17/09/14
Gastropub Rikhard’s
Aika tarkalleen vuosi sitten ravintolamaailmassa kohahdettiin kun Hans Välimäki ilmoitti sulkevansa Suomen ainoan kahden Michelin-tähden ravintolan, 15 vuotta Helsingissä Rikhardinkadulla toimineen Chez Dominiquen. Ovet sulkeutuivat lokakuussa 2013 ja lopulta kuluvan vuoden huhtikuussa samaan tilaan avattiin kaksi ravintolaa – pieni, mutta tinkimätön fine dining -paikka Välimäki ja rennompi Gastropub Rikhard’s. Viime viikonloppuna käytiin testaamassa näistä aavistuksen lompakkoystävällisempi eli nimensä samalla paikalla aikoinaan sijainneelta pubilta perinyt Rikhard’s.
Rikhard’siin on imetty vaikutteita Euroopasta, mm. Ranskasta, Belgiasta ja Englannista sekä rapakon takaa Yhdysvalloista. Tämä näkyy niin ruokalistassa kuin paikan sisustuksessa – baarin puolella ollaan lähempänä pubityyliä tai dineriä, kun taas ravintolan perältä löytyy rosoinen bistro. Helposti lähestyttävää ja konstailematonta, hieman retroa, mutta ei turhan vakavaa, ei sisustuksen eikä ruoan suhteen. Ravintolan ruokalistalta löytyy eri keittiöiden kortteli-ravintolaklassikoita, pääajatuksena hyvät raaka-aineet eikä turhaa kikkailua.
No miten tässä sitten oli onnistuttu? No hyvin. Tunnelma ravintolassa oli mukavan lämmin ja palvelu välitöntä ja asiantuntevaa. Ennakkoon oli vähän huhua kuultu, että annokset ovat ihan runsaan kokoisia. Ja kun emme olleet suurella nälällä liikenteessä niin päätimme jättää alkuruoat väliin ja iskeä suoraan listan pääruokiin.
Itse tilasin todellisen pubiklassikon eli fish’n’chipsin ja Tia otti glaseeratua lampaanniskaa kera polentan, joka taas viittasi vahvasti ranskalaisen bistron suuntaan. Fish’n’chipseistä voin rehellisesti sanoa, että parhaat mitä olen Suomessa saanut. Pieni miinus ruokailua aavistuksen haitanneesta pyörivästä tarjottimesta, mutta annoksessa maut oli enemmän kuin kohdallaan. Lammas oli puolestaan mehevää ja maukasta, juureva annos jossa kypsyydet kohdallaan.
Pääruokien kanssa tilasimme pienet lasilliset viiniä. Kalan kanssa valkoista ja lampaan kanssa punaista. Näistä tarjoilijalle valinnanvapaus ja sieltä tulikin sitten sen luokan valkkari että oksat pois. Välimäen puolelta yli jäänyt Domaine Ramonet Chassagne-Montrachet 1er Cru “Morgeot” (vuosikerrasta ei varmuutta) toimi älyttömän hyvin annoksen kanssa ja ihan pelkästäänkin. Tuota olisi voinut useammankin lasillisen nauttia. Harvemmin on lasillisen “jotain valkkaria” tilatessaan näin hyvää viiniä saanut. Oma veikkaus on, että meni reilusti alle listahinnan, ei nimittäin ollut sen kalliimpi kuin valkkari yleensäkään.
Jälkkäriksi sitten mustikkapiirakkaa ja suklaamoussea. Samalla linjalla jatkettiin eli konstailemattot perusannokset joissa on kaikki pyritty tekemään hyvin. Maistui ja ihan hyvät fiilikset jäi. Ei mikään tarkan markan paikka tämäkään (pääruoat luokkaa 25-30 euroa, alkuruoat ja jälkkärit noin 15), mutta annoskoko on runsas, joten ei täällä välttämättä tarvitse syödä kuin pääruoat.
14/09/14
Maapähkinävoi
Olin viikko sitten Hangossa Merijoogan järjestämässä detox-jooga viikonlopussa, jossa syötiin puhtaasti ja tietenkin joogattiin. Perjantaina meillä oli iltapalaksi porkkana-, kurkku- ja selleritikkuja, joita dipattiin erilaisiin tahnoihin. Yksi tahnoista oli maapähkinävoi, joka sopi mainiosti niin vihannesten kuin gluteenittomien näkkäreidenkin kera. Maapähkinävoi maustui niin ihanalta, että sitä oli pakko kokeilla heti kotona.
Jos noudatat maidotonta tai laktoositonta ruokavaliota, maapähkinävoi on mainio levite leivän päälle. Mutta se melkein kannattaa tehdä itse, sillä kauppojen maapähkinävoit sisältävät usein kovetettuja kasvirasvoja, sokeria tai muita lisäaineita. Toki hyvälaatuisia tuotteitakin löytyy, mutta etikettejä kannattaa tutkia ennen ostoa.
