Katselet juttuja tunnisteella "viinit"
19/09/10
Viinitasting – Anne de Joyeuse
Pääsimme toissaviikolla maistelemaan ranskalaisen Anne de Joyeuse -viinituottajan viinejä viinien maahantuojan Servaalin kutsumana. Tasting järjestettiin perinteikkäässä Ravintola Lehtovaarassa Helsingin Töölössä. Anne de Joyeuse tuottaa ravintolan talon puna- ja valkoviinit, joten paikka oli erittäin luonteva tilaisuudelle. Tilaisuudessa oli tarjolla viinien lisäksi niitä hyvin täydentävää pientä purtavaa Lehtovaaran tarjoamana. Paikalla oli myös tuottajan edustaja, joka oli tuonut jänniä pippurikeksejä viinien kanssa nautittavaksi. Kuulemma Limoux’laisia (pikkukaupunki, jonka alueella viinitahat sijaitsevat) erikoisuuksia.
Pyreneiden vuoriston tuntumassa noin 500 metrin korkeudella merenpinnasta, lähellä välimeren rannikkoa, Etelä-Ranskassa sijaitseva Limoux’n alue on perinteisesti tunnettu erityisesti kuohuviineistään ja alueella edelleen tuotetaan pääasiassa niitä. Alueella on kuitenkin myös paljon tavallista viinituotantoa, sekä puna- että valkoviinejä (AOC Limoux Rouge & Blanc). Viinintuottajista yksi on Anne de Joyeuse, osuuskunta jonka omistaa noin 650 viininviljelijää. Se mikä tekee Limoux’n alueesta ja Anne de Joyeuse’sta tuottajana mielenkiintoisen on heidän kehittämänsä kestävän kehityksen ja ekologisuuden periaatteet viininviljelyssä. Luomu-periaatteet eivät ole riittäneet osuuskunnalle vaan he ovat halunneet luoda kokonaisvaltaisemman luonnollisen kiertokulun viinin tuottamiseen. Anne de Joyeuse onkin ensimmäinen viinitila, joka on saanut virallisen ranskalaisen “luonnonystävällisyys” sertifikaatin “Vin Issu d’Agriculture Raisonnee” ekologiselle toiminnalleen.
Toimintamalli on nimetty juhlallisesti Protect Planet -standardeiksi. Periaatteet ovat kuitenkin lopulta aika yksinkertaisia ja lopullisena tavoitteena onkin vain valmistaa hyvää viiniä, nyt ja vielä tulevaisuudessakin. Protect Planet sisältää periaatteita mm. ekosysteemin monipuolisuuden säilyttämiseen, ennakoivaan ja turvalliseen maanviljelemiseen, veden keirrättämiseen (mm. oma luonnonmukaisia menetelmiä käyttävä vedenpuhdistamo), päästöjen mittaamiseen ja kontrolloimiseen, energian säästämiseen ja vihreän energian tuotantoon, sekä terveysriskien kitkemiseen. Kestävillä periaatteilla taistellaankin eniten maan eroosiota ja yksipuolistumista sekä saastumista vastaan. Lisää aiheesta voi lukea osuuskunnan nettisivuilta.
Tilaisuudessa maisteltiin seuraavat viinit:
1. La Butinière 2007
2. Very Limoux Chardonnay 2007
3. Les Carabènes Pinot Noir 2006, Alko 444487
La Butinière on punaviini, joka sisältää Merlot, Malbec, Syrah sekä Cabernet Sauvignon -rypäleitä. Väriltään purppuranpunaisen viinin maussa voi tuntea pehmeää punaista hedelmää, aavistuksen mansikkaa ja hienoista mausteisuutta. Jälkimaku on pitkä ja suhteellisen intensiivinen. Sopii erittäin hyvin esimerkiksi juustojen kanssa, erityisesti Brien. Erittäin monikäyttöisen-oloinen viini. Tämä viini on Lehtovaaran talon punaviini, eikä ole saatavilla Alkosta.
Very Limoux on puolestaan runsas ja täyteläinen Chardonnay. Väriltään kirkkaankeltainen ja maultaan persikkainen sekä aavistuksen sitruunaisen hapokas, täyteläinen ja runsas valkoviini on kotonaan niin aperitiivina kuin kevyiden pasta- ja kalaruokien kanssa. Voisi kuvitella myös parsan kaveriksi. Tätäkään ei valitettavasti saa Alkosta, mutta Lehtovaarasta talon valkoviininä sitä löytyy.
