Katselet juttuja tunnisteella "tapahtumat"

Poroviikoilla

Poromies Hannu Lahtela, © avaruusasema

Saimme kutsun tulla tutustumaan Ravintola Lasipalatsin Poroviikkojen erikoisannoksiin. Paikalla oli ravintolan edustajien, toimittajien ja muiden bloggaajien lisäksi myös ravintolan porotoimittaja Sallan Villiporon Hannu Lahtela – aito poromies. Hannun tila on Suomen ainoa onnellisten villiporojen lihaa tuottava porotila. Villiporot elävät vapaana Hannun paliskunnan alueella ja hankkivat itse oman ravintonsa. Porot näkevät ihmisen vain kaksi kertaa vuodessa, kerran merkitsemisen aikaan ja toisen kerran erotuksien aikaan. Voitte varmasti kuvitella, että Hannun porot ovat jo ruumiinrakenteeltaan erilaisia kuin tarhassa koko elämänsä seisseet porot. Tämä varmasti vaikuttaa myös lihan rakenteeseen ja makuun.

Aika iso osa poroista menee valitettavasti venäläisten karhujen ja muiden petojen suihin. Ovelat karhut tulevat Suomen puolelle vain ruokailemaan, eikä niiden tuloa tietenkään pystytä estämään. Porojen lukumäärää säännöstellään myös tiukasti, tällä pyritään takaamaan, että luonto kestää niiden aiheuttaman rasituksen. Porotaloutta ei käytännössä voikaan enää kasvattaa. Sallan Villiporon tuottama liha esimerkiksi riittää vain muutaman kuukauden tarpeisiin, vaikka asiakkaina onkin lähinnä vain ravintoloita.

Juttua voisi kirjoittaa vaikka kuinka, niin mukava oli kuunnella Hannun kertomaa tarinaa. Varsinkin kun meille porotalous on aika tuntematonta aluetta. Mielenkiintoisia yksityiskohtia oli vain Suomessa lainsäädännön takia harrastettavat vasateurastukset ja koko poron huodyntäminen ravinnoksi. Hannun sanoin “porosta hukkaan menee vain henki”, liha ja sisäelimet toimitetaan eri ravintotoloille niiden profilien mukaan ja luistakin keitellään vielä leintä.

Cristian Goich S., Viña Tabali, © avaruusasema

Hannun tarinoinnin jälkeen Chileläisen viinituottajan Viña Tabalin edustaja Cristian Goich S. saapui maistattamaan meille viinejä. Tabalin viinit on valittu tämän vuoden poroviikoille annosten kumppaneiksi. Cristian kertoi meille hieman suhteellisen nuoren viinituottajan taustaa ja erityispiirteitä mm. alueen tiloja ympäröivästä luonnosta. Chilen pohjoisimmalla viinintuottoalueella sijaitsevien tilojen viinit saavat luonteensa mm. hyvin mineraalipitoisesta maaperästä, sopivasta sademäärästä ja kosteasta sekä viileästä rannikkoilmastosta. Tuottajan päätuotteet ovat Syrah ja Chardonnay -lajikkeista, mutta viiniä tehdään myös mm. Pinot Noirista.

Itse maistoimme läpi kaikki Ravintola Lasipalatsin poroviikkojen Tabali-viinit, joista Alkosta saa harmittavasti vain sitä “tasapaksuinta” sekoitusta Tabali Reserva Especialia. Maistettujen viinien joukossa oli kuitenkin mielenkiintoisen lempeä Pinot Noir (tämä olisi kiva maistaa Riedelin lasista), raikkaan hapokas ja vahvan mineraalinen Chardonnay sekä runsas ja taanniininen ruokaa kaverikseen kaipaava Carmenere.

Jäimme hieman kuitenkin kaipaamaan yhteyttä viinien ja ruoka-annosten välille. Tastingissä maistetut viinit kaikki löytyvät siis Ravintola Lasipalatsin poroviikkojen listalta, joten niille kaikille löytyy varmasti makuparinsa myös ruokalistalta.

Viña Tabali -tasting, © avaruusasema

Viinien maistamisen lisäksi saimme siis maisteltavaksemme joukon alkuruokia, valinnaisen pääruoan poroviikkojen listalta sekä jälkkärin. Alkuruoista suussa sulavan kypsä porokeitto ja porocarpaccio jäivät erityisesti mieleen. Hienoja makuja löytyi myös muista, oli myös jännä huomata miten hyvin graavattu taimen ja muikunmäti sopivat samalle lautaselle poron kanssa.

Pääruoaksi söimme pippuripihvin poron ulkofileestä sekä poron sisäfileen. Sisäfilee oli niin hyvää kuin vaan voi odottaa, suussa sulavaa ja erityisen hyvää tarjoillun kastikkeen kanssa. Myös poro-wallenberg oli suussa sulavaa. Pippuripihvi oli sopivan mausteinen, tasapainottavien lisukkeiden kanssa. Molemmissa annoksissa oli kuitenkin selvästi pääosassa laadukas ja suussa sulava poro, erittäin taidokkaasti kypsennettynä.

