Katselet juttuja tunnisteella "helsinki"
07/12/14
Peninsula 1899, sichuanilaisia makuja
Ensimmäinen laajasti myös muualle levittäytynyt keittiö on varmasti kiinalainen keittiö. Suomestakin löytyy nykyään lähes kylästä kuin kylästä kiinalainen ravintola, melkein yhtä suurella todennäköisyydellä kuin pizza/kebab -ravintola. Ja aivan kuten pizza-paikoissa tarjottava pizza, niin näiden paikkojen kiinalainen ruokakin on usein jonkinlainen pikaruoka-variaatio autenttisesta esikuvastaan. Ruoka on sovitettu länsimaiseen makuun, eikä sitä useinkaan ole valmistettu ammattimaisen keittiöhenkilöstön voimin. Sillä usein aika vähän tekemistä sen ruoan kanssa mitä Kiinassa hyvässä ravintolassa tarjotaan. Onkin oikeastaan ihme ettei “aitoa kiinalaista ruokaa” tarjoavia ravintoloita ole hirveästi länsimaissa näkynyt, ehkä halpa hinta ja länsimaistettu hapanimelä kastike sekä friteeratut pääraaka-aineet ovat vain turhan syvällä ihmisten mielikuvissa.
Tasty Living Helsinki -blogia pitävä Anna houkutteli meidät menneellä viikolla mukaansa tutustumaan Helsingissä Katajanokalla sijaitsevaan Peninsula 1899 -ravintolaan. Ravintola tarjoaa Sichuanilaisen keittiön makuja ja lupaa tuoda autenttisen kiinalaisen keittiön antimia ruokalistalleen. Anna ihastui paikan dim sum -brunssiin ja silloin heräsi kysymys, että miksi paikasta ei olla ennen kuultu. Ravintola avasi ovensa jo yli vuosi sitten, mutta ainakin me olimme täysin tietämättömiä sen olemassaolosta. Hieman keskustasta sivussa oleva sijainti Grecian vanhoissa tiloissa Katajanokalla voi tietenkin vaikuttaa, mutta ihmiset kuitenkin yleensä löytävät hyvän ruoan äärelle, vähän kauemmaksikin.
Istuimme siis ravintolan kutsumana ison pöydän ja pyörivän tarjoilualustan eli “laiskan Susanin” ääreen maistelemaan Peninsula 1899:n tarjoamaa ruokaa ja kuuntelemaan ravintolaa johtavan Sini Zhangin tarinaa kiinalaisesta ruokakulttuurista. Ravintolan edustama Sichuanilainen keittiö perustuu hyvin pitkälle erilaisten chilien, sichuaninpippurin, valkosipulin sekä inkiväärin käyttöön. Ruoka on siis tulisempaa kuin millaiseksi kiinalainen ruoka yleensä mielletään ja siinä on tiettyjä vaikutteita intialaisesta ja thaimaalaisesta keittiöstä. Tai miten päin nämä vaikutteet nyt sitten ovat aikoinaan menneetkään. Kaikki ei siis perustu kastikkeisiin vaan maustaminen on huomattavasti moniulotteisempaa.
Sichuanilaiseen keittiöön kuuluu tiettyjen mausteiden lisäksi olennaisesti myös monenlaiset dumplingist ja dim sumit sekä hot pot. Hot poteihin emme tällä kertaa tutustuneet, ne ovat itsessään koko illallisen mittainen kokemus, jonkinlainen sichuanilainen versio fonduesta, jossa kahdessa tai useammassa maustekastikkeessa pöydässä kypsennetään erilaisia raaka-aineita. Nämä myös löytyvät Peninsula 1899:n listalta ja tätä on tarkoitus myöhemmin käydä kokeilemassa.
Tällä kertaa keskityttiin ala carte -listalta löytyviin annoksiin, ja kiinalaiseen tapaan niitä tuotiin pöytään useita eri ruokalajeja yhdessä jaettavaksi. Tässä laiska Susan osoittautuu hyvin käteväksi. Joukossa oli erinomaisen hyviä dim sumeja, rapeaksi paahdettua kalaa kera vihreistä pavuista tehtyjen “nuudelien”, tofua sichuanpippurisessa kastikkeessa, taivaallisen hyviä jättikatkarapuja, kampasimpukoita, älyttömän hyvää ja yllättävää kanaa kookoksessa, tulista naudanlihaa ja vaikka mitä muuta. Todella monipuolisia makuja, merenelävistä ja raikkaista dim sumien mauista tuliseen, suuta turruttavaan sichuanpippuriseen kastikkeeseen. Ja kaikki oli koristeltu kasviksista tehdyillä ruokaveistoksilla, kuten kiinalaiseen ruokakulttuuriin kuuluukin.
