Katselet juttuja tunnisteella "design"

Patjanvaihtoviikot

Vanha futonimme oli jo reilun viiden vuoden ikäinen ja alkoi tulla käyttöikänsä päähän. Patjaa sai olla usein rullailemassa, että se pysyi mukavana nukkua. Olemme siis jo jonkun aikaa miettineet uuden patjan hankkimista. Viikko takaperin päätimme lähteä katsastamaan Helsingin nykypäivänä harvaksi käynyttä futon-tarjontaa ja suuntasimme Helsinki Innovation Storeen Kalevankadulle.

Aiempi patjamme oli Innovationin Omega, jossa perinteisen puuvillaisen futonin välissä oli kerros kierrätysvaahtomuovia. Valitettavasti vaahtomuovi painui ajan kuluessa kasaan ja patjasta tuli kovahko. Tällä kertaa päätimme, että hankimme kokonaan luonnollisista materiaaleista tehdyn perinteisemmän futonin. Päädyimme vanhaa patjaamme hieman kimmoisampaan Original Comfort Futon -nimellä kulkevaan patjaan, jossa on puuvillakerrosten keskellä kookosta ja luonnonkumia. Uutta patjaamme ei myöskään tarvitse rullata, sen pitäisi pitää muotonsa ja ilmavuutensa ihan itsestään. Vanha patjamme saa matkata mökille, jossa se palvelee vielä ihan hyvin – ainakin paremmin kuin liian pehmeät joustinpatjat. :)

Pesetimme nyt samalla myös petauspatjamme, joka on käytännössä yksikerroksinen futon. Petauspatjan kangas valitettavasti kutistui sen verran pesussa, että puuvillasisus painuu nyt hieman muhkuroille. Pitää kokeilla jos hetken nukkumisella se palaisi ennalleen. Jos niin ei kuitenkaan käy niin on lähdettävä vielä petauspatjaostoksille.

Uusi patjamme toimitettiin pari päivää takaperin ja muutaman yön kokemuksella se vaikuttaa varsin mukavalta. Huomattavasti aiempaa kimmoisampi, mutta ei kuitenkaan liian pehmeä. Aavistus mukavuutta täyspuuvillaiseen patjaan verrattuna. Muhkurainen petauspatja hieman vielä vaikeuttaa arviointia, mutta ero vanhaan patjaan on joka tapauksessa huomattava. Patja toimitettiin keskeltä kaksinkerroin taitettuna ja taitoskohdassa on vielä ollut pienehkö kuoppa, joka toivottavasti myös ajan kuluessa häviää.

[pinit]

Maistelemassa viinejä Maximilian J. Riedelin opastuksella

Meille tarjoutui eilen Decanterin tarjoamana hieno tilaisuus päästä maistelemaan viinejä Riedel-lasitalon edustajan, suvun nuoren vesan Maximilian J. Riedelin johdolla. Tilaisuus oli ainutkertainen nimenomaan itse lasisuunnittelijan ja yrityksen Pohjois-Amerikan toimintojen johtajan läsnäolon takia. Tilaisuuden päätarkoitushan oli Riedelin Vinum XL -sarjan lasien promoamisen ohella kertoa siitä millä tavalla dekantointi eli karahvin käyttö ja tietenkin se lasivalinta vaikuttaa viiniin, sen makuun, tuoksuun ja viinistä nauttimiseen kokonaisuutena. Tästä tastingin nimi Experience Your Senses:kin kertoo. Kyseessä oli muuten tiettävästi suurin Suomessa järjestetty yksittäinen viinitasting, osanottajia oli useampi sata.

Lyhyen Decanterin edustajan esittelyn ja pohjustuksen jälkeen päästiinkin pian asiaan. Lopun aikaa olikin äänessä herra Riedel itse. Ennen maistelun aloittamista Riedel kertoi omasta tavastaan nauttia viinejä, siitä kuinka kokonaiselämyksessä tärkeintä on pitää asiat tasapainossa. Juuri tähän viinien tasapainoisuuteen pyritään eri rypäleille suunnitelluilla uniikeilla laseilla. Lasin muoto, koko ja suuaukon koko vaikuttavat merkittävästi siihen miten viinin maku aistitaan. Muodon ja oikean koon avulla tuodaan esille viinin hienostunut tuoksu samalla peittäen pistävä alkoholi. Pienellä tai suurella ja oikein muotoillulla suuaukolla puolestaan varmistetaan oikea suutuntuma. Ensivaikutelma on tärkeintä viinin maistamisessa ja juuri siihen pyritään suuaukon muotoilulla vaikuttamaan. Sillä mihin kohtaan suuta ensimmäinen viinitilkka osuu on huomattava merkitys aistikokemukseen.

