Katselet juttuja tunnisteella "olohuone"
04/01/10
Olohuone, ennen ja jälkeen
Vajaa kuukausi sitten aloitimme meiltä moneen kertaan pyydetyn juttusarjan asuntomme remontista, muutoksesta varsin lohduttomassa kunnossa olevasta 70-luvun kerrostalo-asunnosta oman näköiseksemme. Viimeksi kerroimme keittiöstä, nyt olisi olohuoneen vuoro.
Vaikka suurimmat muutokset tapahtuivatkin nimenomaan keittiössä sekä kylpyhuoneessa, eivät muutkaan huoneet säästyneet täydelliseltä remontilta. Käynti olohuoneeseen oli eteiskäytävästä, samoin kuten myös keittiöön ja asunnon toiseen makuuhuoneseen. Eteiskäytävän päähän jäi ruokailutila, josta olohuoneen erotti raskas liukovi. Liukuovi oli niin huonossa kunnossa, että se ehdittiin repiä pois jo ennen kuvien ottamista.
Muista huoneista poiketen olohuoneessa oli myös edellisten omistajien toimesta tehty remonttia. Lattiaan oli asennettu parketti, joka sai kuitenkin lähteä koska asuntoon haluttiin yhtenäiset lattiamateriaalit kaikkiin tiloihin. Muuten olohuonekin oli alkuperäisessä olomuodossaan, tosin pahoin rapistuneena.
Koppimaista pohjapiirrosta korosti vahvasti pienehkö oviaukko, jonka peitoksi voitiin vetää aiemmin mainittu liukuovi. Valon kulkeutumista eteiseen oli omalta osaltaan estämässä myös noin puoli metriä katosta alas laskettu liukuoven kiskon kätkevä runko. Seinämateriaalina oli kauttaaltaan “kalsarikuvioinen” tapetti, joka poistettiin heti alkuun.
Kun purkutyöt aloitettiin paljastui myös syy liukuoven huonoon toimintaan. Liukukiskomekanismi oli onnistuttu rikkomaan perusteellisesti. On ihme, että joku on viitsinyt moisen kanssa yleensä asunnossa ennen meitä elämään.
Liukuovi mekanismeineen purettiin kokonaisuudessaan pois. Purusta jäi pahat jäljet keskeiselle paikalle olohuoneen kattoa. Tämä oli pitkään ongelma, koska kattomateriaalina on ruiskutettu vetonit. Rikkoontunutta pintaa on vaikea paikata, eikä tähän kohtaan haluttu laittaa keittiön kaltaista peitelevyä. Lopulta tyydyttävään tulokseen päästiin tavallisen seinätasoitteen, kostutetun pesusienen, pienen pensselin sekä kärsivällisyyden avulla.
Alunperin olohuoneen ja eteisen välinen seinä oli tarkoitus poistaa kokonaisuudessaan ja korvata mahdollisesti maitolasista tehdyllä tilanjakajalla tai jättää avonaiseksi. Seinän sisältä paljastui kuitenkin melkoinen säkkyrä sähkövetoja, joiden siirtäminen ei ollut käytännössä mahdollista. Seinä päädyttiin rakentamaan uudelleen ja lyhentämään vaan samaan tasoon kylpyhuoneen seinän kanssa. Lopulta ihan hyvä ratkaisu, jolla kylpyhuoneen ovi piilottuu eteisen puolelle.
Olohuone avartui merkittävästi poistamalla tilan erottanut liukuovi ja suurentamalla oviaukkoa. Samalla entinen ruokailutila saatiin myös osaksi olohuonetta. Yhtenäisyyttä pyrittiin myös lisäämään valitsemalla sekä keittiöön, että olohuoneeseen sama saumattomasti yhdistyvä lattiamateriaali eli Merbau-parketti. Katot maalattiin valkoiseksi ja seinät hieman ruskeaan taittavalla valkoisella kauttaaltaan. Lattialistoiksi valitsimme normaalia hieman kookkaammat, mutta vähäeleiset valkoiset listat. Listoilla on myös piilotettu funktio, olohuoneen äänentoiston ja asunnon tietoverkon kaapelointi kulkee niiden alla siististi piilossa.
Varsinaisen pääremontin päätyttyä olohuoneen sohvan taakse jäävä seinä sai vielä sekä uuden maitokahvin-värisen maalin pintaansa, että valkoisen puun koristeekseen. Entiseen ruokailutilaan hankittiin koko seinän peittävä säilytys- / kirjahylly. Lisäksi ruma olohuoneen patteri piilotettiin ikkunalaudan ja verhon taakse.
