Kanaa satay-kastikkeessa

Uusi vuosi käyntiin uudella reseptillä. Ruoka-ohjeita ei ole viime aikoina tullut ihan hirveästi julkaistua. Ruokaa tekee aika harvoin ja silloin kun on tehnyt on kuvat jäänyt ottamatta. Salamat ja muut tarvikkeet on olleet pakattuna pois, eikä synkkänä vuodenaikana oikein oteta kuvia ilman lisävaloa. Pidin joulun jälkeen vähän lomaa jolloin tulikin hyvä hetki kaivaa salamat varastosta esille ja kokeilla, että vieläkö kamera pysyy kädessä. Ja tehdä ruokaa.

Selaimen kirjanmerkeissä on jo pidempään pyörinyt muutama satay-kastikkeen resepti, joista jonkun päätin ottaa nyt kokeiluun. Mikään ohjeista ei kuitenkaan täysin voittanut puolelleen, eli lopulta menin vähän yhdistelemällä ja fiiliksen mukaan. Halusin myös tehdä lämpimän ruoan ja päädyin käyttämään kastiketta kanan kanssa. Oikaisin myös hieman enkä lähtenyt itse tekemään pähkinätahnaa vaan käytin kaupan valmista.

En oikeastaan tiedä mihin keittiöön satay-kastike alunperin kuuluu, aasiasta se on peräisin ja oma versioni mausteiden osalta nojaa vahvimmin varmaan Thaimaan suuntaan. Toimii hyvin näin lämpimän ruoan kastikkeena, jolloin kastikkeen sekaan voi paistaa mm. kanaa, possua, kasviksia tai vaaleaa kalaa. Kylmänä toimii erinomaisesti dippi-kastikkeena vaikka riisivermiselliin kietaistujen kevätrullien kera. Dippiin kannattaa tosin lisätä muutama ruokalusikallinen vettä niin ei ole niin tönkköä.

Satay-kastike (4 annosta)

  • n. 2 dl maapähkinätahnaa (karkea)
  • 1 limen mehu
  • 2 valkosipulin kynttä, hienonnettuna
  • 2 cm pätkä inkivääriä, hienonnettuna
  • 1/2 punainen chili (siemenet poistettuina, hienonnettuna)
  • 1 tl tummaa soijakastiketta
  • 2 tl seesamiöljyä
  • 1-2 rkl tummaa ruokosokeria
  • 1 rkl (thaimaalaista) kalakastiketta
  • 1/2 tl cayennepippuria
  • 1/2 tl kurkumaa
  • 1/2 tl jeeraa
  • 1 tl jauhettua korianteria
  • n. 1 dl kookosmaitoa

Satay-kastikkeen voit tehdä hyvissä ajoin valmiiksi, vaikka edellisenä päivänä.

Mittaa pähkinätahnaa kulhoon. Hienonna valkosipuli, inkivääri ja chili sekä purista limestä mehu. Lisää pähkinätahnan joukkoon. Mittaa soijakastike, seesamiöljy, kalakastike, sokeri sekä mausteet muiden aineiden joukkoon. Sekoita tasaiseksi.

Lisää sitten pikkuhiljaa kookosmaitoa, kunnes seos muuttuu kastikemaiseksi. Minulla meni kookosmaitoa noin desin verran. Peitä kulho kannella tai kelmulla ja siirrä sivuun maustumaan (jääkaappiin jos teet valmiiksi pitkän ajan ennen käyttöä).

Satay-kana (4 annosta)

  • 4 kpl (n. 500-600 g) broilerin rintafilettä
  • 6 dl vettä
  • 2 rkl suolaa
  • satay-kastiketta (ohje yllä)
  • kasvisöljyä
  • riisiä keitettynä paketin ohjeen mukaan
  • 1/2 punainen chili (siemenet poistettuina, viipaloituna)
  • tuoretta korianteria
  • lime-lohkoja

Aloita valmistus mittaamalla vesi kulhoon ja sekoita siihen pari ruokalusikallista suolaa. Nosta rintafileet sitten suolaveteen ja siirrä tunniksi jääkaappiin maustumaan. Näin saat kanasta mukavan kosteaa ja sopivasti kauttaaltaan suolattua.

