Helsinki Townhouse
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolla on ollut kevään ajan käynnissä Helsinki Townhouse -arkkitehtuurikilpailu, jossa tavoitteena on ollut etsiä uudentyyppisiä Helsinkiin sovellettavissa olevia ja kaupunkikuvaan sopivia townhouse- eli kaupunkipientalotyyppejä. Kilpailun voittajat julkistettiin jo muutama viikko takaperin, juttu on kuitenkin roikkunut to-do -listalla muiden kiireiden takia. Voittajatöihin pääsee tutustumaan 6.8. asti Laiturissa järjestettävässä näyttelyssä ja kaikkiin kilpailutöihin edelleen verkossa.
Kilpailun voitti Oululaisen arkkitehtiopiskelijan Heikki Muntolan kilpailutyö [tabula casa] (kuvat työstä jutun alussa). Voittajatyön vahvoiksi puoliksi mainittiin mm. muunneltavuus ja soveltuvuus valmistalotuotantoon. Toisen sijan saavutti Sydänsimpukka -nimen saanut kilpailutyö, kolmannen sijan mennessä monelle -nimimerkille.
Mielenkiintoisinta tässä kilpailussa on se, että Helsinkiin ylipäätään suunnitellaan valtavirrasta poikkeavaa rakentamista. Pelkkiin monotonisiin elementtilähiöihin nojaava rakentaminen ei luo kovin monipuolista kaupunkikuvaa vaihtelevuuden ja yllätyksellisyyden puuttuessa. Kilpailutöiden sovellusalueeksi on ajateltu ainakin Jätkäsaaren ja Kruunuvuorenrannan tulevia “paremman väen” asuinalueita. Tarkoituksena siis suunnitella kerrostalojen lisäksi kaupunkimaista, toisiinsa kytkettyä ja useampikerroksista pientalorakentamista. Töitä voidaan käyttää asemakaavan pohjana ja mahdollisesti myöhemmin viitesuunnitelmina alueiden rakentamisen alkaessa.
Mutta koska näitä suunnitelmia ei tosiaan ole pakko käyttää niin vaarana on, että tässä käy “Herttoniemenrannat” eli vaikka rakentamisen monipuolisuus säilyisikin niin taloista tulee samasta muotista tulleiden näköisiä. Sitä samaa elementtiteollista rakentamista mitä täällä muutenkin tehdään. Toivotaan kuitenkin parasta.
7 kommenttia juttuun "Helsinki Townhouse"
Kirsi kommentoi 09/07/10, 16.59Ekan ja kolmannen uusfunkis miellyttää silmää, tokassa “postmoderni” muotokieli mm. ikkunoiden osalta tökkii pahasti. Kamalia latoja! Kolmannessa ehdotuksessa näkisin mahdollisuuksia terassoituun ratkaisuun, esikuvana tanskalaisen BIG-arkkitehtifirman (Bjarke Ingels) nk. Mountain-talo. Kyseisen modernin arkkitehtuurin merkkiteoksen on tosin rahoittanut tanskalainen öljy-yhtiö, joten budjetti on ollut varmasti sen mukainen.
Mikäli Helsingin uusien asuntoalueiden myötä halutaan nostaa suomalaisen asumisen tasoa, kohtalonkysymykseksi muodostuu myös ympäristösuunnittelu. Täällä kivetään rannat ja pihat, istutetaan rivi puita (kaikki rakentaminen alkaa tarpeettomalla maaperän myllerryksellä). Tanskassa ja Ruotsissa rakennetaan uudenlaisiin hulevesijärjestelmiin perustuvia vihreitä keitaita – kanavien reunat, puukansilla peitetyt pihat ja katutilat kasvavat mm. kaislikkoa, katot vihertävät ym.
Helsingin kaupungin johdolta vaadittaisiin todellista tahtoa kaupunkisuunnittelun kehittämiseen. Koska Suomessa ollaan pudottu todella kauas nykyarkkitehtuurin kehityksen kelkasta, tarkoittaa se sitä, että tarvitsemme suunnitteluapua muualta.
Tiina kommentoi 09/07/10, 20.35Ensimmäisestä ja viimeisestä tuli ihan mieleen tämä postaus. Jotain samaa henkeä.
Kirsi kommentoi 09/07/10, 23.07Hanasaaren nykyisestä tilanteesta en tiedä, mutta silloin kun näin ne terassitalorenderöinnit (yhteensä 3), niin oikein kylmäsi. Pikku Huopalahti juurikin niistä lähinnä tuli mieleen. Mallit olivat niin epämääräisiä, ettei niistä saanut selvää, miten esimerkiksi parvekkeet olisi tarkoitus toteuttaa.
Toki minulle kelpaisi BIG:n projekteista inspiroitunut Wow-arkkitehtuuri, mutta vähempikin riittäisi; uuden, toimivan ja esteettisesti kestävän standardin luominen asuntoarkkitehtuuriin. Tosin “uusi” samastuu omissa ajatuksissanikin juuri (uus)funkikseen. Standardiin pitäisi liittää tietysti myös ekologinen kestävyys…
Anna kommentoi 12/07/10, 22.14Hollannin uudisrakennusalueet ovat enemmän tai vähemmän tuon näköisiä: moderneja, kapeita, korkeita taloja pienin pihoin. Siellä onnistutaan tekemään rivariasumisesta viihtyisää. Jokaisen talo on omalla vastuulla, jolloin taloyhtiö velvoittaa myös korjaamaan ongelmat hyvin pitkälle omalla rahalla. Tietysti myös Hollannissa on paljon pieniä vihreitä kanavia, joita yllä mainittiin. Tykkään. Olisin jo aikoja sitten muuttanut takaisin, jollei hollantilainen mieheni viihtyisi Suomessa niin hyvin. 8c)





