Resepti: Cantuccinit

Valmistelut: 15 minuuttia
Valmistus: 20 minuuttia

Cappuccinon kanssahan tulee nauttia joko pala laadukasta tummaa suklaata tai pieni korppumainen keksi, jota myös Cantucciniksi kutsutaan. Meillä on tavaksi muodostunut nimenomaan jälkimmäinen. Näiden Toscanalaisten mantelikeksien saatavuus (käytännössä vain Stockan herkku) ja hinta kuitenkin hirvittää, joten päätimme kokeilla keksien valmistamista itse. Niin hyviä näistä kuitenkin tuli, että tulemme myös tulevaisuudessa näkemään valmistamisen vaivan. Tässä googlen avulla löytynyt resepti (Head Isu -blogi), jota käytimme.

  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 2,5 dl sokeria
  • 1,5 tl leivinjauhetta
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 1 tl kanelia
  • 3 dl (n. 200-250 g) kokonaisia kuorellisia manteleita
  • 3 kananmunaa
  • tilkka mantelilikööriä (Disaronno)

Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa kananmunat kevyesti erillisessä astiassa ja kaada sitten kuivien aineiden sekaan. Sekoita kunnes seos alkaa näyttämään taikinalta. Lisää mantelit ja sekoita taikinaan. Lisää vielä lopuksi tilkka mantelilikööriä taikinan joukkoon.

Jaa taikina nelkään osaan. Muotoile jauhotetuin käsin palat pitkiksi pötköiksi leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Litistele pötköjä hieman kämmenellä, jotta keksit saavat oikean pitkulaisen muodon paistuessaan. Kaksi pötköä mahtuu sopivasti yhdelle pellille. Jätä riittävästi kasvunvaraa.

Lämmitä uuni 210-220 asteeseen (riippuen uunista). Paista noin 15-25 minuuttia kunnes taikina on saanut kauniin ruskean värin ja on muuttunut kiinteäksi pinnaltaan. Leikkaa pötköt kuumina vinoittain noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Asettele viipaleet “kyljelleen” pellille ja anna niiden kuivua uunin jälkilämmössä reilun puoli tuntia.

6 kommenttia juttuun "Resepti: Cantuccinit"

nuo ovat naminamia myös mascarponen kanssa nautittuna :c)

Anna kommentoi 11/05/08, 18.15

Kamoon, mitä sille kylppärille kuuluu, täällä yleisö odottaa!??!

sitruuna kommentoi 11/05/08, 20.44

Sitruuna: Niin täälläkin odotetaan… Sanotaan nyt vaikka niin, että kun hommat alkaa mennä pieleen niin ne sitten menee kunnolla pieleen… ja tässä vaiheessa taitaa olla parasta olla julkisesti kertomatta sen enempää, mutta kai voisimme jonkin tilannekatsauksen laittaa nyt suurimman raivon laannuttua…

Mikko kommentoi 11/05/08, 22.47

“kun hommat alkaa mennä pieleen niin ne sitten menee kunnolla pieleen” Voi ei… Mikko, tuo kuulostaa kyllä niin tutulta. Veljeni pieni keittiö ei vieläkään ole valmistunut. Viimeisin yllätys on ollut tehtaalla tasoon upotetun altaan kiinnitysaineen pettäminen. Allas siis irtoaa tasosta. Keittiöfirman omistaja on nyt “hoitanut” tätä asiaa 2 kuukautta.

Maya kommentoi 13/05/08, 10.53

Voi pers… ei kuulosta kivalta. Kiinnostaa kuitenkin, kovastikin, joten toivottavasti toinnutte raportoimaan! Tsemppiä loppurutistukseen!

sitruuna kommentoi 13/05/08, 20.23

Kokeilin näitä ja oli positiivisesti yllättynyt miten helpolla sai hyviä!

Geranium kommentoi 08/06/08, 15.02