14/12/09
Keittiö, ennen ja jälkeen
Asuntomme kuivatilojen remontti oli tehty valmiiksi jo jonkin aikaa ennen tämän blogin aloittamista, joten siitä emme ole hirveästi kirjoitelleet. Meiltä on kuitenkin jo monta kertaa pyydetty juttua remonteista, joten tässä tämä ensimmäinen osa sitten tulisi. Aloitetaan keittiöstä.
Asuntomme oli alunperin aika tyypillinen 70-luvun tuote, jossa kaikki tilat oli jaettu omiksi kopeikseen, kuten myös keittiö. Keittiötä ei myöskään tuohon aikaan pidetty sosiaalisena tilana, joten sen pinta-ala oli minimoitu. Siellä tehtäisiin kuitenkin vaan ruokaa. Meille ajatus erillisestä keittiöstä ja olohuoneen yhteydessä olevasta ruokailutilasta (ks. juttu asunnon pohjan muutoksesta) tuntui vieraalta ja päätimmekin jo heti asuntonäytössä, että seiniä siirtyisi. Keittiön vieressä oli suuri makuuhuone, josta oli mahdollista lohkaista osa keittiön puolelle. Tällöin myös ruokapöytä saataisiin keittiön puolelle.
Ostohetkellä asunto oli yllä olevan kuvan mukaisesti täysin samoilla kalusteilla varustettu kuin valmistumishetkellä. Keittiöön ei ollut tehty mitään ehostusta ajan kuluessa. Näky oli lohduton, mutta samalla inspiroiva. Mitään ei ainakaan tarvitsisi säästää. Remontti aloitettiinkin purkamalla kaikki keittiön kalusteet. Koneet ja kalusteet olivat niin huonossa kunnossa, että ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin toimittaa ne kaikki, jääkaappia lukuunottamatta, suoraan kaatopaikalle.
Samalla kun keittiötä purettiin, purettiin myös makuuhuoneen (josta tuli työhuoneemme) ja keittiön välinen kevyt seinä. Myös molempiin sekä makuuhuoneeseen, että keittiöön johtavat ovet poistettiin. Tilalle saatiin avara kulkuaukko, jonka myötä keittiöstä muodostui yhtenäinen tila olohuoneen kanssa, aivan kuten olimme suunnitelleetkin.
Työhuoneen ja keittiön välille rakennettiin uusi seinä, samalla saimme ison aiemmin piilossa olleen ikkunan siirrettyä keittiön puolelle. Ovi työhuoneeseen siirrettiin keittiön taka-osaan. Seinä maalattiin pirteän lime-vihreäksi.
Keittiön kattoon muodostui seinän siirron seurauksena kahta erilaista pintamateriaalia olevat alueet. Makuuhuoneessa katto oli ruiskutettu vetonitillä, kun keittiössä katto oli puolestaan tasoitettu. Aluksi ajattelimme, että levytämme katon ja laskemme sitä alaspäin. Lopulta kuitenkin päädyimme vain piilottamaan saumakohdat peitelevyn avulla, koska emme halunneet tinkiä huonekorkeudesta. Eikä lopputuloksesta tullut mielestämme ollenkaan huono.
Lopulta uuden keittiön lattia oikaistiin ja sen päälle asennettiin olohuoneen kanssa yhtenäinen parketti. Keittiön kalusteet hankimme Keittiö.netistä, seinäkaappeja ja L-muotoisia alakaappeja asentamaan palkkasimme asennusfirman. Tämä tehtiin aikataulusyistä kesäloman loputtua. Jääkaapin vieressä olevat kaapistot tulivat jälkitoimituksena ja ne asensimme itse. Koneet valitsimme Boschin mallistosta lukuunottamatta mikroa, jonka saimme Keittiö.netistä edullisesti kalusteiden ohessa. Ainoa virhe koneita valitessa oli se, että emme osanneet investoida induktio-tasoon.
Lopputuloksena saimme keittiön, jossa olemme paljon viihtyneet ja joka on käytössämme hyvin toiminut. Toki vuosien saatossa on alkanut suunnittelemaan vaikka mitä ja nyt melkein 5 vuotta myöhemmin lopputulos näyttäisi varmaan aika erilaiselta. Teimme koko remontin omin avuin, lukuun ottamatta mainittua keittiökaappien asennusta sekä sähkö- ja putkitöitä, joten siitä ainakin olemme ylpeitä.
[pinit]03/12/09
Liesituuletintrendien aallonharjalla
Omasta keittiöremontistamme on vasta muutama vuosi aikaa, mutta paljon on näköjään tässä ajassa ehtinyt tapahtumaan. Siskollani on taloyhtiön putkiremontti käynnissä, joka lopulta sitten saa seurakseen myös asunnon remontin – suurimpana kohteenaan keittiö. Mekin olemme saaneet osallistua ideointiin ja suunnitteluun eli samalla on tullut vähän enemmän ihmeteltyä sitä mitä nykyisin on tarjolla. Integroitavuus, vähäeleisyys ja vetimettömyys jylläävät, mutta vastapainoksi on tullut uusia materiaaleja ja värejä. Eniten kehitystä on kuitenkin tainnut tapahtua liesituulettimissa. Voi millaisia tuulettimia nykyään onkaan!
