Pappardelle ai Funghi Porcini

Sieniä oli kerätty ja tuorepastaa valmistettu niin tällaista niistä sitten tuli yhdistettynä. Olemme varmaan jo vuosikaudet haaveilleet tattipastasta ja tänä vuonna saimme vihdoin sen verran herkkutatteja, että pystyimme haaveemme toteuttamaan. Resepti perustuu itseasiassa löyhästi siihen mitä La FamiglianBoletus Pasta” aikoinaan oli, valitettavasti annos poistui jo hyvän aikaa sitten ravintolan listalta, joten sielläkään ei ole voinut käydä tattipastaa syömässä. Harmi, se oli kyseisen ravintolan ehdottomasti paras annos.

Pappardelle ai Funghi Porcini (2 annosta)

  • 300 g tuoretta pappardelle-pastaa (ks. ohje)
  • 100-150 g tuoreita herkkutatteja
  • 1 sipuli
  • 1 valkosipulinkynsi
  • voita
  • hyvää italialaista valkoviiniä
  • 2 dl kermaa
  • 100 g kirsikkatomaatteja
  • mustapippuria
  • suolaa
  • lehtipersiljaa
  • parmesania lastuina

Valmista aivan aluksi tuorepasta ohjeen mukaan ja siirrä keittiöpyyhkeen päälle odottamaan kastikkeen valmistumista. Peitä pastat toisellä pyyhkeellä jos meinaavat kuivua liikaa. Laita pastavesi leidelle ja kuumenna se kiehuvaksi sillä välin kun valmistat kastikkeen.

Paloittele sienet sopiviksi paloiksi. Silppua sipulit ja murskaa valkosipulin kynnet. Sulata voi pannulla sekä kuullota sipuleita ja sieniä rasvassa kunnes sipuli saa kullankeltaisen värin ja sienistä ei enää poistu paljon nestettä. Lorauta noin 1/2 – 1 dl viiniä pannulle, anna kiehahtaa ja keitä hieman kasaan, jotta alkoholi poistuu viinistä. Lisää kerma ja keitä noin viiden minuutin ajan. Tarkista maku ja mausta mustapippurilla ja suolalla. Lisää lopuksi halkaistut kirsikkatomaatit ja silputtua persiljaa.

Anna kastikkeen levätä liedellä miedolla lämmöllä ja keitä pasta runsaasti suolatussa vedessä al dente. Tähän menee 2-4 minuuttia rippuen pastan paksuudesta. Voit aivan yhtä hyvin käyttää myös kuivapastaa tai kaupan tuorepastaa. Paras lopputulos tulee kuitenkin itse tehdystä tuorepastasta.

Sekoita kastike pannulla pastan kanssa ja tarjoa lehtipersiljasilpun sekä parmesan-lastujen kanssa. Voit halutessasi lisätä hieman pastan keitinvettä kastikkeeseen, jolloin se muuttuu juoksevammaksi.

Tästä tuli mielettömän hyvää, ei ehkä aivan samanlaista kuin tuo mainittu, jo muistojen kultaama “Boletus Pasta“. Mutta eipä näillä aineilla voi oikein epäonnistuakaan. Tässä kohtaa oli tarkoitus kysellä muiden herkullisten herkkutattiruokien perään, mutta valitettavasti sienten kuivaaminen meni jostain syystä aivan pieleen. Ne alkoivat pilaantumaan ja jouduimme lopulta heittämään kaikki pois. Harmittaa. :(

[pinit]

Tuorepastaa ihan itse

Teemme paljon pasta-ruokia, välillä ehkä vähän liikaakin. Pastat ovat vaan niin helppoja ja hyviä arkiruokia, joiden valmistamiseen ei tarvitse uhrata koko iltaa. Useimmiten käytämme valmiita kuivapastoja, mutta välillä on kiva herkutella itse tehdyllä tuorepastalla, joka on aivan eri juttu kuin kaupan hyllyltä löytyvät tuorepastat. Eikä pastan valmistaminenkaan lopulta ole niin hirvittävän vaikeaa, vaikka hieman välineitä siihen kyllä tarvitsee hyvän lopputuloksen saamiseksi.

Pastataikina (2-4 annosta)

  • 100 g vehnäjauhoja (mielellään “tipo 00”)
  • 100 g durum vehnäjauhoja
  • 2 kananmunaa (á noin 65 g)
  • 15 ml oliiviöljyä
  • ripaus suolaa

Taikinan voit valmistaa joko käsin tai yleiskoneella. Käsin valmistettaessa kannattaa durum-jauhot korvata tavallisilla jauhoilla, durum-jauhojen työstäminen ja kunnon sitkon muodostaminen on erittäin raskasta. Itse teemme taikinan koneella, joten ohje on tästä eteenpäin myös vain yleiskoneelle.

Mittaa jauhot yleiskoneen kulhoon. Riko kananmunat jauhojen päälle, lisää öljy ja ripaus suolaa. Kiinnitä “yleisvatkain” yleiskoneeseen (kMixissä k-vatkain) ja sekoita ainekset kunnolla sekaisin (teholla 1 noin puoli minuuttia). Kaavi kulho ja vatkain. Vaihda koneeseen taikinakoukku ja jatka sekoittamista kunnes taikina on juuri ja juuri valmista.

Nosta taikina jauhotetulle työtasolle ja jatka vaivaamista käsin, kunnes taikina on pehmeää ja kimmoisaa koostumukseltaan ja hieman kiiltävä pinnaltaan. Tähän menee noin 10-15 minuuttia, vain tavallisia jauhoja käytettäessä noin 5 minuuttia vähemmän. Kääri taikina tuorekelmuun ja anna levätä huoneenlämmössä noin puolen tunnin ajan.