Hintataso ravintolassa oli kohtuullinen, alkupalat ja dim sumit ovat kympin kieppeillä, pääruokien ollessa parin kympin hintaisia. Ravintolaan kannattaa kuitenkin mennä isomman porukan kanssa ja tilata useampi annos jaettavaksi. Näin saa paljon paremman läpileikkauksen siitä mitä Peninsulalla ja sichuanilaisella keittiöllä on tarjota. Ja kannattaa myös muistaa hot potit ja nykyisin lauantaisin tarjottava dim sum brunssi. Brunssi on kerännyt paljon kehuja.
Tästä päästään lopuksi sitten siihen, että miksi ravintolasta ei ole aiemmin kuultu mitään. Yhtenä syynä on varmasti kiinalaisista ravintoloista vallitsevat meilikuvat, kiinalaista ruokaa pidetään halpana pikaruokaan rinnastettavana ruokana, ei illallisen arvoisena. Mielikuva on tietenkin väärä, mutta vahva. Toinen tekijä on varmasti sijainti. Katajanokka on lähellä Helsingin keskustaa, mutta silti kaukana, sinne ei vahingossa eksytä ja vahingossa eksyjät ovat monesti niitä jotka laittavat puskaradiossa viestin liikkeelle. Kolmantena asiana ehkä ravintolan tilat, paikka on iso ja ruokailijoita mahtuu noin 150. Tällaisessa paikassa isokin määrä asiakkaita näyttää helposti vähältä. Jos asiakkaita näyttää olevan vähän, ei ravintola näytä suositulta, jolloin väkisin tulee ajateltua, että siinä on jotain vikaa. Englanninkielistä palvelua emme itse näe ongelmana, siihen törmää jo niin laajasti muuallakin.
Meille ravintolan hyvä ruoka ja ystävällinen palvelu olivat tekijöitä, joiden perusteella jatkoa toivoisi. Koitetaan siis omin voimin laittaa puskaradiossa viestiä eteenpäin – Helsingistä löytyy ihan oikea Kiinalainen ravintola ja siellä kannattaa todella käydä vähän kauempaakin. Meiltä ainakin ihan rehellisesti vahva suositus, vaikka sponsoroidulla illallisella oltiinkin.
Mukana olivat myös Tasty Living Helsinki, Visual Recipes, MattiKK, Hannan soppa, White Trash Disease, Tiskivuoren emäntä ja Kaikki mitä rakastin.
Illallisen tarjosi Peninsula 1899
[pinit]06/12/14
Tapas-ilta Mercatissa
Lähdettiin kuluvalla viikolla ruokabloggaaja-kavereiden kanssa testaamaan vasta kuukauden päivät auki ollut tapas-ravintola Mercat, joka sijaitsee Korkeavuorenkatu 4:ssä Helsingin Ullanlinnassa. Ravintolan takaa löytyy meksikolaisten ravintoloiden Patronan ja Cholon omistajat. Tosin emme ole kummassakaan näissä vielä ehtineet käymään. Pitää laittaa nekin ravintola-to-do-listalle.
Mercat tarjoaa espanjalaisia tapaksia moderniin tapaan. Ravintola sijaitsee vähän syrjässä ydinkeskustasta, mutta sinne kävelee esimerkiksi Yrjönkatua pitkin tuossa tuokiossa. Matkalla oli mielenkiintoisia kauppoja, kuten Eiring, josta tarttui mukaan hieman uusia keittiövälineitä. Tästä lisää myöhemmin.
Mercat on sisustukseltaan modernin trendikäs, kuten nykypäivänä on tapana. Eikä siinä mitään, itse viihdymme hyvin juuri tällaisissa paikoissa. Persoonallista säväystä ja asennetta sisustukseen tulee hienosta seinämaalauksesta. Tapaksia voi voi nauttia pöydässä, mutta melkein koko ravintolan mittaiselle baaritiskille mahtuu mukavasti porukkaa. Mercatissa tarjoillaan ainoastaan tapaksia eikä esim pääruokia, kuten Copas y Tapaksessa.
Emme osanneet millään valita tapaksien välillä, sillä kaikki vaikuttivat herkullisilta. Päädyimme tilaamaan koko listan jaettavaksi, isoa leikkelelautasta lukuun ottamatta. Tarjoilija varoitteli, että se saattaa olla aika paljon ja niinhän se vähän olikin. Pieneen nälkään riittää varmasti 2-3 tapasta ja hieman suurempaan 4-6. Kaikki annokset sopivat hienosti jaettavaksi kahteen pekkaan.
