Millainen on hyvä ruokakirja?
Millainen on hyvä ruokakirja? Tätä kysymystä kyselimme teiltä parin viikon takaisessa kirja-arvonnassamme ja tätä itse pääsimme pohtimaan kirjamessujen yhteydessä. Ennen messuja tutustuimme muutamaan uuteen ruokakirjaan ja pohdimme kysymystä näiden herättämien ajatusten valossa. Tutustuttavina kävivät Pieni suuri kaali, Maailman parhaat kasvisruoat, Basta!, Risotto, Mamma Mia, Makkaroita maailmalta sekä Arabialainen keittiö.
Jo näissä seitsemässä kirjassa pystyy hyvin havaitsemaan sen mitkä ovat ehkä jo muutaman viime vuoden ajan ollut ruokakirjojen pääteemoissa esillä: Italia, “maailmanruoka” ja yksittäiset raaka-aineet. Kaikki kirjat noudattelevat myös trendiä, jossa kirjassa kerrotaan tarinaa pelkkien reseptien sijaan. Ne ovat siis nimenomaan ruokakirjoja, kertomuksia ruokakulttuureista, reseptikokoelmien sijaan.
Itseämme eniten näistä kirjoista puhuttelivat Saku Tuomisen ja kumppaneiden mainiolle Aglio & Olio -kirjalle tehty “jatko-osa” Basta!. Koko kirjan läpi kantaa hyvä tarina, reseptit ovat yksinkertaisia sekä kaikkea muuta kuin ryppyotsaisia, ja kirja on ennekaikkea hienosti kuvattu ja taitettu. Todellinen Italialaisen ruokakulttuurin A-B-C. Toiseksi suosikiksemme nousi Maailman parhaat kasvisruoat. Kirjassa on monipuolisia sekä mielenkiintoisia reseptejä, eksoottista arkiruokaa, joka on ilahduttavan usein toteuttamiskelpoista myös täällä pohjolassa. Tekijät ovat maailmaa kiertäneitä valokuvaajia, joka näkyy hienoina kuvina eri kulttuureista. Ruokia on toisaalta kuvattu harmittavan vähän, välillä tarina tuntuukin saavan hieman yliotteen ruoasta.
Tästä jo ehkä hieman sai vinkkejä siitä millaisia ruokakirjoja itse hankimme ja luemme. Olennaisinta on ehkä idea ja tarina kirjan takana, unohtamatta kirjan kohderyhmää. Suomalaisten suomalaisille kirjoittamat kirjat toimivat usein käännöskirjoja paremmin. Visuaalisuus on myös erittäin tärkeää, tämä pitää sisällään kirjan taiton ja mm. sen, että kaikki reseptit on kuvattu. Jos kuvaa ei ole, tulee harvoin kyseistä ruokaa tehtyä.
Kirjassa pitää olla joko selkeä ja ehkä kurinalainenkin reseptiikka, tai vaihtoehtoisesti sillä tavalla rento, että liikkumavara ja periaatteet on selitetty hyvin johdannossa. Rentojen kirjojen ongelmana on usein kuitenkin se, että sitä johdantoa ei tule luettua ennen kuin alkaa kokeilemaan, toisaalta parhaat kirjat ovat usein juurikin näitä. Jollakin tavalla pitäisi siis herättää mielenkiinto tarinaan ennen reseptejä. Kirjoittajan intohimo auttaa tässä, se näkyy välittömästi ja saa usein meidätkin innostumaan.
Meille on myös hyvin tyypillistä, että “hurahdamme” yhteen kirjaan kerrallaan ja teemme ruokia vaan siitä ennen kuin siirrymme seuraavaan kirjaan.
Loppujen lopuksi emme olleet omien ajatuksiemme kanssa aivan yksin, kun arvontaan tulleita kommentteja kahlasi läpi. Herkulliset kuvat ovat useimmille tärkeitä ja monelle myös se, että jokaisesta ruoasta löytyy se kuva. Aivan kuten meillekin. Selkeitä ohjeita myös peräänkuulutettiin ja toivottiin mm. myös suosituksia ateriakokonaisuuksien kokoamiseen ja viinien valintaan. Helppoutta, yksinkertaisuutta ja raaka-aineiden saatavutta myös arvostetaan. Kuitenkaan unohtamatta omaperäisyyttä ja sitä niin tärkeää kantavaa tarinaa.
Kiitos vielä kaikille ruokakirja-arvontaan osallistuneille. Teidän kommentteja on ollut kiva lukea, toivottavasti joku kirjoja työstävä käy poimimassa niiden joukosta parhaat vinkit tulevien ruokakirjojen pohjaksi.
