Katselet arkistoa 2014

Blankon lammaspasta

lammaspasta1

Meillä oli pitkään sellainen rutiini, että aina kun käytiin Turussa, käytiin Blankossa syömässä. Välillä pidemmän kaavan mukaan, välillä iltapalalla ja kerran lounaallakin. Viime vuosina tämä rutiini on vähän jäänyt, ehkä vähän kyllästymisen takia ja osittain myös sen takia, että nykyään Turusta tietää niin monta muutakin hyvää ravintolaa, vaikka mainion Kaskiksen. Blankolla on kuitenkin edelleen erityinen asema sydämessä, paikan fiiliksessä on vain jotain ja sijaintikin kätevästi sillä alueella, jossa tulee Turussa yleensä pyörittyä. Blankon ruokalistalta ehdottomasti useimmiten on eteemme kannettu toast skagen, friteerattuja tiikerirapuja tai Blankon lammaspastaa. Näistä kaksi jälkimmäistä listalta edelleen löytyvät, klassikkoja siis.

Eilen pyörittelimme ajatuksia siitä, että mitäköhän tänään syötäisiin. Jotain vähän erikoisempaa teki mieli, mutta voimavarat eivät millään olisi riittäneet mihinkään hirveän monimutkaiseen. Jotenkin tuli tässä vaiheessa puhetta Blankon lammaspastasta ja siitä se sitten lähti. Ajattelin, että eiköhän Googlella jotain löydy. Hämärä muistikuva oli, että resepti olisi jossain kirjassa aikoinaan julkaistu, ja ehkä joku olisi kokeillut ja blogannut kokeilunsa. Ohje löytyikin Hyvää ruokaa ja annoskateutta -blogista, johon se oli poimittu Turku lautasella -kirjasta.

Lopputulos oli hyvin lähellä sitä mitä muistikuvien mukaan Blankossakin tarjotaan. Todella herkullista. Annoksen juju on hyvissä raaka-aineissa ja maut loistavasti yhdistävässä aurinkotomaattipestossa. Parhaan lopputuloksen saa käyttämällä karitsan sisäfilettä, mutta arki-versiossa varmasti esimerkiksi paisti olisi ihan paikallaan. Ruoassa on vain muutama valmistusvaihe, se on hyvin helppo tehdä ja valmistella etukäteen, mutta lopputulos vaikuttaa paljon vaikeammalta. Tällä olisikin helppo kerätä pisteet kotiin vieraita kestitessä.

Pestoa tällä ohjeella tulee muuten noin tuplamäärä. Se kestää muutaman päivän säilytystä ja toimii varmasti sellaisenaan pastan kanssa tai monenlaisen lihan kera. Itse voisin melkein syödä sitä purkista sellaisenaan. :)

lammaspasta3 lammaspasta2

Lammaspasta (4 annosta)

  • 400 g tagliatelleä
  • 400 g karitsan sisäfilettä
  • 2-4 valkosipulin kynttä
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • suolaa
  • mustapippuria myllystä
  • kourallinen villirucolaa
  • 4 rkl paahdettuja pinajansiemeniä
  • 6 rkl aurinkotomaattipestoa (ks. ohje alla)
  • parmesan-lastuja
  • aurinkotomaattipesto:
  • 2 dl aurinkokuivattuja tomaatteja
  • 1 valkosipulin kynsi
  • 2 tl hyvää suolaa
  • 3 rkl paahdettuja pinjansiemeniä
  • kourallinen basilikanlehtiä
  • 2 rkl raastettua parmesania
  • 1-2 dl extra virgin oliiviöljyä

Aloita valmistamalla pesto. Paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla keskilämmöllä, muista paahtaa annoksiin tulevat siemenet jo samalla. Valuta aurinkokuivatut tomaatit ja leikkaa muutamaan osaan. Kuori ja murskaa valkosipulin kynsi. Mittaa kaikki ainekset (paitsi oliiviöjy) yleiskoneeseen, blenderiin tai sauvasekoittimen leikkurikulhoon. Aja karkeaksi massaksi, lisää oliiviöljy sekaan pienissä erissä samalla sekoittaen. Alkuperäisessä ohjeessa käskettiin käyttämään kaksi desiä öljyä, mutta mielestämme noin desin kohdalla koostumus oli jo hyvä.

