Ruokakuvausvinkkejä, osa 1: tekniikkaa
Valion järjestämästä blogitapaamisesta kerrottaessa mainitsimme myös, että tulemme myöhemmin kirjoittamaan ruokakuvaamisesta ja erityisesti ammattikuvaaja Kristiina Hemmingin antamista vinkeistä onnistuneiden kuvien ottamiseen. Kaiken laittaminen yhteen juttuun tuntui kuitenkin aivan liian raskaalta sekä itsemme, että mahdollisten lukijoiden kannalta, joten ajattelimme jakaa ruokakuvausvinkkimme muutamaan osaan. Aloitetaan tästä, aluksi tylsästi tekniikkapainotteisella jutulla.
Yllä olevassa kuvassa on muuten Pestoinen pastasalaatti.
Perusasioita valon käytöstä
Vaikka valaisemisesta ja valon käytöstä on tarkoitus kirjoittaa vasta myöhemmin on kuitenkin jo heti alkuun hyvä mainita se kaikkein tärkein juttu. Ruokakuvissa nimittäin onnistuu parhaiten kun kuvaa pelkässä luonnonvalossa. Suoran salaman (eli sellaisen kamerassa kiinni olevan) ja sekavalon (luonnonvalon ja eri värisen keinovalon) käyttäminen on oikeastaan aina huono juttu, kuvasi sitten ruokaa tai jotain aivan muuta.
Keinovaloa voi toki käyttää, ei se ole kiellettyä, talvella varsinkin on usein aivan pakko. Luonnonvalon kanssa on kuitenkin paljon helpompi työskennellä, keinovalon käyttö vaatii enemmän taitoa. Mutta palataan tähän aiheeseen myöhemmin.
Nyt niihin varsinaisiin vinkkeihin.
Kamera
Hanki järjestelmäkamera! Perus-järkkäreitä saa nykyään niin edullisesti, että ei ole mitään syytä olla hankkimatta sellaista, jos on vähänkin enemmän kiinnostunut kuvaamisesta. Tätä Kristiinakin painotti. Järjestelmäkamerassa on niin paljon etuja verrattuna pokkareihin tai muihin yhdysrakenteisiin kameroihin. Tärkeimpänä näistä huomattavasti parempi säädettävyys – aukon kokoa, valotusaikaa ja herkkyyttä voi säätää vapaasti.
Toiseksi järjestelmäkameraan voidaan vaihtaa objektiiveja tarpeen mukaan, ei ole olemassa objektiivia joka täyttäisi kaikki tarpeet. Kuvatessa kannattaa kamera pitää Av -tilassa, jossa aukko säädetään manuaalisesti ja kamera valitsee sitten sopivan valotusajan. ISO arvo voidaan asettaa joko automaattisesti tai manuaalisesti. Joissain tilanteissa voidaan käyttää valotuksen korjausta tai kuvata M -tilassa, jos kameran automatiikka ei anna haluttua lopputulosta. Itse kuvaamme aina ns. RAW-tilassa ja suosittelemme sitä kaikille jotka haluavat kuviansa yhtään jälkikäteen käsitellä. Hyvin kuvattu kuva ei kuitenkaan tarvitse jälkikäsittelyä, asioita kannattaa tehdä mahdollisimman paljon jo kuvaustilanteessa kunnolla. Tietyn fiiliksen luominen on yleensä helpompi tehdä jälkikäsittelyssä, tällöin kuva esim. ”väritetään” haluttuun värilämpötilaan, joka on kuvaustilanteessa erittäin vaikeaa.
Objektiivi
Varsinaisen järjestelmäkameran lisäksi tarvitset myös objektiivin, jossa on hyvä valovoima. Hyvä valovoima tarkoittaa, että siinä on suuri aukko eli pieni f-arvo (f/2.8 tai alle, riippuen polttovälistä). Polttoväliltään objektiivin tulisi olla normaali- tai telepolttovälillä, itse olemme käytännössä huomanneet 50-100mm alueen toimivan parhaiten. Täyskennoisilla kameroilla hieman pidemmät polttovälit toimivat paremmin. Kiinteäpolttoväliset objektiivit toimivat yleensä paremmin, koska zoomi on aina kompromissi ja laadukaskin sellainen vääristää enemmän kuin vastaava kiinteäpolttovälinen.
Suurella aukolla pyritään nostamaan kuvan kohde eli ruoka irti taustastaan. Kamera tarkennetaan kohtaan, joka halutaan pitää tarkkana jolloin kohteen edessä ja takana olevat alueet muuttuvat pehmeän epätarkoiksi kuvassa. Ihminen kiinnittää luonnollisesti huomionsa kuvassa tarkkana olevaan kohteeseen. Polttoväli vaikuttaa puolestaan siihen kuinka lähekkäin kuvassa olevat asiat vaikuttavat olevan. Polttovälillä on myös vaikutusta siihen kuinka asiat vääristyvät, liian lyhyellä tai liian pitkällä polttovälillä esim. pyöreät lautaset muuttuvat soikioiksi.
