Brunssilla Pastiksessa ja vähän viinilaseista
Viime lauantai-aamuksi Fiskars oli kutsunut joukon ruoka- ja sisustusbloggaajia ravintola Pastikseen brunssille. Ravintola on kovasti mieleen, joten olihan se mentävä. Ohjelmassa oli Pastiksen keittiön valmistaman brunssin lisäksi pienimuotoinen viinitasting mm. Murun ja Pastiksen yhtenä omistajana sekä sommelierinä tunnetuksi tulleen Samuil Angelovin vetämänä. Alkuun pakolliset tervetuliaiset kera samppanjan, kyllähän sillä kivasti lähti lauantai käyntiin. Sitten päästettiinkin Samuil ääneen ja juttua riitti, hauska mies joka tietää viineistä paljon ja osaa aiheesta kertoa myös tavalliselle kaduntallaajalle.
Samuilille oli annettu tehtäväksi kertoa meille siitä miten viinilasi ja siitä nautittava viini ovat hyvinkin riippuvaisia toisistaan. Sen lisäksi että saimme nauttia hyvästä ruoasta, viinistä ja mukavasta kanssabloggaajien seurasta, oli yhtenä tilaisuuden tarkoituksena esitellä meille myös Iittalan uutta Essence Plus viinilasi-sarjaa, jonka kehittämisessä myös Samuil oli omalla panoksellaan ollut mukana. Meille tarjoiltiinkin sama viini (Shelter Spätburgunder 2010) sarjan molemmista viinilaseista, jotta pääsimme käytännössä kokeilemaan miten lasi makuun vaikuttaa.
Itse pidin aikoinaan koko viinilasin vaikutusta lähinnä huuhaa-juttuna, kunnes aikoinaan kävimme Riedelin viinilasi-tastingissä. Siellä sai käytännössä huomata kuinka suuri merkitys lasilla on, oikealla lasilla voidaan hyvin korostaa viinin hyviä puolia ja vastaavasti peittää heikompia osa-alueita. Täysin vääränlaisesta lasista nautittuna hienokin viini voi olla täysin juomakelvotonta. Mikäli nyt olen täysin oikein ymmärtänyt niin lasilla voidaan vaikuttaa viinistä saatavaan aistikokemukseen pääasiallisesti kahdella tavalla – sillä mihin kohtaan suuta viini juotaessa osuu ja toisaalta siiihen kuinka viinin tuoksut tulevat lasista nenäämme. Haistaminenhan on yllättävän suuri osa sitä miten ruokaa ja juomaa maistamme, jokainen on tämän varmaan flunssassa huomannut.
Essence Plus sarjassa on kaksi viinilasia, ei tosin valko- ja punaviinille vaan eri tyyppisille viineille, pienempi lasi raikkaammille ja hapokkaammille viineille ja suurempi lasi rotevammille. Käytännössähän suurin osa valkoviineistä toimii paremmin pienemmästä lasista, mutta esimerkiksi jotkut täyteläisemmät chardonnayt kaipaavat jo tilaa ympärilleen jolloin suurempi lasi voi olla paikallaan. Keskitäyteläiset punaviinit sopivat molempiin laseihin, lähinnä niiden kanssa tarjottavasta ruoasta riippuen. Erittäin vanhat viinit korostuneiden tanniinien ja niukan hapokkuuden takia puolestaan pienemmästä lasista. Oli hauska huomata miten viinin ominaisuuksia pystyy myös muokkaamaan lasivalinnalla. Lasia ei siis aina kannata valita vain viinin mukaan vaan myös ajatellen viinin kanssa tarjottavaa ruokaa. Pienemmällä lasilla voi korostaa hapokkuutta ja suuremmalla taas viinin kokonaisvaltaisuutta. Käytännössä tämän huomasi esimerkiksi siten, että tarjottu spätburgunder toimi maksapateen kanssa paremmin pienestä lasista juotuna.
Lasin lisäksi viinin makuun voi vaikuttaa myös dekantoimalla. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että avaa viinipullon hieman ennen kuin sen tarjoaa. Sopiva aika riippuu viinistä ollen jotain kummenien minuuttien ja tuntien välillä. Tämä on Samuilin mukaan myös selllainen asia joka on erityisesti nuorten viinien (= normaalit Alkosta ostettavat punaviinit) kanssa aika ehdoton asia. Vanhoja viinejä ei puolestaan juuri kannata dekantoida. Hirvittävän kiinnostava aihe, josta tuntuu aina vaan olevan enemmän opittavaa.
Ulkonäöllisesti Essence Plus ei aluksi oikein puhutellut, mutta meillä jo kesästä alkaen käytössä olleet lasit ovat käytännössä osoittautuneet erinomaisiksi yleislaseiksi. Kahdella viinilasilla pärjää erinomaisen hyvin ja jompikumpi laseista toimii käytännössä viinille kuin viinille, joskus jopa molemmat kuten tällä brunssilla saimme huomata. Hieno juttu kuitenkin, että Iittalalla on lähdetty tekemään aavistuksen kunnianhimoisempaa viinilasia, on mukava että nyt löytyy myös kotimainen vaihtoehto Riedelin laseille. Pitäisikin oikeastaan joskus ottaa pieni vertailu näiden ja Riedelin lasien välille ja kokeilla, että saako rypäle- tai viinityyppikohtaisilla laseilla kuinka paljon enemmän viinistä irti vai onko sillä enää suurempaa merkitystä.
Brunssilla oli tarjolla kolme herkullista “ruokalajia”. Alkuun seisovasta pöydästä kylmiä annoksia – maksapateeta, salaatteja, erinomaisia makkaroita, säilöttyjä vihanneksia ja croisantteja. Tämän jälkeen pöytiin tarjoiltiin Eggs Benedict pinaatilla ja jälkiruoaksi vielä herkullinen praliini kera kahvin.