Laita vesi kiehumaan suureen kattilaan ja keitä tagliatelle runsaalla suolalla maustetussa, voimakkaasti kiehuvassa vedessä al dente.

Valmistele veden kiehuessa lihat. Ota hyvissä ajoin huoneenlämpöön, poista kalvot ohuella terävällä veitsellä ja leikkaa parin sentin paksuisiksi suupaloiksi. Murskaa valkosipulin kynnet ja hienonna karkeaksi hakkelukseksi. Kuumenna oliiviöljy pannulla, lisää valkosipulit sekä lihat ja ruskista kuumalla pannulla parin minuutin ajan. Lihan on tarkoitus jäädä sisältä vielä punertavaksi. Siirrä lihat folion sisälle vetäytymään siksi aikaa kun valmistelet annokset. Lihat voi myös paistaa tai grillata kokonaisina ja leikata vasta juuri ennen tarjoilua paloiksi.

Annostele pesto samalle pannulle, jossa paistoit lihat. Nosta kuumalle levylle. Valuta tagliatelle ja sekoita nopeasti pannulla peston kanssa. Jaa pasta kuumille lautasille. Pyöräytä rucolat vielä nopeasti pannulla ja nosta pastojen päälle. Annostele lihat lautasille rucolan päälle, koristele pinjansiemenillä, parilla basilikanlehdellä ja vuole päälle parmesan-lastuja. Tarjoa heti!

Älyvaloa kotiin

philips-hue0

Välillä vähän sisustusjuttua, näitä ei ole viimeaikoina hirveästi ollut. Tästä aiheesta kirjoitettiin ensimmäisen kerran blogiin jo yli kuusi vuotta sitten: Miksi kodin valaistuksessa käytettävien lamppujen sävy on niin keltainen ja miksi vaihtoehtoja ei meinaa löytyä? Hehkulampusta kellertävä sävy tuli luonnostaan, niitä on kuitenkin nykyään jo vaikea saada ja muita vaihtoehtoja tullut tilalle. Uusissa energiansäästö- ja LED-lampuissa on moni asia huonommin kuin hehkulampuissa, mutta tekniset esteet valkoiselle valolle ovat poissa. Varsinkin LEDeissä on käytännössä rajattomat mahdollisuudet tuotettavan valon sävyn suhteen. Päivänvalo on edelleen haaste spektrin laajuuden suhteen, mutta lähelle päästään.

Mutta miksi silti kauppojen hyllyt tursuavat sitä samaa hehkulampun sävyä? Lamppu kuin lamppu – tekniikasta riippumatta – on 2700 Kelvinin värilämpötilalla. Valikoimista löytyy yleensä listattuna aavistuksen valkoisempaa 3200 K sävyä, mutta hyllyistä ei. Sähkötukuissa valikoima on ihan toinen, mutta sinne ei taas tavallisella kuluttajalla ole mitään asiaa.

philips-hue1

Meillä tykätään, että kotona keinovalokin on valkoista. Norm 69:ssä on edelleen se sama päivänvaloa tuottava energiansäästölamppu, mutta muihin on vaihtoehdot olleet vähissä. Pari viikkoa sitten kolme neljästä kylppärimme halogeenispotista (GU10) päätti lopettaa toimintansa melkein samanaikaisesti. Ajattelin, että nyt pitää ottaa asiakseen löytää valoisempaa valoa sinne. Ravasin kaikki mahdolliset kaupat läpi, mutta mitään ei vaan löytynyt. Kunnes sitten päädyin lukemaan jotain juttua “älyvaloista” ja löysin sieltä Philipsin HUE -tuoteperheen.

Philips HUE on kännykällä ohjattava älykäs valojärjestelmä, johon voi kytkeä yhteensä 50 lamppua. Lamppuja voi himmentää ja niiden värisävyä voi säätää kaikissa mahdollisissa väreissä. Systeemi pohjautuu avoimeen ZigBee-standardiin, joten tulevaisuudessa on mahdollista, että myös muiden valmistajien tuotteita voisi liittää samaan järjestelmään. Ainakin iPhoneen / iPadiin on jo paljon erilaisia sovelluksia millä valoja voi ohjata, Philipsin oman lisäksi. Monelle tämä tekniikka on varmaan tuttu Ambilight-televisioista ja heräämisvaloista. Lamppuja saa toistaiseksi vain E27 ja GU10 -kantoihin, mutta ne riittäisivät meillä melkein kaikkiin valaisimiin.