Kun itse keittiötämme remontoimme teki teollisuuskeittiömäiset teräksiset liesituulettimet tuloaan, liesituuletinta ei tarvinnut enää piilotella. Aika pian remonttimme valmistumisen jälkeen markkinoille alkoi tulla hieman muunneltuja seinäkiinnitteisiä malleja. Näissä liesituuletin oli kallistettu kohti seinää, pois kokin tieltä. Nämä mallit tuntuvat edelleen olevan hyvin vahvasti esillä, materiaaleja, värejä ja leikkisyyttä on tullut lisää.
Tämän jälkeen, suunnilleen pari vuotta sitten, markkinoille saapuivat kattovalaisimista innoituksensa saaneet tuulettimet. Materiaaleina lasi ja muovi ovat saaneet nyt seurakseen myös kiiltävät metallit ja jopa kristallit. Näyttävyyttä ei ainakaan puutu, näistä mikä tahansa tuo eloa muuten vähäeleiseen keittiöön.
Liesituuletintrendien uusinta uutta taitaa kuitenkin olla pöytään upotetut mallit, joissa höyryt ja hajut imetään kalusteisiin integroituihin tuulettimiin liesitason läheisyydestä. Saksalaisten laatumerkkien Gaggenaun ja Gutmannin mallit ovat saaneet paljon palstatilaa medioissa.
Näiden lisäksi yhtenä trendinä näyttää myös olevan liesituulettimen integroiminen keittiön rakenteisiin. Esimerkiksi Gutmannilla on hyvin tyylikkäitä malleja tällaisiin ratkaisuihin.
Hintahaitari liesituulettimissa tuntuu olevan valtava. Perinteiset merkit ovat saaneet rinnalleen paljon halpamerkkejä, samalla katto on karannut kauas. Useampi tuhat euroa liesituulettimesta tuntuu kyllä kovin paljolta. Toisaalta nykyisten trendien mukaisesti se on melkein se ainoa keittiön kone joka saa näkyä. Tällöin muotoilulla on myös väliä.
Kuvissa on seuraavat liesituulettimet:
[pinit]28/11/09
Synth Britannia
Tämä brittiläisen BBC4 tv-kanavan mainio dokumentti oli todellinen löytö viime viikolta. Ainakin tällaiselle 80-luvulla varttuneelle outo-lapselle, joka siirtyi saksalaisesta torvimusiikista yli päästyään kuuntelemaan ääniä avaruudesta eli mm. Kraftwerkiä, J. M. Jarrea ja Vangelista ja syntsapoppia kuten Pet Shop Boysia ja Depeche Modea. Teini-ikäisenä techno sitten lopulta vei, mutta varsinkin hieman hämärämpi syntsapoppi on aina lähellä sydäntä.
Synth Britannia on dokumentti siitä kuinka joukko post-punk genressä vaikuttaneita muusikoita vaihtoi kitarat elektronisiin soittimiin ja lopulta loi pohjan aivan uudenlaiselle pop-musiikille.
Vielä 1970-luvun lopulla nämä muusikot tekivät hyvin kokeellista materiaalia. Materiaalia, joka sittemmin on toiminut inspiraationa monelle eri elektronisen musiikin genrelle. Mm. The Human League, Daniel Miller (The Normal, Mute) ja Cabaret Voltaire loivat futuristista musiikkia, imien oman inspiraationsa J. G. Ballardin scifi-kirjallisuudesta ja saksalaisen Kraftwerkin uraauurtavasta musiikista.
Valtavirran tietoisuuteen uusi elektroninen musiikki tuli vuonna 1979, kun Gary Numan esiintyi Top Of The Pops tv-ohjelmassa, tätä dokumentissa pidetään syntsapopin alkulaukauksena. Tällöin vielä huomattavasti lopullista muotoaan kokeellisempi genre sai nopeasti riveihinsä myös muita läpimurtoja. Depeche Mode, Ultravox, Soft Cell, OMD (Orchestral Manoeuvres in the Dark) ja Yazoo olivat pian myös kaiken kansan tietoisuudessa.
1980-luvun alkupuolella mm. Pet Shop Boys ja New Order lopulta aloittivat todellisen syntsapopin aikakauden muovaten musiikin muotoon joka värittää koko 80-luvun brittiläistä valtavirran musiikkia.
Dokumentin esiintyjälista on lähes yhtenevä syntsapopin kuka kukin listalle. Mukana ovat mm. Wolfgang Flür (Kraftwerk), Richard H. Kirk (Cabaret Voltaire), Philip Oakey (The Human League), Vince Clarke (Depeche Mode, Yazoo, Erasure), Martin Gore (Depeche Mode), Bernard Sumner (Joy Division, New Order), Gary Numan ja Neil Tennant (Pet Shop Boys). Erittäin viihdyttävää katseltavaa ihan ajan kuvauksen takia jo, mutta meille itsekin laitteiden kanssa puuhastelleille dokumentti tarjoaa vielä ekstrakivaa.
Dokumentti on nähtävissä kokonaisuudessaan (10 osassa) Youtubessa: osa 1, osa 2, osa 3, osa 4, osa 5, osa 6, osa 7, osa 8, osa 9 ja osa 10.
[pinit]