Katselet juttuja tunnisteella "fiiliksissä"
30/06/12
Sitruuna-marenkipiiras
Hesarissa oli jokin aika sitten houkuttelevan oloinen sitruuna-marenkipiiraan ohje ja sitähän oli aivan pakko testata.
Sirtuuna-marenkipiiras (8 annosta)
- pohja:
- 100 g voita
- 2 1/2 dl vehnäjauhoja
- 2 rkl sokeria
- 1/2 tl leivinjauhetta
- 2 rkl vettä
- sitruunatäyte:
- 1 1/2 dl kylmää vettä
- 1 1/2 dl sokeria
- 2 rkl vhnäjauhoja
- 25 g voita
- 1 luomusitruunan mehu ja raastettu kuori
- 4 keltuaista
- marenki:
- 4 valkuaista
- 1 1/2 dl sokeria
Sekoita kuivat aineet ja yhdistä ne pehmeään voihin. Lisää joukkoon vesi ja sekoita tasaiseksi. Voitele ja korppujauhota irtopohjavuoka (22-24cm). Painele taikina vuokaan niin, että reunat ovat noin kolmen sentin korkuiset. Anna taikinan jähmettyä kylmässä noin 15 minuuttia. Pistele pohjaa haarukalla ja paista 200 asteessa uunin alatasolla noin 15 minuuttia. Kannattaa käyttää piiraspainona esimerkiksi herneitä, ettei reunat valu alas. Muista laittaa leivinpaperi painon ja piiraan väliin.
Valmista täyte kattilassa. Mittaa kaikki täytteen ainekset kattilaan ja kuumenna seosta koko ajan vispilällä sekoittaen, kunnes se on sakeaa ja kiehahtaa. Ota kattila pois liedeltä.
Kun pohja on esipaistunut 15 minuuttia, kaada sitruunatäyte pohjan päälle. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri valkuaisten joukkoon vähitellen, koko ajan vatkaten voimakkaasti. Levitä marenki piiraan päälle ja paista uunin alimmalla tasolla vielä noin 10 minuuttia, kunnes marenki on aavistuksen ruskistunut.
Itse emme saaneet marengista aivan niin rapeaa kuin olisimme halunneet, joten uunin lämpötilaa kannattaa alentaa tässä kohtaa ja lisätä hieman paistoaikaa. Piiras oli erittäin helppo ja nopea valmistaa. Ehkä aavistuksen liian makea meidän makuumme, vaikka sitruuna tekikin piiraasta raikkaan. Seuraavalla kerralla taidamme hieman vähentää sokerin määrää.
[pinit]27/06/12
Jolie – puhdasta kauneutta
Kirjoitin tasan kaksi kuukautta sitten, kuinka oikein hurahdin yhdellä kertaa luonnonkosmetiikkaan käytyäni Katjan meikkikursilla ja niillä jäljillä ollaan edelleen! Olen ollut enemmän kuin tyytyväinen kaikkiin kokeilemiini luonnonkosmetiikkatuotteisiin. Nyt on syytä iloita, sillä ihanat naiset Katja ja Jutta ovat juurikin avanneet oman kauneuteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvän sivustonsa sekä verkkokauppansa – Jolien. Nämä naiset jättivät päivätyönsä ja lähtivät toteuttamaan unelmiaan. Rohkeaa, vai mitä!
Itselleni konkretisoitui vasta viime viikolla Jolien avajaistilaisuudessa, mitä luonnonkosmetiikka ihan oikeasti tarkoittaa. Olin jotenkin ajatellut, että ne ovat tuotteita, joissa on mukana hyviä aineita luonnosta, mutta tämä kaavio (alla) avasi silmäni ja haluan jakaa siitä oman versioni myös teille. Luonnonkosmetiikassa siis kaikki ainesosat ovat aktiivisia eli vaikuttavia (kuvassa vihrällä), kun taas perinteisessä kosmetiikassa usein näiden kovasti markkinoitujen tehoaineiden osuus itse tuotteessa jää varsin pieneksi. Luonnolliset raaka-aineet parantavat ihon rakennetta ja niillä on myös syvällinen vaikutus ihon kuntoon. Kasvien ja ihmisten solurakenne on samankaltainen, joten iho pystyy helposti hyödyntämään kasvien aktiivisia aineita. (Kuva on suuntaa antava, lähde: Natcos Oy, Minna Oey)
Vaikka aktiivisia ja vaikuttavia aineita on runsaasti, luonnonkosmetiikan kanssa pitää olla kärsivällinen, sillä vaikutukset eivät välttämättä näy tai tunnu heti ensimmäisten käyttökertojen jälkeen. Vaan vasta hieman myöhemmin, kun iho on elpynyt kemikaaleista. Normikosmetiikkaan lisätään myös mukaan sellaisia ainesosia, jotka aiheuttavat välittömästi ihoon kiristävän tunteen ja näin tunnemme heti “vaikutuksen”. Kaikkia kemikaaleja ei ole vielä ehditty tutkia kovinkaan kauan. Emme voi vielä tietää miten harmittoman oloiset parabeenit meihin pitkässä juoksussa vaikuttavat. Ilman mitään kemikaaleja nykymaailmassa on vaikea elää, mutta onneksi voi valita siveleekö nassuunsa parabeeneja vai ei.