Nyt oli arvioinut Mercatin kalliiksi! Meidän mielestämme taas Mercat oli oikein hyvässä hinta-laatusuhteessa ruokien suhteen. Melkein koko listallinen tapaksia maksoi 91 euroa kahdelta ja syötävää oli todella paljon. Suosikeiksi nousi: chorizo kroketit, polenta, padrona peppers, gazpacho, tapenade-päällysteiset leivät ja tietenkin juustot. Annoksia tuli pöytään pikkuhiljaa ja kaikki selvästi tehtiin tilauksesta. Annosten viimeistely ja asettelu oli harkittua.
Tapas-listaa ei harmi vain löydy Mercatin sivuilta ja lista näyttää vaihtuneen jo kertaalleen kuukauden sisällä. Ehdottomasti suosittelun arvoinen paikka ystävien kanssa seurusteluun ja pieneen tai suurempaankin naposteluun. Aina ihmettellään mihin ravintolaan olisi kiva mennä kavereiden kanssa, niin Mercat on muuten juuri sellainen paikka.
Kiitos taas hauskasta seurasta Hannan Soppa puolisoineen ja Tiskivuoren emäntä.
16/11/14
Sinne Helsinki
Otettiin viime viikon keskiviikkona ruokabloggaaja-seurassa suunta kohti Sinne Helsinkiä. Seuraamme liittyi Hanna, Heidi ja Veera. Hyvän ruoan lisäksi odotuksissa oli siis myös hyvää seuraa, eikä tällä kertaa tarvitsisi hävetä kameran kanssa heilumista. Sinne Helsinkihän on erinomaisen ravintolan maineessa olevan Porvoolaisen Bistro Sinnen kaupunkilaisserkku, joka avasi noin kuukausi sitten ovensa. Teema ravintolassa on sama eli paikallisia raaka-aineita bistro-hengessä annoksiksi loihdittuna. Siinä alkuperäisessä Sinnessä emme ole käyneet, joten vertailua ei kovin syvällisesti voinut tehdä. Helsingin Sinne on muuten yllättävän iso paikka. Kadulle näyttäytyy vain osa ravintolasta ja katetulta sisäpihalta löytyy paljon lisäneliöitä.
Ruokalistaa oli luettu jo ennakkoon kotitehtävänä, joten tilaus oli simppeli, otin Menu Eerikin kera viinien. Alkuun Kylmäsavustettua kirjolohta, Sinnen perunasalaattia ja tillimajoneesia, pääruoaksi Glaseerattua karitsaa, olutsipulia ja herkkutatteja, ja lopulta jälkkäriksi Kaura-omenapaistos, uuniomenajäätelöä ja kinuskia. Tia tosin alkoi ennakko-annoskateuden iskiessä vaihtelemaan tilaustaan sitä mukaa kuin muu seurue tilauksiaan luetteli. Lopulta samasta menusta vaihtui kuitenkin vain jälkiruoka ja Omppu korvautui Värtsilällä – mehustettuja villivadelmia, vaniljajäätelöä ja salmiakkimarenkia.
Ruoka oli erittäin hyvää, varsinkin alkuruoka ja jälkkärit. Myös viinit toimivat hyvin, jälkkärin kanssa tarjottu Tschida Muskat Ottonel Auslese (2013) oli varsinkin erinomainen kumppani jo melkein liian makean omenakaurapaistoksen kanssa. Sopivasti raikasta hedelmäisyyttä ja happoa. Pääruokana nautittua karitsaa vaivasi aavistuksen tasapaksu makumaailma, jos nyt jotain pientä puutetta haluaa esille nostaa. Annoskateutta meinasi tulle kun pöytään tuotiin herkullisen näköinen burger, Porvoon Sinnestä tunnettu klassikko. Jälkkäreistä Porvoo-Helsinki eli tuulihattu, tyrnisorbettia ja lakritsikreemiä oli ehdottomasti näyttävimmän näköinen. Lasku tuli hauskasti vanhan kirjan välissä.
Hauskasti sisustettu ravintola, josta saa hyvää ruokaa ja jossa palvelu toimii. Bistron puolelle (kadun puolelle) pääsee myös ilman pöytävarausta. Tykättiin. Hinta-laatusuhteeltaan paikka on kovaa luokkaa, varsinkin Helsingin mittapuulla.