[pinit]14/10/09
Olohuoneen seinälle kasvoi puu
Olemme saaneet todella paljon kyselyitä koskien olohuoneemme seinää. Kysymyksiä on tullut sekä kommentteina eri blogijuttuihin, että sähköpostitse. Päätimme siis hieman kertoa seinän värityksestä ja puun synnystä vaikka tarina onkin jo useamman vuoden vanha.
Olohuoneemme seinät oli pääremontin päättyessä maalattu kaikki hieman ruskeaan taittavalla valkoisen sävyllä. Tässä vaiheessa huoneessa ei myöskään ollut yhtäkään sen lopullisista kalusteista. Adean Camp -sohva oli kuitenkin jo tilattu ja sen verhoilukangas ja väri olivat tiedossa. Päätimme, että sohvan taakse jäävä seinä maalataan “maitokahvin” väriseksi. Väri valittiin Tikkurilan Kaunis Koti värilastujen perusteella ilman tarkkaa sovittamista sohvan väriin, mielikuvien varassa. Väri oli onneksi kuitenkin täydellisen sopiva. Seinä maalattiin Tikkurilan Harmony täyshimmeällä maalilla, joka oli sävytetty Symphony värijärjestelmän sävyllä 4621 (Kaunis Koti -värilastu 31. Basilicum).
Tässä vaiheessa heräsi myös ajatus koristella jollakin yksinkertaisella seinämaalauksella se olohuoneen maitokahvi-seinän nurkka joka ei jäisi sohvan taakse. Päätimme tehdä siihen tyylitellyn yksinkertaisen puun valkoisella värillä. Sopivan sablonan tai valmiin puukuvan löytyminen osoittautui kuitenkin ongelmaksi ja lopulta puu piirrettiinkin itse lyijykynällä paperille. Sitten tämä kuva skannattiin tietokoneelle, jotta sen voisi heijastaa tykillä seinälle maalaamisen avuksi. Töistä lainaamani videotykki ei kuitenkaan pystynyt tuottamaan riittävän suurta kuvaa, joten maalaus oli tehtävä kahdessa osassa. Aluksi heijastettiin alaosa oikealle kohdalle oikeassa kuvakoossa ja sitten siirrettiin tykin kuvaa ylöspäin ja sovitettiin puun kuva oikealle kohdalleen.
Puu maalattiin myös Tikkurilan valkoisella täyshimmeällä Harmony maalilla. Maalaus tehtiin vapaalla kädellä käyttäen öljymaalaukseen tarkoitettua pientä jäykkää sivellintä. Näin pystyi tekemään riittävän tarkkaa jälkeä. Lopputulos paljastui ihan onnistuneeksi siinä vaiheessa kun sohva vihdoin saatiin paikoilleen ja se sai kaverikseen TuplaKupla-valaisimen. Tässä vaiheessa tosin harkitsimme puun korvaamista isolla TuplaKuplan kuvalla, mutta se suunnitelma jäi kuitenkin toteuttamatta.
Kuvat on otettu vanhalla kameralla, remontin keskellä ja vielä pimeässä. Jälki ei siis ole aivan parasta mahdollista. Kuvista on lisäksi rajattu pois läjä remonttiromua, jos ihmettelitte alakulman katkoviivalla rajattua aluetta. :)
[pinit]12/07/08
Normannin maihinnousu
Työleirillä ei levätä. Kun olohuoneeseen oli vihdoin saatu se kauan kaivattu ovellinen kirjahylly alkoi Ikean paperipallo-valaisin näyttämään entistä kulahtaneemmalta. Yhteistuumin päätimme heti seuraavana “aamuna” suunnistaa kohti Formverkiä ja lunastaa pitkään suunnitelmissa olleen Normannin Norm 69 valaisimen omaksemme. Noin viiden tunnin askartelun jälkeen tämä Simon Karkovin vuonna 1969 suunnittelema, mutta vasta 2000-luvun alussa tuotantoon päätynyt 69-osainen palapelivalaisin alkoi muistuttamaan kuvaa pakkauksen kannessa. Sitten olikin aika tehdä sähköasennuksia kuohuviinin voimalla. Tästäkin huolimatta aamuyöstä valo vihdoin syttyi. Lunastaa kyllä paikkansa, ainakin meidän mielestämme. Valitettavasti emme vaan löytäneet tarpeeksi kylmäsävyistä energiansäästölamppua.
Lisäksi shoppaillessa mukaan tarttui vähän kylpyhuonerekvisiittaa Eva Sololta: WC-paperiteline ja pari pyyheripustinta. Aikaisemminkin noita oli ihasteltu, mutta tällä kertaa ei annettu enää hinnan hirvittää. Silmät kiinni ja Visaa vingauttaen. :)