Tilaisuuteen saapuessamme pöydälle oli katettu kuusi erilaista lasia, neljässä viiniä, yhdessä vettä ja yksi tyhjänä. Tasting aloitettiin luonnollisesti valkoviineillä. Ensimmäisenä oli vuorossa Vinum XL Riesling Grand Cru / Sauvignon Blanc –lasista tarjoiltu Uusi-Seelantilainen, pirteä, raikkaan hapokas ja trooppisen hedelmäinen Jackson Estate Sauvignon Blanc 2009 (Alko 586067). Toisena viininä maisteltiin runsasta, kypsän hedelmäistä chardonnayta Marimar Torre Chardonnay Don Miguel 2005, joka on peräisin Kaliforniasta. Viiniä maistettiin tietenkin saman Vinum XL sarjan Montrachet-tyyppisille chardonnay:lle suunnitellusta lasista. Tämän jälkeen siirryttiinkin punaviineihin, joista ensimmäisenä pääsimme kokeilemaan itselleni aina niin haasteellista Pinot Noir:ia Drouhin Oregon Pinot Noir 2006. Runsas, ryhdikäs ja elegantti viini maistettiin tietenkin saman sarjan Pinot Noir -lasista. Viimeisenä viininä, kunnioitettavan kookkaasta Cabernet Sauvignon -lasista, maistettiin Château Carsin Cuvée 2005 (Carsinshop). Tiivis, mausteinen ja tummasävyinen Bordeaux on valmistettu Merlot-, Cabernet Franc- ja Malbec- rypäleistä.

Pöydälle katetut lasit avasivat merkityksensä jo heti ensimmäisen viinin kohdalla. Kaikki viinit maistuivat ja tuoksuivat erittäin hyviltä niille tarkoitetuista laseista. Muovimuki puolestaan pilasi viinin kuin viinin, aromit katosivat, tuoksu oli mitäänsanomaton eikä kunnon suutuntumaa saanut millään. Kokeilimme myös maistella viinejä toisille lajikkeille muotoilluista laseista. Väärä muoto korosti viinin huonoja puolia – alkoholin maku nousi päällimmäiseksi, viineistä tuli hyökkääviä ja varsinkin Pinot Noir muuttui käytännössä juomakelvottomaksi. Eroa ei oikein ollut uskoa todeksi. Itse olemme tähän asti pitäneet lajikekohtaisia laseja hieman turhana hifistelynä, mutta emme pidä enää. Tasting oli kyllä omalla kohdallamme silmät avaava kokemus, selvisi sekin miksi Pinot Noirin kanssa on ollut hieman haasteita.

Hauskana sivujuonteena Maximilian Riedel esitteli, dekantoinnin tärkeydestä puhuessaan, suunnittelemaansa käärmeen ja Porsche 911:n turbon välimaastoon muodoiltaan sijoittuvaa Eve dekantteria/karahvia. Hyvin vaikuttavan dekantterin toiminnasta pääsee käytännössä perille vain katsomalla Riedelin oman esittelyvideon aiheesta. Noin 400 euron hankintahinta kuitenkin hieman rajoittaa ostoinnostusta.

Upeana yllätyksenä saimme vielä ottaa mukaamme tastingissä käyttämämme neljä Riedel-lasia. Niistä tullaan varmasti maistelemaan taas ihan uudella innolla erilaisia viinejä. Olimme muutenkin erittäin otettuja saamastamme mahdollisuudesta ja tyytyväisiä oppimastamme uudesta. Tilaisuus oli erittäin antoisa ja silmät avaava. Onneksi ajauduimme myös ikään kuin vahingossa aivan etuosaan istumaan, tilaisuus olisi varmasti ollut aivan erilainen kokemus suuren salin takaosasta käsin.

[pinit]

Ruukku löytyi

Niinhän siinä kävi, että vaikka pidimmekin Lechuzaa hieman arvokkaana niin sellainen tuli lopulta kuitenkin hankittua. Palailimme eilen ylioppilasjuhlista ja koska kerran olimme keskustassa niin päätimme poiketa Stockmannin kautta. Puutarhaosaston ruukkuhyllyltä löysimme muutaman kappaleen Cubico 30 ruukkuja ja vielä valkoisena. Ajattelimme, että eipä tämä tästä vatvomalla mihinkään muutu ja päätimme yhden sellaisen parvekkeellemme hankkia, kera sisäruukun ja altakasteluosan.

Hieman hankalaahan ruukun kanssa oli sitten mennä ulos syömään, mutta pääsimme ihan onnellisesti kotiin asti. Niin ja oli isoa raahattavaa tai ei niin julkisilla kulkeminen koulujen päättymispäivänä on kyllä aina sellaista touhua, että sitä pitäisi kyllä muistaa välttää.

Tänään ehdimme vielä remonttipäivän päätteeksi saada vielä mullat sekä puksipuun ruukkuun. Nyt koko komeus on jo parvekkeella. Mullan päälle ripottelimme Kekkilän helmenvalkeita ruukkukatekiviä. Ne viimeistelivät lopputuloksen mukavasti. Puksipuu on ollut hieman huonolla hoidolla menneellä viikolla, mutta eiköhän se tuosta taas virkisty. Niin ja kuten ensimmäisestä kuvasta huomaa, viettää parvekkeen lattia hieman ulospäin. Pitäisi siis jossain vaiheessa löytää aikaa myös puuritilöiden suoristamiseen. Ehkä sitten kesälomalla. :)

[pinit]