Nosta kanat pois jääkaapista puoli tuntia ennen valmistusta. Kaada vesi pois ja sekoita noin 1/3 satay-kastikkeesta rintafileiden joukkoon, siten että sitä on tasaisesti fileiden pinnalla.

Laita vesi kiehumaan riisiä varten ja valmista paketin ohjeen mukaisesti. Kanan valmistuksessa kestää noin 15 minuuttia, joten voit ajoittaa riisin tämän mukaan.

Kuumenna kasvisöljyä pannulla ja paista kanafileet molemmin puolin ruskeiksi. Nosta kanat sitten hetkeksi pois pannulta ja viipaloi. Siirrä viipaleet takaisin pannulle ja lisää loput satay-kastikkeesta kanapalojen joukkoon. Kypsennä keskilämmöllä kunnes kana on kauttaaltaan kypsää.

Annostele riisiä lautaselle, kana-kastiketta päälle ja koristele korianterin-lehdillä, chili-viipaleilla sekä lime-lohkoilla. Tarjoa heti.

Syksyinen kurpitsapasta

Viime viikot ovat menneet työntäyteisissä tunnelmissa. Syksyyn on jostain syystä kasautunut vähän jopa liikaakin kaikenlaista. Tänäänkin olisi oikeastaan pitänyt ahkeroida, kun deadlinet puskee päälle, mutta aamulla totesin, että nyt on välipäivän paikka ja teen jotain muuta. En ole viime kuukausina juurikaan tehnyt kotona ruokaa ja se näkyy myös täällä blogissa. Vaikka tykkään ruoanlaitosta niin on vaan ollut helpompi käydä jossain ravintolassa, yhdelle ruoan valmistaminen on vähän tympeää puuhaa. Tänään oli kuitenkin kiva kuunnella musiikkia ja samalla kiireettömästi kokkailla jotain hyvää.

Menneellä viikolla tuli jossain vaiheessa Facebookin syötteessä vastaan houkuttelevalta kuulostanut kurpitsapastan ohje. Reseptissä pastan joukkoon tuli salvialla ja chilillä maustettua uunissa kypsäksi paahdettua myskikurpitsaa. Vilkaisin ohjetta ja suljin sen pois. Loppuviikosta alkoi kuitenkin kyseinen ruoka kutkuttelemaan mielessä ja päätinkin tehdä sitä tänään ruoaksi. Ohjetta en vaan enää löytänyt mistään, joten oli luotettava muistikuviin ja omaan makuun.

Näin halloweenin alla kaupoissa on hyvät kurpitsavalikoimat ja tarjolla oli kaikenlaista. Pysyttelin kuitenkin tuossa myskikurpitsassa, koska tykkään siitä eniten. Salvia on täydellinen kumppani kurpitsan kaveriksi, ehkä joku muukin ajattelee näin, koska sitä oli vaikeampi löytää. Chili ja valkosipuli löytyi omasta takaa, ne sopii kaikkeen. Pehmeä ja makea kurpitsa kaipasi mielestäni vastapainoksi jotakin suutuntumaa. Päädyin paahtamaan kourallisen saksanpähkinöitä, jotka mielestäni sopivat myös erinomaisesti kurpitsan kanssa yhteen.

Lopputulos oli jopa yllättävän maukas – makea kurpitsa, pieni polte chilistä, paahteiset pähkinät ja makuja sopivat pyöristävä pecorino muodostivat herkullisen kokonaisuuden. Pappardellen sijaan olisi voinut ehkä sittenkin valita kapeamman fettuccinen, mutta makuun se ei vaikuttanut. Jääkaappiini oli jäänyt pyörimään yksi italialainan lager, joten tuntui sopivalta nauttia se ruoan kanssa. Paremmin olisi ehkä kuitenkin sopinut joku keskihapokas ja hieman makeaan taittava valkoviini.