Alkuun lähdettiin kuitenkin sillä kylppärillä, siellä kun alkoi olla pimeää. Ostettiin kolme 6,5 W GU10-lamppua ja kodin tietoverkkoon liitettävän keskusyksikön sisällään pitävä starter kit sekä yksi irtolamppu. Halpoja nämä eivät olleet, kun koko setti maksoi noin 250 euroa, mutta eipä ne tavalliset LEDitkään niin hirveän edullisia ole.

Valot on nyt olleet vähän toista viikkoa käytössä, joten jotain käyttökokemuksiakin uskaltaa jo kertoa. Käyttöönotto oli todella helppoa – lamput paikoilleen, keskusyksikkö verkkoon ja töpseliin, ohjelman lataus iPadiin sekä nopea mobiililaitteen ja keskusyksikön paritus. iPadiin asennettava App on todella selkeä ja sillä saa helposti muokattua valmiita ja luotua uusia tunnelmia. Jokaisen lampun värisävyn ja kirkkauden voi ohjelmoida uudelleen. Valmiit asetukset olivat kolmelle lampulle, joten alkuun meni hetken aikaa tajuta kuinka neljännen lampun sai mukaan. Lampuista voi muodostaa eri ryhmiä ja jokaiseen niistä voi tehdä omat tunnelmat. Alla muutama esimerkki.

philips-hue2

Eri väritunnelmien lisäksi Philipsin ohjelmalla on mahdollista aikatauluttaa valoja. Niihin voi säätä herätyksen, ajastaa valot vaihtamaan tunnelmaa, syttymään tai sammumaan tietyn ajan kuluttua. Muutoksen voi tehdä liukuvaksi, jolloin valot vaihtavat liukuvasti väriä. Sovelluksia on myös muita, meillä testiin menee ainakin Ambify, jolla saa ohjelmoitua musiikin tahtiin sykkivän bile-kylppärin. :)

* * *

PLUSSAA hyvistä säätömahdollisuuksista ja hyvästä valotehosta. 6,5 W LEDit vastaavat aika hyvin vanhoja 35 W halogeeneja teholtaan. Valon sävyn saa myös todella lähelle päivänvaloa. Voi myös ohjata usealla laitteella samanaikaisesti.

MIINUSTA siitä, että virrat pois ottaessa palautuvat aina tehdasasetuksiin eli siihen keltaiseen 2700K värilämpötilaan. Luulisi että ei olisi ollut mahdotonta suunnitella lamppuja niin, että olisivat pitäneet edellisen asetuksen. Tämänhän voi toki ratkaista ostamalla järjestelmän oman kaukosäätimen, johon voi ohjelmoida kolme asetusta. Esim. päälle / pois ja kaksi eri tunnelmaa. Kaukosäädin on vaan hirveän tyyris, maksaa 59 euroa.

philips-hue3 philips-hue4 philips-hue5

Turistina läntisellä Uudellamaalla

wardshus1matkalla1

Asumme ihan muutaman kilometrin päässä Kirkkonummen rajalta. Kirkkonummesta Hankoon ulottuva läntinen Uusimaa on meille kuitenkin aika tuntematonta aluetta, erityisesti palveluiden jä nähtävyyksien suhteen. Ravintola Bistro-O-Mat on hyvin tuttu, Fiskarsissa ja Hangossa on käyty, mutta siinä se. Olimmekin heti lähdössä mukaan kun saimme kutsun päivän mittaiselle kierrokselle, jossa teemana oli erityisesti Länsi-Uudenmaan ruoka ja joulu.

Matkalle lähdettiin Helsigistä, heti aamutuimaan viime sunnuntaina, josta bussin nokka suunnattiin kohta Inkoota, ensimmäistä pysähdyspaikkaamme. Inkoon lisäksi pysähdyksiä oli luvassa Raaseporissa, Hangossa ja Siuntiossa, joissa oli tarkoitus vierailla ravintoloissa, maatilalla, panimossa sekä jäätelökioskilla. Helsingissä saimme jo Fiskarsissa toimivan Petri’s Chocolate Roomin konvehdit maistettaviksi, ikään kuin matkan teemaan virittäytymistä varten.

westerby-gard-1 westerby-gard-2 westerby-gard-3 westerby-gard-4 westerby-gard-5_c_joulu westerby-gard-6 westerby-gard-7

Ensimmäinen pysähdys otettiin siis Inkoossa, noin puolen tunnin ajomatkan päässä meiltä. Maalaismaiseman läpi mutkittelevan tien päästä löytyi historialtaan 1600-luvulle asti ulottuva Westerby Gård. Entinen sukutila, jonka nykyiset omistajat ovat muuttaneet juhlatilaksi, hotelliksi ja ravintolaksi. Historiallista, menneen ajan tunnelmaa huokuva päärakennus sai muutama vuosi sitten kaverikseen uuden, tilan henkeä kunniottavan hotellirakennuksen.