Jälkiruoista suklaamousse toimi marenkileivosta paremmin.

Tämä taisi olla ensimmäinen kerta kun kävimme Ravintola Lasipalatsissa syömässä. Olemme aiemmin kyllä käyneet kahvilan puolella, mutta perusravintola-mielikuva on estänyt kiipeämästä yläkertaan. Ruoan laatu ja tasapainoisuus houkuttelevat meidät varmasti kyllä vierailemaan uudestaankin.

Annoskuvat löydät seuraavalta sivulta…

[pinit]

Hullarit tulee taas

Hullarit jakaa ihmiset kahteen ryhmään. Toiset eivät voi sietää Stockmannin Hulluja Päiviä ja toiset taas yksinkertaisesti rakastavat niitä. Itse kuulun ehdottomasti tuohon jälkimmäiseen ryhmään. Se on aivan parasta kun keltainen kuvasto tipahtaa postilaatikosta ja pääsee ihmettelemään mitä tällä kertaa on alennuksessa. Täytyy harmikseni myöntää, että tänä vuonna kuvasto ei aiheuttanut mitään henkeä salpaavaa ’aivan pakko saada’ -ilmiötä.

Designia on jälleen halvennuksella jonkin verran, erityisesti valaisimia. Joukossa oli Ihan hyviäkin tarjouksia. Suluissa on valaisimien normaalit myyntihinnat. Louis Poulsen PH 5: 399e (n. 649e), Artekin A331: 479e (n. 695e), Yki Nummen Modern Art: 199e (n. 295e),  Verpanin Vp Globe: 1690e (n. 1999e), Kartellin Toobe: 139 (n. 179e).  Aloimme tosissamme harkitsemaan Kartellin Toobejen ostamista makkariin. Onneksi tässä on vielä pari päivää harkinta-aikaa jäljellä.

Yleensä keskityn Hullareilla katselemaan vain tavaroita, koska iltapäivällä kaikista hienoista vaatteista on yleensä enää jäljellä koot XXL ja XXS. Ajattelin kuitenkin käydä hakemassa Calvin Kleinin kotihousut, jos niitä on enää jäljellä kun ehdin paikalle. Lisäksi ajattelimme ostaa lisää pieniä Jars-purkkeja ja tietenkin macaron-keksejä!

Myös Lego-laatikot ovat tarjouksessa, meille tuli niistä heti mieleen Sitruunapuu-blogin tekemä hauska sähkötaulukaappi eteiseen.

Mitä mieltä olette Hullujen Päivien tämänkertaisista tarjouksista? Ja mitä aiotte itse sieltä hankkia? :)

Kuvat Stockmannin Hullut Päivät -katalogista.

[pinit]

Habitaresta mieleen jäänyttä

Kuten aikaisemminkin, tarttui tämänkin vuoden Habitaresta muutama mielenkiintoinen juttu kameran kennolle ja muistiin tulevaisuutta varten. Ikuisuusprojektiksi pikku hiljaa muuttuva operaatio tv-taso sai taas uusia ideoita. Näpertelimme Corian-näytepaloja Nomartin osastolla ja mieleen hiipikin ajatus “betonisen” tason tekemisestä tästä materiaalista. Harmittavan raskasta materiaalia Corian kuitenkin on. Vaikka materiaalivahvuudessa pääsisi säästämään, tulisi tasolle kuitenkin painoa toista sataa kiloa. Vastaavalla tavalla varmaan toimisivat Durat tai Silestonekin.

Toinenkin bongaus liittyy olohuoneen tv-tasoon. Löysimme Scanwoodin osastolta mielenkiintoisen taso-mallin Metson, jota tehdään myös asiakkaan mittojen mukaan. Saisi täydellisillä mitoilla ja ylöspäin piiloon kippaavilla ovilla. Harmi, että hintaa tuolle tulisi yli kolme tonnia. Pitää silti pistää korvan taakse.

Schneider Electricin Exxact -sähköasennuskalusteet ovat kiinnostaneet jo siitä asti kun näimme niistä ensimmäiset mainokset. Hienoa, että perus-Jussille on vihdoinkin vaihtoehto. Sarja josta löytyy kaikki tarvittavat osat kodin sähköistykseen ja verkottamiseen. Omaa silmäämme erityisesti miellyttää yksinkertainen lasireunuksinen Solid-malli.

Karl Andersson & Söderin messuosasto onnistui myös kiinnittämään huomion. Erityisesti erilaiset seinään kiinnitettävät lehtitelineet olivat kivoja, mutta muutenkin vaikutti tutustumisen arvoiselta valmistajalta. Taattua ruotsalaista muotoilua ja hauskoja ideoita kautta koko malliston.

Viimeisenä bongauksena tällä erää Bacsacin “kassiruukut”, hauska idea joka on aiemmin tuntunut vähintään kummalliselta. Yrttikasvatuksessa parvekkeella voisi kuitenkin toimia, miksei.

[pinit]