30/05/10
Mintulla maustetut parsapiiraat
Vaikka kirjoitimme parsakauden aloituksesta, emme ole kuitenkaan kovin montaa parsaruokaa tänä keväänä tehneet. Glorian ruoka ja viini 3/2010 lehden sesongin maku -juttusarja sai meidät inspiroitumaan jälleen parsaruoista. Ihanan ja kuohkean parsakeiton (resepti tulee myöhemmin blogiin) kaveriksi valmistimme näitä parsapiiraita.
Parsapiiraat (20 kappaletta)
- 1 pkt voitaikinalevyjä (500 g / 5 kpl)
- 20 vihreää parsaa
- 2,5 dl raastettua pecorinoa tai parmesaania
- 1 dl mascarponea
- 3 rkl hienonnettua minttua
- 1 limetin kuori raastettuna
- 1 kananmuna voiteluun
Kun taikinalevyt ovat sulaneet, lämmitä uuni 200 asteeseen. Leikkaa taikinalevyistä pieniä piiraita noin 3 x 10 cm. Itse leikkasimme yhdestä levystä 4 piirasta, mutta siitä pystyy tekemään myös 5 pienempää. Tee taikinapaloihin reunukset leikkaamalla keskelle suorakaiteen mallinen viilto noin puolen sentin päähän taikinan reunoista. Varo leikkaamasta pohjaan asti. Nosta palat leivinpaperin päälle uuninpellille odottamaan.
Pese parsat ja leikkaa ne sopivan pituisiksi, niin että ne mahtuvat piiraan reunuksien sisäpuolelle. Siirrä parsat odottamaan piiraiden täyttöä. Sekoita raastettu juusto, mascarpone, hienonnettu minttu ja raastettu limetinkuori keskenään. Mausta seos suolalla ja pippurilla. Suolaa kannattaa käyttää maltillisesti, sillä juustot ovat aika suolaisia.
Painele seos taikinapalojen keskelle reunuksien sisään ja nosta jokaisen piiraan päälle yksi parsa. Voitele piiraiden reunukset kananmunalla ja paista uunin keskitasossa 12-15 minuuttia, kunnes piiraat ovat kauniin ruskeita.
Ylijääneet parsanvarret voi käyttää pastaan, keittoon tai salaattiin. Parsapiiraista voi tehdä myös isompia, jolloin parsaa kuluu enemmän. Nämä piiraat olivat erittäin herkullisia, kannattaa ehdottomasti kokeilla. Toimivat myös sellaisenaan naposteltavana. Ovat ehkä vähän epäterveellisiä, mutta näitä tullaan kyllä tekemään vielä monta kertaa. :)
[pinit]Ei meistä taida sokerileipureita tulla
Yrityksemme leipoa jotain makeaa ovat viimeaikoina lähes poikkeuksetta epäonnistuneet. Ja eipä tälläkään kertaa onnistuttu. Epäonnistumisen kohteena oli tällä kertaa Glorian Ruoka&Viinin numerosta 03/2010 löytyvä Vadelmainen paholaisenkakku. Kuudelta illalla aloitettiin ja vähän ennen puoltayötä tuli valmista, eikä todellakaan maksanut vaivaa. Pohjasta tuli ruma ja se hajosi käsiin. Ja kaiken lisäksi kakku ei ollut edes hirveän hyvää vaan amerikkalaisen ylitsepursuilevaa, jossa oli vähän liikaa kaikkea. Mintulehdetkin unohdettiin kiukustuksissamme.
Ihan kuitenkaan ei täyttä vastuuta oteta tästä epäonnistumisesta. Leivonta-ohjeissa kun tuntuu noin ihan yleisestikin olevan melkoisesti “väljyyttä”. Asioita ei kerrota tarkkaan vaan kaikenlaisilla epämääräisillä ilmaisuilla. Ehkä sitten on tarkoituskin tehdä aluksi yksi harjoituskappale ja sitten vasta yrittää kunnolla…
Yllä oleva kuva valehtelee siinä mielessä, että kakku on romahtanut taustapuolelta. :D Ja alla vielä kuva siitä miltä kakun olisi pitänyt näyttää, tai miltä se lehden kannessa näytti.
28/05/10
Viime hetken vinkit leivän tekoon
Juureen tehdyn leivän tekemistä itse on suunniteltu jo pitkään, suunnitelmat eivät kuitenkaan ole jostain syystä edenneet toteuttamisen asteelle. Ohjeita on tullut kerättyä ja aiheesta luettua. Yleiskone, keittiövaaka, kulhoja ja vaikka mitä on hankittu, mutta aina on voinut vedota ainakin siihen, että paistinkivi puuttuu. Nyt sekin on tullut haettua Chez Mariuksesta ja pitäisi päästä heti kokeilemaan.
Päätimme aloittaa leipäkokeilumme (ainakin paperilla) suhteellisen helpon oloisesta ciabattan ohjeesta. Ohje on peräisin Richard Bertinetin Leipää monella tavalla -kirjasta. Siinä tehdään juuritaikina vuorokautta ennen leipomista, mutta muuten mennään aika perus vaalea leipä meiningillä eteenpäin. Itse ajattelimme käyttää tavallisia kotimaisia luomuvehnäjauhoja juureen ja Lidlistä hankkimiamme 00-jauhoja sitten itse taikinaan. Ohjeessa kun puhutaan italialaisista leipäjauhoista jälkimmäisessä tapauksessa.
Leivän valmistamista ja paistokiven käyttöä on nyt tullut opiskeltua, mutta olisiko lukijakunnasta heittää vielä viime hetken vinkkejä siihen miten suurimmat aloittelijoiden mokat voisi välttää? :)
Suunnitelmamme on: juuren valmistus, 24h odotus, taikinan valmistus, 1,5h odotus, uuni päälle ja kivi pohjalle, taikinasta neljä leipää hyvin jauhotetulla alustalla kirjan ohjeen mukaan, juuri ennen uuniin laittoa suihkepullosta vettä uuniin, ja lopuksi leivät hyvin jauhotettuina uuniin kiven päälle ja sitten vaan paistellaan. Paistamme osan leivistä varmaankin puolivalmiiksi ja pakastamme myöhempää käyttöä varten.
[pinit]