Nyt parin kuukauden käytön jälkeen ihoni alkaa tuntua jo todella elpyneeltä, eikä lainkaan niin väsyneeltä ja elottomalta kuin aikaisemmin. Parasta tässä luonnonkosmetiikassa on se, että tuotteet ovat ihan huippulaatua. Ranskalaiset ovat kyllä todellisia edelläkävijöitä tällä alueella. Ranskassa kuulemma julkaistaan joka vuosi kosmetiikkaraamattu johon on pisteytetty kaikki kosmetiikka. Siellä nämä luonnonkosmetiikkamerkit nappaavat huippupisteitä kilpailijoinaan Diorit sun muut. Eikä ihme, että luonnonkosmetiikan myynti Euroopassa on kasvanut huimaa vauhtia viime vuosina.
Parhaiten luonnonkosmetiikan tunnistaa sertifiointimerkistä. Silloin voit olla varma, että tuote on varmasti luonnonkosmetiikkaa eikä esimerkiksi luonnollista alkuperää oleva, mikä tarkoittaa sitä että raaka-aine saadaan luonnosta, mutta sitä on muunneltu kemiallisilla menetelmillä. Silloin kannattaa olla tarkkana, jos tuotetta markkinoidaan lauseilla: ei sisällä parabeeneja, ei silikoneja jne. Voi nimittäin olla kyse ns. viherpesusta, jolla koitetaan saada huomio vain pois niistä muista kemikaaleista mitä tuote sisältää.
Katjalta ja Jutalta löytyy varmasti tietoa, jos jokin tuote arveluttaa. Itse en ymmärrä INCI-listoista mitään, joten luotan ammattilaisiin ja sertifiointiin. Seuraavaksi testiin lähtee Melvitan shampoo ja hoitoaine, jotka ostin juuri tällä viikolla. Hiukseni ovat takkuisuuteen taipuvaiset, joten jännä nähdä mitä ne tykkäävät noista. :)
Omat suosikkimerkkini tällä hetkellä ovat: L’Atélier des Délices, Terre d’Oc, Couleur Caramel, Zuii, MÁDARA, Melvita ja Honoré des Prés
26/06/12
Ihmeiden aika ei ole ohi
Nimittäin parvekeviljelykseme voivat yllättävän hyvin ja ovat kasvaneet huimasti. Olimme lähes varmoja, että kaikki yrtit kuolevat ennen kuin ehdimme edes käyttää niitä. Se ei olisi tullut yllätyksenä, sillä meillä on ollut käsittämättömän huonoa tuuria kaikkien kasvien kanssa tai sitten olemme vain niin onnettomia viherpeukaloita. :)
Erityisesti basilika ja minttu ovat kasvaneet oikein suuriksi ja chilit näyttävät lupaavilta. Viime vuonna chilimme kasvoivat pitkiksi kuin mitkä, mutta niihin tuli vain pari hassua lehteä ja varsi jäi ohueksi. Nyt chilin varret alkavat jo olla aika paksuja ja lehtiä on enemmän kuin viime vuotisissa kuudessa chilissä yhteensä.
Yleensä olemme säilyttäneet yrttejä parvekkeen lattialla ja nyt ne ovat olleet koko ajan pöydällä. Voisiko sillä olla jotakin merkitystä asiaan?
Toinen asia mikä meitä on mietityttänyt on se, että miten yrttejä pitäisi kerätä? Kannattaako aina katkaista koko varsi vai poimia vain lehtiä? Kiitos jo etukäteen, jos jollakin löytyy vastauksia näihin. :)