Mukavan tunnelmallinen paikka täydellisen rauhan keskellä. Täydellinen pakopaikka arjesta. Tänne pääsee myös veneellä, meri oli vain muutaman sadan metrin päässä ja rannassa on oma laituri. Ravintolan pienet maistiaset, kuhakroketti kera tillimajoneesin ja pikkelöidyn sipulin sekä maitosuklaa-creme brulée kera kriikunahillon lupasivat erittäin hyvää ruoan suhteen.

Westerby Gård
Västerbyntie 95
10210 Inkoo
www.westerby.fi

matkalla2sjoberg1sjoberg2sjoberg3sjoberg4sjoberg5sjoberg6

Inkoosta matkaa jatkettiin kohti Hankoa, jossa tietenkin paistoi aurinko! Ei ole paljon viime aikoina näyttäytynyt. Matkalla pysähdyimme todella sympaattiselle Sjöbergin maatilalle. Saimme itse isännältä – Nisseltä – lyhyen esittelyn, jonka jälkeen ihmettelimme joukolla tilan monisatapäistä kana-joukkoa. Pienokaisetkin tuotiin näytille. Kananmunien lisäksi tila tuottaa perunaa ja muita juureksia, sekä nyt ajankohtaisesti joulukuusia. Pienestä aina auki olevasta tilapuodista voi itsepalveluna ostaa tilan tuotteita, meille mukaan tarttui kananmunia, sipuleita ja Annabella-perunoita. Perunat ainakin olivat herkkua!

Sjöberg Gård
Västankärrsvägen 40
Täktom, 10900 Hanko

origo1_c_ravintola origo2 origo3 origo4 origo5 origo6

Perillä Hangossa ajelimme upean huvila-alueen ja kaupunkimaisen keskustan läpi. En muuten ollut tiennyt, että Hankoon piti aikoinaan tulla raitiovaunut ja pääkadulta löytyy edelleen tilavaraus niille. Mainiolta oppaaltamme tuli huimasti seututietoutta ja historiaa matkamme edetessä. Perillä Hangossa pysähdyimme itä-sataman tuntumaan, jossa pääsimme vierailemaan ravintola Origoon. Vuonna 1897 rakennetuissa satama-makasiineissa sijaitseva ravintola on viime vuodet pitänyt ovensa auki myös talvella, ollen kesäkaupunkina tunnetun Hangon ainoa tähän vuodenaikaan auki oleva ravintola. Maistelimme täällä ravintolan kuuluisan saaristolaispöydän, paikallisia merellisiä ja riistaherkkuja. Varsinkin paikallisen kalastajan sillit ja silakat olivat todellista herkkua.

Tunnelmallisen rosoinen ravintolatila, upea paikka ja herkullisen kuuloinen ruokalista, myös viineihin on panostettu ja jokaiselle annokselle löytyy omat suosituksensa. Al a carte olisi mukava käydä joskus testaamassa.

Ravintola Origo
Satamakatu
10900 Hanko
www.restaurant-origo.com

delitukku1 delitukku2 delitukku3 delitukku4 delitukku5 delitukku6

Hangosta suuntasimme takaisin Raaseporiin, tarkemmin Pohjan kyläkeskukseen, jossa lihatuotteistaan laajemmallakin tutun West Charkin pyörittäjä on äskettäin avannut nimellä Delitukku kulkevan lähiruokamarketin. Tilassa toimii myös West Charkin tehtaanmyymälä ja ravintola Glöden. Ravintolan erikoisuus on ehdottomasti tilaa hallitseva puilla lämpiävä massiivisen kokoinen grilli. Glödenissä maistelimme mielettömän hyvää siansylttyä ja lämmintä rosollia. Kaupasta tarttui mukaan mausteita ja pipareita.

