Poroviikoilla
Saimme kutsun tulla tutustumaan Ravintola Lasipalatsin Poroviikkojen erikoisannoksiin. Paikalla oli ravintolan edustajien, toimittajien ja muiden bloggaajien lisäksi myös ravintolan porotoimittaja Sallan Villiporon Hannu Lahtela – aito poromies. Hannun tila on Suomen ainoa onnellisten villiporojen lihaa tuottava porotila. Villiporot elävät vapaana Hannun paliskunnan alueella ja hankkivat itse oman ravintonsa. Porot näkevät ihmisen vain kaksi kertaa vuodessa, kerran merkitsemisen aikaan ja toisen kerran erotuksien aikaan. Voitte varmasti kuvitella, että Hannun porot ovat jo ruumiinrakenteeltaan erilaisia kuin tarhassa koko elämänsä seisseet porot. Tämä varmasti vaikuttaa myös lihan rakenteeseen ja makuun.
Aika iso osa poroista menee valitettavasti venäläisten karhujen ja muiden petojen suihin. Ovelat karhut tulevat Suomen puolelle vain ruokailemaan, eikä niiden tuloa tietenkään pystytä estämään. Porojen lukumäärää säännöstellään myös tiukasti, tällä pyritään takaamaan, että luonto kestää niiden aiheuttaman rasituksen. Porotaloutta ei käytännössä voikaan enää kasvattaa. Sallan Villiporon tuottama liha esimerkiksi riittää vain muutaman kuukauden tarpeisiin, vaikka asiakkaina onkin lähinnä vain ravintoloita.
Juttua voisi kirjoittaa vaikka kuinka, niin mukava oli kuunnella Hannun kertomaa tarinaa. Varsinkin kun meille porotalous on aika tuntematonta aluetta. Mielenkiintoisia yksityiskohtia oli vain Suomessa lainsäädännön takia harrastettavat vasateurastukset ja koko poron huodyntäminen ravinnoksi. Hannun sanoin “porosta hukkaan menee vain henki”, liha ja sisäelimet toimitetaan eri ravintotoloille niiden profilien mukaan ja luistakin keitellään vielä leintä.
Hannun tarinoinnin jälkeen Chileläisen viinituottajan Viña Tabalin edustaja Cristian Goich S. saapui maistattamaan meille viinejä. Tabalin viinit on valittu tämän vuoden poroviikoille annosten kumppaneiksi. Cristian kertoi meille hieman suhteellisen nuoren viinituottajan taustaa ja erityispiirteitä mm. alueen tiloja ympäröivästä luonnosta. Chilen pohjoisimmalla viinintuottoalueella sijaitsevien tilojen viinit saavat luonteensa mm. hyvin mineraalipitoisesta maaperästä, sopivasta sademäärästä ja kosteasta sekä viileästä rannikkoilmastosta. Tuottajan päätuotteet ovat Syrah ja Chardonnay -lajikkeista, mutta viiniä tehdään myös mm. Pinot Noirista.
Itse maistoimme läpi kaikki Ravintola Lasipalatsin poroviikkojen Tabali-viinit, joista Alkosta saa harmittavasti vain sitä “tasapaksuinta” sekoitusta Tabali Reserva Especialia. Maistettujen viinien joukossa oli kuitenkin mielenkiintoisen lempeä Pinot Noir (tämä olisi kiva maistaa Riedelin lasista), raikkaan hapokas ja vahvan mineraalinen Chardonnay sekä runsas ja taanniininen ruokaa kaverikseen kaipaava Carmenere.
Jäimme hieman kuitenkin kaipaamaan yhteyttä viinien ja ruoka-annosten välille. Tastingissä maistetut viinit kaikki löytyvät siis Ravintola Lasipalatsin poroviikkojen listalta, joten niille kaikille löytyy varmasti makuparinsa myös ruokalistalta.
