25/03/11
Mitä syödään perjantaina?
Perjantai-illaksi olisi aina kiva tehdä jotain vähän herkullisempaa, jotain erikoisempaa, mutta silti helpohkoa ruokaa. Työviikon jälkeen harvoin on energiaa lähteä valmistamaan työlästä ateriaa vaan tulee valittua nopeasti valmistuvia ja suhteellisen helppoja reseptejä, jotain sellaista mitä on kiva syödä sohvalla viinilasin kera.
Perjantaisuosikkiemme joukosta löytyvät mm. pestoinen pastasalaatti, tortillat, pizza (tai flammenkuche) ja vuohenjuustosalaatti, sekä kesällä myös skagenit ja muut satunnaiset salaatit. Jos laiskottaa vielä normaaliakin enemmän niin tulee helposti haettua Stockan Delistä salaatteja tai sitten jokirapu-aiolia, salaattia ja patonkia.
Vaihtelua kuitenkin kaipaisi, tulee liian usein tehtyä samoja, vaikkakin hyviä ruokia. Mitä teillä syödään perjantaisin? Uusia vinkkejä ja reseptejä otettaisiin mielellään vastaan. :)
23/03/11
Hieno muutos
Taas on tullut lueskeltua Contemporistia, yksi ehdottomista omista lempiblogeistani, josta löytyy aina jotain inspiroivaa. Tällä kertaa erityisesti miellytti tämä hieno muutos – perus-amerikkalaisesta tunkkaisesta omakotitalosta valoa pursuavaan ja modernismia henkivään taloon. Ei ihan heti uskoisi, että kuvissa esiintyvä talo on sama. Niin dramaattinen muutos on saatu aikaiseksi.
Eihän tämä täydellinen ole, omasta mielestäni mm. liian matala huonekorkeudeltaan ja ikkunoitakin saisi olla enemmän. Muutama yksityiskohtakin kummastuttaa, kuten keittiön olematon valaistus ja liukuoven vierestä ennenaikaisesti loppuva seinä. Mutta hieno tuosta on silti tehty. Osoittaa hyvin sen, että aina ei tarvitse lähteä tyhjältä pöydältä, kun vaan on visio kohdallaan. Vanhasta remontoimalla saa monesti vähintään yhtä hienon kuin täysin uutta rakentamalla.
Kuvia alkutilanteesta ei tähän viitsi kovin isoina edes läväyttää, sen verran ahdistava on lähtökohta ollut. Vaatii kyllä hyvää visiota ja suurta määrätietoisuutta lähteä tuosta liikkeelle ja päätyä aivan päinvastaiseen lopputulokseen. Sormethan tässä jo alkaa itselläkin syyhyämään. :)
Lisää kuvia sekä alku- että lopputilanteesta löytyy Contemporistista.
Kuvat © Dan Brunn Architecture.
21/03/11
Linssi-bataattikeitto
Pitihän sitä sitten tätäkin keittoa kokeilla Avocan kirjasta, kun palsternakka-omenakeiton kommenteissa tuli puhetta. Avocasta ynnä muusta tuli jo viimeksi kirjoitettua, joten siirrytään muitta puheitta suoraan siihen reseptiin.
Linssi-bataattikeitto (6 annosta)
- 25 g voita
- 2 rkl oliiviöljyä
- 2 sipulia
- 1 keskikokoinen bataatti
- 1 keskikokoinen porkkana
- 2 varsisellerin vartta
- 150 g vihreitä linssejä (“le Puy”)
- 1/2 tl kurkumaa
- 1 tl jauhettua juustokuminaa
- ripaus kanelia
- 3 cm pala inkivääriä
- 3 valkosipulin kynttä
- 200 g tomaattimurskaa
- 1 l kasvislientä
- 1 sitruunan mehu
Mittaa voi ja oliiviöljy kattilaan, kuumenna kunnes voi on sulanut. Lisää sitten hienonnettu sipuli ja kuullota keskilämmöllä noin 10 minuutin ajan. Kuori ja kuutioi sillä välin bataatti ja porkkana. Poista varsisellereistä lehtiosa ja leikkaa siivuiksi. Lisää bataatti, porkkana, varsiselleri ja huuhdotut linssit kattilaan ja pyörittele sekaisin sipuleiden kanssa.
Mausta sitten kurkumalla, juustokuminalla ja kanelilla. Hienonna valkosipuli ja inkivääri ja lisää nekin kattilaan. Kypsennä parin minuutin ajan aina välillä sekoittaen. Lisää tomaattimurska, sitruunan mehu ja kasvisliemi (tai 1 l vettä + 3 rkl kasvisfondia), mausta suolalla ja mustapippurilla. Keitä 30 minuutin ajan, kunnes linssit ja kasvikset ovat pehmenneet.
Soseuta kevyesti sauvasekoittimella, keittoon saa jäädä sattumia. Tarkista mausteet ja lisää niitä tarvittaessa. Kuumenna keitto uudelleen ja tarjoa kuumana.
Hyvää tämäkin, aavistuksen ruokaisampaa kuin palsternakka-omenakeitto, mutta ei samalla tavalla yllättävää kuin tuo ensimmäinen kokeilemamme kirjan keitoista. Tämä toimii ehkä paremmin ihan pääruokanakin ja on itseasiassa maultaan yllättävän lähellä aiemmin tekemäämme itämaista linssimuhennosta. Ainekset eroavat kuitenkin aika paljon, mutta kokonaisuuden makumaailma on hyvin samanlainen. No fenkoli ja varsiselleri eivät ole maultaan hirveän kaukana toisistaan, kuten eivät myöskään punaiset ja vihreät linssit. Mausteissa on paljon samaa ja se hapokkuus mikä bataatista puuttuu paprikaan verattuna tulee sitten sitruunasta. Kannattaa kuitenkin kokeilla tätäkin.
Muoks. 21.3.2011: Korjattu kumina juustokuminaksi ja lisätty ohjeeseen tekstistä unohtunut sitruunamehu.