Googletin nopeasti reseptejä ennen kuin survoin pähkinät blenderiin. Se, että pitääkö pähkinät paahtaa ja/tai kuoria ennen voiksi ajamista, jäi hieman epäselväksi. Tällä kertaa paahdoimme ja kuorimme pähkinät, mutta uskoisin että kuorimattomanakin toimii hyvin. Olisiko jollakin vinkkejä tähän?
Maapähkinävoi (1 iso purkillinen)
- 450g maapähkinöitä
- ripaus suolaa
Paahda pähkinöitä uunissa 200 asteessa noin 10 minuuttia. Anna niiden jäähtyä hetki ja kuori ne hankaamalla pähkinöitä kämmeniesi välissä. Paahtamisen jälkeen kuoret irtoavat helposti.
Laita pähkinät blenderiin, käynnistä kone ykkösteholla ja nosta nopeus hitaasti täydelle teholle. Jos sinulla on Vitamix, ota heti tampperi käyttöön ja työnnä pähkinämassaa kohti teriä kunnes massa lähtee pyörimään ja pinnalle ilmestyy neljä “tyynyä”. Voit survoa pähkinät myös sauvasekoittimella. Jos käytät blenderiä, jossa ei ole tampperia, niin kannattaa välillä pysäyttää kone ja sekoittaa massaa lusikalla. Kun maapähkinävoi on lähes valmista, lisää ripaus merisuolaa mausteeksi.
Omnom, maapähkinävoi on niin hyvää! Ja oikeasti tosi helppoa tehdä itse. No pähkinöiden kuoriminen oli hieman tuskastuttavaa, koska kuorenpaloja leijaili joka puolella. Hangossa maapähkinävoi oli paljon tummempaa, joten epäilen ettei pähkinöitä ehkä oltu kuorittu tai sitten niitä oli paahdettu pidempään.
13/09/14
Supermood
On todella hienoa, että Suomeen saatiin jälleen yksi uusi luonnonkosmetiikkasarja, ja vielä näin ylellinen! Huippumalli haussa -sarjasta(kin) tuttu Anne Kukkohovi toteutti yhden unelmistaan: suunnitteli ja lanseerasi kotimaisen ja luonnonmukaisen kosmetiikkasarjan. Supermoodin ydinajatuksena on tuoda hoitoa ihon kulloinkin vaatimiin tarpeisiin. Eli hieman sama ajatus kuin esimerkiksi Absolutionissa. Kosmetiikka-alalla ollaan selvästi siirtymässä ihotyyppijaottelusta yksilöllisempiin päiväkohtaisiin tarpeisiin ja se on hienoa.
Täytyy myöntää, että aivan aluksi mielessä kävi ajatus, että jaa taas yksi julkkisbrändätty kosmetiikkamerkki. Perehdyttyäni sarjaan, sain huokaista helpotuksesta; kyllä Annen sarja perustuu aivan eri lähtökohdille kuin esimerkiksi Robinin. :) Olen muuten ihaillut Anne Kukkohovia ensimmäisestä Huippiksesta saakka, ehkä Suomen paras tv-juontaja! Hän osaa ottaa tilan, käyttää ääntään ja olla samalla niin luonnollinen. Välillä nimittäin ei oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa kun katsoo suomalaista tv-juontoa. Haluan itse joskus olla niin hyvä esiintyjä ja puhuja kuin Anne!
Mutta takaisin asiaan! Koska kosmetiikasta ylipäätään on vaikea ottaa selvää onko se luomua, luonnollista vai synteettistä, Anne päätti avata asian käyttäen inci-listan raaka-aineiden perässä symboleita. Näin homma olisi mahdollisimman selkää asiakkaille. Itse en ole ehtinyt syventymään kosmetiikassa käytettävien raaka-aineiden mystisiin nimiin, joten luotan yleensä sertifioituun luonnonkosmetiikkaan tai Katja Kokon analyyseihin. Katja on tutkinut aihetta useita vuosia eikä suosittele tuotteita, jonka takana ei voi seistä. Samoin muuten kertoi Anne, hän on elämässään joutunut edustamaan asioita, joiden takana ei voi täysin seistä. Siksi Supermood on niin tarkkaan tutkittu ja syynätty, että sen puhtauteen, ekologisuuteen ja eettisyyteen voi luottaa.
Supermood-sarja sisältää 3 linjaa, joista ensimmäisin Egoboost lanseerattiin nyt syksyllä. Sarjan toinen linja Beauty Sleep on tulossa loppuvuodesta ja kolmas Youth Glo ensi vuonna. Egoboostissa on hyödynnetty muun muassa suomalaista pakurikääpää. Teemana on immuniteetin vahvistaminen ja tehokkuus. Kaikki tuotteet imeytyvät nopeasti ja vaikuttavat välittömästi. Mutta itse tuotteista tarkemmin ja myöhemmin Saippuakuplissa, sillä näitähän oli päästävä testaamaan. Supermoodia saa tällä hetkellä Joliesta sekä Sokokselta.