Kolmantena maisteltavana oli mielenkiintoinen tuttavuus, Les Carabènes. Tuoksultaan intensiivinen ja marjaisa viini on maultaan keskikäyteläinen, intensiivinen ja tumman marjaisia, tuoksuaan myötäillen. Alkosta saatavilla oleva, edullinen Pinot Noir oli illan yllättäjä. Ei maailman haastavimpia viinejä, mutta ehdottoman hyvä hinta laatu-suhteeltaan. Kannattaa kokeilla, erityisesti pataruokien ja grillatun lihan kanssa, mutta toimii hyvin myös ihan sellaisenaan. Käytännössä näytti toimivan myös valikoitujen juustojen kanssa, jolloin mausta oli aistittavissa jopa hieman lakritsaa.
[pinit]15/06/10
Maistelemassa viinejä Maximilian J. Riedelin opastuksella
Meille tarjoutui eilen Decanterin tarjoamana hieno tilaisuus päästä maistelemaan viinejä Riedel-lasitalon edustajan, suvun nuoren vesan Maximilian J. Riedelin johdolla. Tilaisuus oli ainutkertainen nimenomaan itse lasisuunnittelijan ja yrityksen Pohjois-Amerikan toimintojen johtajan läsnäolon takia. Tilaisuuden päätarkoitushan oli Riedelin Vinum XL -sarjan lasien promoamisen ohella kertoa siitä millä tavalla dekantointi eli karahvin käyttö ja tietenkin se lasivalinta vaikuttaa viiniin, sen makuun, tuoksuun ja viinistä nauttimiseen kokonaisuutena. Tästä tastingin nimi Experience Your Senses:kin kertoo. Kyseessä oli muuten tiettävästi suurin Suomessa järjestetty yksittäinen viinitasting, osanottajia oli useampi sata.
Lyhyen Decanterin edustajan esittelyn ja pohjustuksen jälkeen päästiinkin pian asiaan. Lopun aikaa olikin äänessä herra Riedel itse. Ennen maistelun aloittamista Riedel kertoi omasta tavastaan nauttia viinejä, siitä kuinka kokonaiselämyksessä tärkeintä on pitää asiat tasapainossa. Juuri tähän viinien tasapainoisuuteen pyritään eri rypäleille suunnitelluilla uniikeilla laseilla. Lasin muoto, koko ja suuaukon koko vaikuttavat merkittävästi siihen miten viinin maku aistitaan. Muodon ja oikean koon avulla tuodaan esille viinin hienostunut tuoksu samalla peittäen pistävä alkoholi. Pienellä tai suurella ja oikein muotoillulla suuaukolla puolestaan varmistetaan oikea suutuntuma. Ensivaikutelma on tärkeintä viinin maistamisessa ja juuri siihen pyritään suuaukon muotoilulla vaikuttamaan. Sillä mihin kohtaan suuta ensimmäinen viinitilkka osuu on huomattava merkitys aistikokemukseen.
Tilaisuuteen saapuessamme pöydälle oli katettu kuusi erilaista lasia, neljässä viiniä, yhdessä vettä ja yksi tyhjänä. Tasting aloitettiin luonnollisesti valkoviineillä. Ensimmäisenä oli vuorossa Vinum XL Riesling Grand Cru / Sauvignon Blanc –lasista tarjoiltu Uusi-Seelantilainen, pirteä, raikkaan hapokas ja trooppisen hedelmäinen Jackson Estate Sauvignon Blanc 2009 (Alko 586067). Toisena viininä maisteltiin runsasta, kypsän hedelmäistä chardonnayta Marimar Torre Chardonnay Don Miguel 2005, joka on peräisin Kaliforniasta. Viiniä maistettiin tietenkin saman Vinum XL sarjan Montrachet-tyyppisille chardonnay:lle suunnitellusta lasista. Tämän jälkeen siirryttiinkin punaviineihin, joista ensimmäisenä pääsimme kokeilemaan itselleni aina niin haasteellista Pinot Noir:ia Drouhin Oregon Pinot Noir 2006. Runsas, ryhdikäs ja elegantti viini maistettiin tietenkin saman sarjan Pinot Noir -lasista. Viimeisenä viininä, kunnioitettavan kookkaasta Cabernet Sauvignon -lasista, maistettiin Château Carsin Cuvée 2005 (Carsinshop). Tiivis, mausteinen ja tummasävyinen Bordeaux on valmistettu Merlot-, Cabernet Franc- ja Malbec- rypäleistä.