Pastataikinan voi sen levättyä työstää ja muokata haluamakseen, haluamallaan tavalla. Itse olemme aiemmin vain kaulinneet taikinan työtasolla piirakkakaulimen avulla ja leikelleet levyt joko ravioleiksi tai nauhapastaksi. Lopputulos on tällöin ollut kuitenkin hieman epätasainen. Nyt kun saimme vihdoin hankittua pastakoneen voimmekin tästä eteenpäin valmistaa pastan sillä.

Pastan kaulitseminen. Pastan voi kaulita joko käsikäyttöisellä pastakoneella tai moniin yleiskoneisiin nykyään saatavissa olevalla pastarullalla. Itse käytämme jälkimmäistä. Aloita jakamalla taikina kolmeen osaan. Työstä yhtä palaa kerrallaan ja pidä muut vielä kelmuun käärittyinä kuivumisen estämiseksi.

Litistä ensimmäinen taikinapala kämmenellä levyksi. Jauhota se kevyesti molemmin puolin. Säädä koneen rullat leveimpään asentoonsa ja käynnistä kone. Aja taikina rullien välistä muutaman kerran läpi. Taita sitten taikina kolmeen osaan pituussuunnassa, käännä 90 astetta ja syötä läpi uudestaan. Toista taittamis- ja kaulimisvaihe kahdeksasta kymmeneen kertaa kunnes taikina on pehmeää ja kimmoisaa.

Pienennä rullien leveyttä yhdellä pykälällä ja rullaa taikina sen läpi. Toista säätäen rullien paksuutta joka kerta pykälän pienemmäksi, kunnes saavutat halutun pastan paksuuden. Ohuimpaan asetukseen ei yleensä tarvitse mennä, omassa koneessamme pastarullan asteikko on 1-9 ja sopiva paksuus saavutetaan jo asetuksilla 5-7 riippuen siitä millaista pastaa ollaan tekemässä.

Pastan leikkaaminen. Kun levyt ovat valmiita, aseta ne kuivalle astiapyyhkeelle ja anna kuivahtaa noin 10 minuuttia. Leikkaa sitten pasta haluttuun kokoon, joko käyttäen pastakoneen leikkuuteriä tai sitten rullaamalla levut rullaksi ja leikkaamalla halutun levyisiä paloja. Levitä pastanauhat takaisin keittiöpyyhkeelle ja peitä vain jos ne näyttävät kuivuvan liikaa. Valmista mahdollisimman pian, sopiva keittoaika tuorepastalle on 2-4 minuuttia riippuen pastan paksuudesta.

[pinit]

Flammenkuche

Tänään oli pizza-päivä. Tällä kertaa teki mieli kokeilla myös jotain uutta. Hetken eri vaihtoehtoja mietittyämme tuli mieleen Pastanjauhannasta vähän aikaa sitten luettu juttu Flammenkuchestä, Alsacen alueelta peräisin olevasta pizzan sukulaisesta. Päätimme, että se olisi kokeilemisen arvoista. Emme ole aiemmin tehneet valkoista pizzaa, joten siltäkin kannalta tämä oli uutta.

Flammenkuche, tai Tarte flambée ranskaksi, tehdään usein pizzan kaltaiseen pohjaan, mutta toisinaan myös kohottamattomalla ja hiivattomalla pohjalla. Päälle ei tule tomaattikastiketta vaan ranskankermaa (tai fromage blancia) ja sen lisäksi tavallisesti sipulia, juustoa ja pekonikuutioita. Itse teimme kasvisversion, jossa korvasimme pekonin aurinkokuivatuilla kirsikkatomaateilla.

Teemme yleensä kaksi pizzaa eri täytteillä, jotka syömme sitten puoliksi. Toisen pizzan teimme tälläkin kertaa perinteisellä tomaatti-mozzarella-rucola -täytteellä.

Flammenkuche (1 kpl)

  • 1/3 annos pizza-taikinaa
  • ~2 dl juustoraastetta (esim. gruyere)
  • 150 g ranskankermaa
  • ripaus jauhettua muskottipähkinää
  • valkopippuria
  • suolaa
  • 1 keskikokoinen sipuli
  • aurinkokuivattuja (kirsikka-)tomaatteja

Valmista pizza-taikina, anna nousta tunnin ajan. Jaa kolmeen yhtäsuureen osaan, kaulitse osat ohuiksi pohjiksi jauhotetulla alustalla.

Raasta juusto raasteeksi. Siirrä kulhoon ja sekoita ranskankerman kanssa. Mausta seos muskottipähkinällä, valkopippurilla ja tarvittaessa suolalla. Levitä täyte tasaisesti kaulitsemasi pohjan päälle. Pilko sipuli haluamallasi tavalla ja lisää täytteen päälle. Pilko ja lisää myös aurinkokuivatut tomaatit.

Kuumenna uuni 250 asteeseen ja paista leipäkiven päällä noin 8-10 minuuttia kunnes juusto on kauniisti ruskistunutta.

Resepti on alunperin peräisin (Diplomi-)insinöörin keittiöstä ja oli yllättävänkin hyvää, ehkä aavistuksen raskasta tomaattipohjaiseen pizzaan verrattuna, mutta herkullista. Varmasti tullaan tekemään tätä toistekin. Kannattaa ehdottomasti kokeilla.

[pinit]