Delitukku
Pohjantie 8
10420 Pohjankuru, Raasepori
www.delitukku.fi

wardshus4 wardshus2 wardshus3

Pohjan kyläkeskuksen 70-lukulaisen arkkitehtuurin keskeltä siirryimme monta sataa vuotta taaksepäin Fiskarsin ruukin alueelle. Ruukin taloista suurin osa on 1800 ja 1900 luvuilta, mutta historia ylettyy aina 1600-luvulle asti. Yksi kotimaisista suuryrityksistä eli Fiskars on saanut täällä alkunsa. Kaikki alkoi Ruotsin vallan aikana raudasta, kuparista ja metallituotteista. Fiskars oli aikoinaan varakasta aluetta, joka oli täysin omavarainen. Päätuotteiden lisäksi kaikki ruoka tuotettiin alueella. Nykyisin Fiskarsissa toimii paljon luovien alojen ihmisiä, muotoilijoita, taiteilijoita ja käsityöläisiä. Alue on etenkin kesällä hurmaava ja siellä riittää paljon nähtävää.

Fiskarsissa vierailimme ensiksi hotelli-ravintola Fiskars Wärdshusissa. Suomen vanhimmassa, vuodesta 1836 yhtäjaksoisesti toimineessa, majatalossa. Täällä nautimme ruokamatkamme pääruoan ja ensimmäisen jälkiruoan. Täynnähän jo tässä vaiheessa oltiin, mutta hyvä ruoka maistuu aina. Lähiruokateeman mukaisesti nautimme Kosken Kartanon luomu Herefordin ulkofilettä ja kasviksia, raikas karpalo-semifreddo pelasti ähkyltä.

Fiskars Wärdshus
Fiskarsintie 14
10470 Fiskars
www.wardshus.fi

rekola1 rekola2 rekola3 rekola4

Fiskarsin alueella käytiin vielä Rekolan Panimolla maistelemassa oluita. Tämän pienpanimon juuret ovat Vantaalla, Rekolassa, mutta sopivien tilojen löydyttyä Fiskarsista on toiminta nykyään siellä. Panimon perustaja, olutmestari Jari Leinonen on erityisen innostunut ruoan ja oluen yhdistämisestä, ja tämä näkyy vahvasti panimon tuotteissa. Oluihin on haettu mielenkiintoisia makuyhdistelmiä erikoisemmistakin komponenteista, joista löytyy vaikka kuusenkerkkää, inkivääriä ja katajanmarjoja. Ja jokaiselle oluelle tietenkin ruokasuosituksensa, näistä lisää Jarin blogista Tuoppi & Sapuska.

Rekolan Panimo ja Puoti
Peltorivi 7
10470 Fiskars
www.rekolanpanimo.fi

Paluumatkalla poikkesimme vielä pikaisesti Siuntioon erinomaiselle Four Seasons Fish -kalakaupalle. Emme tällä kertaa kuitenkaan kalan takia vaan maistamaan Sjundbyn jäätelöä, “jäätelötehtailija” Susse Ekströmin johdolla. Yksi harvoista kyseisen jäätelön myyntipaikoista on juurikin tämä kalakauppa.

Meille jäi tästä retkestä aivan selkeä kipinä päästä tutkimaan enemmänkin läntisen Uudenmaan tarjontaa. Aluehan on pääosin ruotsinkielistä, sehän on melkein kuin ulkomaille menisi. Samalla kulttuurissakin tuntuu olevan jotain poikkeavaa. Yhteisöllisyys ja pienet piirit, läheltä tuleva ruoka ja kiireetön elämä tuntui olevan paljon suuremmassa arvossa kuin pääkaupaunkiseudulla. Todella paljon lähiruokaa ja pieniä tilakauppoja, joihin pitää ehdottomasti tutustua nyt paremmin. Fiskars ja Hanko ovat matkailun kannalta toki ne ykköspaikat, mutta oli mukava huomata, että muualtakin löytyy kaikenlaista. Olen täysin varma, että ensi kesänä automme nokka kääntyy ainakin yhden reissun verran länteä kohti, pitkin eteläistä rannikkoa. Sitä ennen tulee varmasti lähiruoan perässä tehtyä jo useampi reissu.

Retkellä mukana myös Hannan soppa ja Andalusian auringossa.

blogirinki_logoYhteistyössä Länsi-Uudenmaan Lumo Matkailu Oy.