Myskikurpitsapasta (4 annosta)

  • n. 1 kg myskikurpitsa
  • 1 tuore punainen chili
  • 1 valkosipulin kynsi
  • 1/2 ruukku tuoretta salviaa
  • suolaa
  • mustapippuria
  • n. 1 rkl oliiviöljyä
  • reilu ruokalusikallinen voita
  • 80 g saksanpähkinöitä
  • 500 g nauhapastaa (pappardelle, fettuccine, tagliatelle)
  • pecorino romano -juustoa

Leikkaa kurpitsan molemmista päistä kannat pois ja halkaise se pituussuunnassa, poista siemenet lusikan avulla. Kuori kurpitsa ja leikkaa se sitten noin sentin kokoisiksi paloiksi. Viipaloi chili ja poista halutessasi siemenet, kuori ja viipaloi valkosipulin kynsi. Nosta kurpitsan palat, chili ja valkosipuli uunivuokaan, revi puolikas ruukullinen salviaa kasvisten joukkoon, lorauta oliiviöljyä päälle sekä mausta suolalla ja mustapippurilla. Sekoita ja pilko sitten nokare voita uunivuokaan kurpitsapalojen päälle. Paahda uunissa 200 asteessa noin 40 minuuttia.

Sillä välin kun kurpitsat kypsyvät uunissa, voit paahtaa pähkinät. Lisää kuumalle pannulle pieni loraus oliiviöljyä ja pyörittele pähkinöitä pannulla kunnes ne alkavat saada väriä. Nosta pois pannulta, anna jäähtyä ja hienonna sitten valmiiksi.

Kun kurpitsat ovat olleet uunissa puolisen tuntia, voit laittaa pastaveden kiehumaan. Keitä voimakkaasti suolatussa vedessä pastat al dente pakkauksen ohjeen mukaan.

Nosta kurpitsat uunista, sekoita hienonnetut pähkinät ja pasta niiden kanssa. Tarkista suola ja lisää tarvittaessa. Nosta lautasille, koristele muutamalla salvian lehdellä ja rouhaise pecorinoa annosten päälle.

Suklaa-vadelmatäytteiset Budapest-leivokset

Vuosia sitten söin Aleksin La Torrefazionessa suklaa-vadelma Budapest-leivoksen. Siitä asti olen haaveillut niistä ja suunnitellut vielä joskus tekeväni niitä itse. “Aitoihin” Budapest-leivoksiinhan tulee täytteeseen vadelmien ja suklaan sijaan säilyke-persikoita tai mandariineja. Tuoreiden vadelmien kanssa leivoksesta tulee huomattavasti raikkaampi ja täyte toimii paljon paremmin omaan makuuni. Valitettavasti niitä vadelma-täytteisiä yksilöitä ei ole sen jälkeen tullut missään vastaan.

Kun Tiskivuoren emäntä -blogin Heidi kutsui minut rapujuhliin, joihin pyydettiin alkupalaa tai jälkkäriä nyyttäriperiaattella, näin tilaisuuteni tulleen. Koska en ole mikään sokerileipuri ja makeat leivonnaiset tuppaavat minulla aika usein epäonnistumaan niin pidin tätä jonkinlaisena haasteena. Lopulta valmistus oli kuitenkin kohtuullisen helppoa eikä isompia takaiskuja tullut. Helposti murtuva pohja otti hieman kuljetuksessa osumaa, mutta se ei haitannut, kun muuten leivonnainen pysyi kasassa.

Täytteestä päätin jättää lisätyn sokerin kokonaan pois. Taikina oli jo erittäin makea, joten suklaasta ja vadelmasta tuleva makeus sai riittää. Mielestäni aivan oikea ratkaisu. Omaan makuun olisi taikinastakin hieman voinut vähentää sokerin määrää, mutta en uskaltanut lähteä muuttamaan reseptiä. Käytin myös täytteessä mascarponea maitorahkan sijaan.