Viinien maistamisen lisäksi saimme siis maisteltavaksemme joukon alkuruokia, valinnaisen pääruoan poroviikkojen listalta sekä jälkkärin. Alkuruoista suussa sulavan kypsä porokeitto ja porocarpaccio jäivät erityisesti mieleen. Hienoja makuja löytyi myös muista, oli myös jännä huomata miten hyvin graavattu taimen ja muikunmäti sopivat samalle lautaselle poron kanssa.
Pääruoaksi söimme pippuripihvin poron ulkofileestä sekä poron sisäfileen. Sisäfilee oli niin hyvää kuin vaan voi odottaa, suussa sulavaa ja erityisen hyvää tarjoillun kastikkeen kanssa. Myös poro-wallenberg oli suussa sulavaa. Pippuripihvi oli sopivan mausteinen, tasapainottavien lisukkeiden kanssa. Molemmissa annoksissa oli kuitenkin selvästi pääosassa laadukas ja suussa sulava poro, erittäin taidokkaasti kypsennettynä.
Jälkiruoista suklaamousse toimi marenkileivosta paremmin.
Tämä taisi olla ensimmäinen kerta kun kävimme Ravintola Lasipalatsissa syömässä. Olemme aiemmin kyllä käyneet kahvilan puolella, mutta perusravintola-mielikuva on estänyt kiipeämästä yläkertaan. Ruoan laatu ja tasapainoisuus houkuttelevat meidät varmasti kyllä vierailemaan uudestaankin.
Menossa olivat mukana: Sillä sipuli
5 kommenttia juttuun "Poroviikoilla"
Avaruusasema » Blogin arkisto » Arvonta: EAT Helsinki 2015 kommentoi Dec 12 14, 9.55.[…] Gastrobar Emo * Faro * Lasipalatsi * Spis * A21 […]
noiden aleksi kommentoi 23/10/11, 22.42noi mätöt on kyllä tosi hyvän näkösiä.. miksei mua kutsuttu mukaan
Nutria kommentoi 03/11/11, 19.04Hei, huomaan, että porotalous on teille varsin tuntematon juttu. :) Porojahan ei Lapissa tyypillisesti pidetä tarhattuina ympäri vuoden eli koko elämäänsä, vaan ne elävät pääasiallisesti vapaina luonnossa. Porot otetaan joillakin alueilla tarhaan talvikaudeksi (esim. oman paliskuntani alueella), jotta ne saisivat kunnolla ruokaa. Hyvin ruokittu poro tuottaa isompia vasoja ja näin ollen enemmän rahaa poromiehen palkkapussiin. Ja lisäksi tarhaus saattaa toisinaan suojella poroja pedoilta, joskin toisinaan pedot tulevat tarha-aidoista läpi ja tappavat tarhattujakin poroja. Poroja ei myöskään jalosteta sanan varsinaisessa merkityksessä, koska pariutuminen tapahtuu niin sanotusti luonnon ehdoilla. Minua alkoikin askarruttaa, että millä tavalla Pohjois-Sallan paliskunnan porot eroavat ruumiinrakenteeltaa esim. omista poroistani. Ehkäpä pitää joskus käydä tsekkaamassa Sallan poroja. :)
Nutria kommentoi 06/11/11, 13.46Tokihan en itsekään mikään ekspertti ole ja voi hyvinkin olla, että ympärivuotisia porotarhoja on jossakin, mikä on tietysti sääli, koska vapaan poron liha on eittämättä markkinointivaltti. Ja siinä mielessä ymmärrän hyvin, että Hannukin tätä puolta korostaa. Ja totta on, että poroja ruokitaan myös luontoon ajamalla sinne heinää yms. Mutta on aina mukava lukea, että ihmisillä on yhä enemmän ja enemmän kiinnostusta myös alkuperältään hyvin suomalaiseen ruokaan näin goji-marjojen ja sushin aikakaudella. :)