Itse kuvaamme Canonin 50mm f/1.4, 85mm f/1.8 ja 100mm f/2.8 kiinteäpolttovälisillä objektiiveilla. Lisäksi käytämme usein 24-70mm f/2.8 zoomiamme säädettävyyden takia. Suosikkimme on 50mm objektiivi, vaikka aika usein kaipaisimme siihen vähän pidempää polttoväliä. 100mm objektiivi olisi liki täydellinen jos meillä olisi täyskennoinen kamera. Erinomaisesti tähän käyttöön sopii myös 50mm f/1.8 -objektiivi, jollainen löytyy ainakin Canonilta ja Nikonilta hyvin edulliseen hintaan.
Jalusta
Kunnollinen tukeva kamerajalusta on luonnonvalossa kuvatessa erittäin tärkeä. Itse jalustan lisäksi kannattaa investoida tukevaan kuula- tai kinopäähän, laitteeseen jolla kameraa voi liikutella eri asentoihin jalustan päässä.
Jalustalta kuvatessa pienikin määrä valoa riittää, kasvatetaan vain valotusaikaa tarpeen mukaan ja varotaan tärisyttämästä kameraa. Tämän lisäksi voidaan myös käyttää pienempää ISO-arvoa, jolloin saadaan kuvaan vähemmän kohinaa. Valon riittäessä voi tietenkin aivan yhtä hyvin kuvata käsivaralta joka on huomattavasti joustavampaa.
Muut tarvikkeet
Jälkikäsittelyyn kannattaa myös investoida jonkin verran. Tarvitset siis tietokoneen ja kuvankäsittelyohjelman. Kuvankäsittelyohjelmissa vaikuttaa paljon budjetti ja omat käyttötottumukset. Itse olemme tottuneet käyttämään Adoben tuotteita, joten tässä suositukset niihin.
Peruskäyttöön riittää mm. Photoshop Elements tai Lightroom. Näillä voi tehdä hieman eri asioita kuvalle. Lightroom on nimensä mukaisesti selkeästi perinteistä pimiötyöskentelyä vastaava ohjelma. Sillä voi muokata kuvaa erittäin monella tavalla, mutta kuvaan ei voi luoda uusia elementtejä. Jos haluat lisätä esim. tekstiä kuvaan (muuta kuin vesileiman) tarvitset siihen esim. tuon mainitun Photoshop Elementsin. Itse käytämme lähes kaikkeen Adobe Lightroomin kolmosversiota Käytämme myös Photoshopin ”täysversiota” (CS4) tarvittaessa.
Lisäksi kannattaa hommata mustaa ja valkoista kartonkia, sekä erinäisiä kiinnikkeitä näiden pitämiseksi paikoillaan. Näillä voidaan ohjata valoa ja heijastumia. Näistä lisää valaisemista käsittelevässä jutussa sitten myöhemmin. Kuvaan voi myös lisätä tunnelmaa ja mielenkiintoa kaikella rekvisiitalla joista myös myöhemmin lisää.
9 kommenttia juttuun "Ruokakuvausvinkkejä, osa 1: tekniikkaa"
Haluatteko reseptejä? | 2h+k kommentoi Sep 28 10, 9.43.[…] asia, mutta pointti ei välttämättä välity tänne – reseptikuvat ovat niin karmeita. Valokuvausvinkkejähän on tarjolla, mutta en nyt millään jaksa ja […]
Avaruusasema » Blog Archive » Tee-se-itse luonnonvaloa kommentoi Nov 07 10, 13.12.[…] aikaisemman jutun yhteydessä luvattua, että valaisemisesta ruokakuvaamisessa tulee kerrottua myöhemmin. Itselläni […]
Maarit kommentoi 12/09/10, 17.47Ihanaa palvelua tarjoatte bloginne faneille, kiitos loistavista vinkeistä!
Hanna kommentoi 16/09/10, 9.44Kiitos havainnollistavasta opista! Itse olen juuri ostanut sen tärkeän järjestelmäkameran, jolla vasta opettelen kuvaamaan. Jään innolla odottamaan jutun jatkoa. Kysymyksiä en osaa vielä kysyä kun olen niin noviisi…
KPa kommentoi 23/09/10, 23.58Kiitoksia mielenkiintoisesta jutusta. Odotan innolla valaisuun liittyvää jatko-osaa. Miten muuten kuvan koostaminen, sommittelu oletteko ajatelleet kirjoittaa siitä? Näkemykset luovasta puolesta kiinnostavat ainakin itseäni, sillä jopa digitaalisessa kuvauksessa teknologia on vain väline ja työkalu (joka toki täytyy hallita).
Lightroom 3.x on itsessään kohtuullisen joustava vesileimausominaisuus. Lisäksi on aina mahdollista käyttää export plug-in lisäosaa LR/Mogrify, joka toimii Lightroom 1.x versioiden kanssa, tai LR2/Mogrifyä joka toimii sekä 2.x että 3.x versioiden kanssa.