Tykkäsin itse ja muillekin tuntui maistuvan vaikka, joten pidin kokeilua onnistuneena. Ei kannata antaa marenkityyppisen taikinan hämätä, tämä oli oikeasti kohtuullisen helppo valmistaa. Vinkkinä vaan itselleni, että se pohjan jäähtyminen sitten kestää kohtuullisen kauan.

Leivos on gluteeniton ja laktoositon (kunhan valitsee oikeat raaka-aineet).

Kuvat leivoksista ovat valitettavasti vähän mitä ovat, siinä oli jo monta rapua nautittu ja ilta alkoi taittumaan yön puolelle eli syytän olosuhteita. Suklaatakaan en jaksanut enää tarjoiluvaiheessa sulattaa, joten raastamalla mentiin. Leivokset oli kuitenkin sen verran hyviä, että eiköhän niistä tule vielä joskus otettua paremmat kuvat.

Suklaa-vadelmatäytteiset Budapest-leivokset (8-12 kpl)

  • pohja:
  • 1,5 dl (4-5 kpl) munanvalkuaisia
  • 2,4 dl sokeria
  • 0,75 dl maissijauhoja
  • 1,5 dl mantelijauhetta (n. 80 g pss)
  • 1,5 dl hasselpähkinäjauhetta (n. 80 g pss)
  • täyte:
  • 1 prk (250 g) mascapone-juustoa
  • 2 dl kuohukermaa
  • n. 70 g tummaa suklaata
  • (vaniljaa)
  • tuoreita vadelmia
  • koristeluun:
  • tomusokeria
  • tummaa suklaata
  • tuoreita vadelmia

Erottele munanvalkuaiset ja keltuaiset, ole tarkkana ettei valkuaisten joukkoon päädy keltuaista tai taikina ei onnistu. Vatkaa valkuaiset ja puoli desiä sokeria löysäksi vaahdoksi. Lisää loppu sokeri (1,9 dl) vaadon joukkoon ja vatkaa edelleen kunnes vaahdosta tulee jämäkkää ja kiiltävää. Vaahto on valmista kun nostat vispilällä “huppuja” ja ne jäävät pystyyn eivätkä enää vajoa alas.

Sekoita kuivat aineet keskenään erillisessä kulhossa ja lisää ne sitten vaahdon joukkoon. Voit tarvittaessa käyttää siivilää niin saat tasaisemman lopputuloksen. Sekoita varovasti, jotta vaahto ei lässähdä.

Leivitä taikina uunipellille leivinpaperin pääälle, hieman reilun sentin paksuiseksi suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Paista 190-200 asteessa, uunin keskitasolla, noin (10-)12 minuuttia.

Anna pohjan jäähtyä kunnolla (minulla meni yli tunti) ennen täyttämistä. Tällä välin voit tehdä täytteen.

Vatkaa kerma kovahkoksi vaahdoksi. Lisää joukkoon mascarpone ja halutessasi hieman vaniljaa. Sekoita varovasti. Kumoa pohja toisen leivinpaperin päälle ja poista päällä oleva paperi. Levitä täyte pohjan päälle siten, että reunassa josta alat kääriä on hieman paksumpi kerros. Jätä toisesta reunasta noin 4-5 sentin suikale ilman täytettä jotta saat käärittyä leivoksen kiinni. Pilko suuri kourallinen vadelmia hieman pienemmiksi paloiksi ja raasta suklaasta veitsen avulla sopivan kokoista rouhetta. Ripottele vadelmat ja suklaa tasaisesti täytteen päälle. Kääri rullalle samaan tapaan kuin kääretorttu.

Koriste koko torttu tomusokerilla, sulata hieman tummaa suklaata ja pursota raitoja päälle, sekä koristele vadelmilla. Tarjoile yhtenä “halkona” tai valmiiksi viipaloituina leivoksina.