaisesti kun aloittaa kastikkeen teon.

Hienonna salottisipuli ja viipaloi valkosipuli. Lorauta pannulle oliiviöljyä ja kuullota sipuleita keskilämmöllä kunnes alkavat muuttua läpikuultaviksi. Viipaloi portobello ja hienonna timjami. Lisää pannulle ja jatka kuullottamista hetken aikaa. Mausta sitten suolalla ja pippurilla.

Ota pannu pois levyltä. Heitä kourallinen rucolaa ja revi puolet mozzarellasta kastikkeen joukkoon. Pyörittele sekaisin ja anna lämmetä hetken. Lisää kypsät pastat myös pannulle ja sekoita. Nosta lautasille, revi loput mozzarellasta annoksiin, ripottele pinjansiemenet, pirskottele oliiviöljyä ja rouhaise mustapippuria annosten päälle. Koristele timjamin varsilla. Tarjoa heti.

Pizzapohja, keskipitkällä kohotuksella

Pizza, © avaruusasema.com

Jatketaan pizza-aiheisella jutulla. Tuli tuossa aiemmassa tomaattikastike-jutussa jo mainittua, että olemme yleensä tehneet taikinan pizza-pohjalle Jan Vardøenin Pizza paradiso kirjan ohjeella, kylmässä vuorokauden kohottamalla. Ohjeella tulee erinomainen pohja, mutta valitettavasti aina pizzanhimo ei iske jo edellisenä päivänä, tai sitten jos iskee niin ei millään jaksaisi odottaa seuraavaan päivään. Nopea ohje löytyy arkistojen kätköistä, mutta ihan totta puhuen ei sillä tule läheskään yhtä hyvää pohjaa.

Saku Tuomisen ja kumppaneiden Pizze-kirjasta löytyy ohjeet hätäisemmällekin ja niitä on pitänyt kokeilla jo pitkään. Tunnin mittaisen pika-ohjeen jätimme suosiolla väliin, mutta tämä keskipitkä ohje vaikutti oikein passelilta. 10-12 tunnin nostatus tarkoittaa, että tämänkin kohdalla pitää ennakoida, mutta tällä pizzaa kyllä saa samana päivänä niin halutessaan.

Taikina ei ole aivan niin helppo kuin pitkän nostatuksen ohjeessa, mutta ei tässäkään mitään erityistaitoja tarvita. Riittävän tehokas yleiskone on kyllä paikallaan vaikka todelliset puristit vaivaavat taikinansa käsin. Me emme. Lopputulos on erinomaisen helposti käsiteltävä, pehmeähkö ja juuri riittävän sitkon omaava taikina, jonka levittelee helposti käsin pizzan pohjaksi. Maussa on jo selvästi luonnetta, vaikka sitä varmasti tulee vielä enemmän pidemmällä kohotuksella ja vähemmällä hiivalla. Nousee myös kivasti uunissa ja muodostaa isoja kuplia, juuri niin kuin pitääkin. Saattaa olla jopa parempi kuin tuo aiempi suosikkimme, kokeilkaa ihmeessä! Muistakaa vaan laadukkaat 00-jauhot ja muut raaka-aineet niin hyvä tulee.

Ohjeella tulee noin 1 kg taikina, omassa käytössämme se tarkoittaa kolmea juuri sopivaa pizzaa.

Pizza, © avaruusasema.com

Keskipitkä taikina pizzapohjalle (2-3 pizzaa)

  • 500 g vehnäjauhoja (ehdottomasti tipo-00)
  • 3,5 dl kylmää vettä
  • 3 g tuorehiivaa (tai 1 g / 1/3 tl kuivahiivaa)
  • 10 g hienoa merisuolaa
  • 10 g (n. 1 rkl) oliiviöljyä

Ota tilkka vettä (n. 0,5 dl) erikseen ja sekoita siihen hieno merisuola.

Jos käytät kuivahiivaa, sekoita se jauhoihin ja lisää sitten vesi (loput 3 dl). Jos käytät tuorehiivaa, liuota se ensin veteen ja lisää vasta sen jälkeen jauhojen joukkoon. Vaivaa käsin tai koneella hiljaisella nopeudella noin 10 minuuttia.

Lisää suolavesi ja jatka vaivaamista kunnes vesi on kokonaan imeytynyt jauhoihin. Lisää sitten oliiviöljy ja vaivaa edelleen kunnes se on imeytynyt taikinaan.

Nosta nopeutta ja vaivaa kunnes taikina irtoaa taikinakoukusta ja on sileää sekä joustavaa, eikä tartu käsiin. Vaivaamiseen menee kokonaisuudessaan yhteensä noin 20 minuuttia.

Kun taikina on valmis, peitä se kostealla keittiöliinalla tai siirrä ilmatiiviiseen astiaan. Anna nousta huoneenlämmössä ainakin 4 tuntia. Muotoile sitten taikinasta kolme samankokoista palloa. Älä vaivaa enää. Siirrä jauhotetulle tasolle, peitä kostealla liinalla (tai ilmatiiviiseen astiaan) ja anna kohota vähintään 2 tuntia.

Kuumenna uuni hyvissä ajoin niin kuumaksi kuin sen saa (mielellään 300 astetta). Venyttele taikinapallot käsin jauhotetulla tasolla levyiksi, täytä ja paista uunissa pizzakiven päällä kunnes ovat kypsiä. Meillä tähän menee noin 7-8 minuuttia, mutta tämä vaihtelee kovasti uunin ja todellisen lämpötilan mukaan.