Pöydälle katetut lasit avasivat merkityksensä jo heti ensimmäisen viinin kohdalla. Kaikki viinit maistuivat ja tuoksuivat erittäin hyviltä niille tarkoitetuista laseista. Muovimuki puolestaan pilasi viinin kuin viinin, aromit katosivat, tuoksu oli mitäänsanomaton eikä kunnon suutuntumaa saanut millään. Kokeilimme myös maistella viinejä toisille lajikkeille muotoilluista laseista. Väärä muoto korosti viinin huonoja puolia – alkoholin maku nousi päällimmäiseksi, viineistä tuli hyökkääviä ja varsinkin Pinot Noir muuttui käytännössä juomakelvottomaksi. Eroa ei oikein ollut uskoa todeksi. Itse olemme tähän asti pitäneet lajikekohtaisia laseja hieman turhana hifistelynä, mutta emme pidä enää. Tasting oli kyllä omalla kohdallamme silmät avaava kokemus, selvisi sekin miksi Pinot Noirin kanssa on ollut hieman haasteita.
Hauskana sivujuonteena Maximilian Riedel esitteli, dekantoinnin tärkeydestä puhuessaan, suunnittelemaansa käärmeen ja Porsche 911:n turbon välimaastoon muodoiltaan sijoittuvaa Eve dekantteria/karahvia. Hyvin vaikuttavan dekantterin toiminnasta pääsee käytännössä perille vain katsomalla Riedelin oman esittelyvideon aiheesta. Noin 400 euron hankintahinta kuitenkin hieman rajoittaa ostoinnostusta.
Upeana yllätyksenä saimme vielä ottaa mukaamme tastingissä käyttämämme neljä Riedel-lasia. Niistä tullaan varmasti maistelemaan taas ihan uudella innolla erilaisia viinejä. Olimme muutenkin erittäin otettuja saamastamme mahdollisuudesta ja tyytyväisiä oppimastamme uudesta. Tilaisuus oli erittäin antoisa ja silmät avaava. Onneksi ajauduimme myös ikään kuin vahingossa aivan etuosaan istumaan, tilaisuus olisi varmasti ollut aivan erilainen kokemus suuren salin takaosasta käsin.
[pinit]31/05/10
Parsakeitto Crème Ninon
Kuten tuli jo mainittua, sai Glorian ruoka & viinin sesongin maku -juttu parsasta (3/2010) meidät kokeilemaan taas uusia parsaruokia. Lauantain illalliseksi valmistimmekin varsin parsa-teemaisen aterian. Pääruoaksi teimme tätä ihanaa parsakeittoa crème ninon, jonka nautimme parsapiiraiden kera.
Crème Ninon (2 annosta)
- 600 g valkoista parsaa
- 1-2 pientä salottisipulia
- 1,5 rkl voita
- 3 dl vahvaa kasvislientä (fondista)
- 1 dl kuohukermaa
- suolaa
- mustapippuria
- 1 dl löysäksi vatkattua kermaa
- oliiviöljyä
- 0,5 dl kuohuviiniä
Pese ja kuori parsat. Poista puumainen tyvi. Leikkaa parsoista noin 5 cm pituiset nuppupäät ja siirrä ne syrjään. Paloittele loput varret pieniksi paloiksi. Hienonna salottisipulit. Sulata voi kattilassa ja kuullota sipuleita kunnes alkavat pehmetä. Lisää kattilaan parsat, kasvisliemi ja kerma. Anna kiehua hiljalleen kannen alla kunnes parsat ovat kypsiä. Tähän menee noin 5-7 minuuttia.
Keitä samaan aikaan nuput toisessa kattilassa suolatussa vedessä (3 dl vettä, 0,5 tl suolaa). Valuta kypsät nuput ja siirrä syrjään odottamaan annosten koristelua.
Soseuta keitto sauvasekoittimella tasaisen kuohkeaksi. Mausta mustapippurilla. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.
Annostele keitto lautasille. Nostele annosten päälle löysää kermavaahtoa, tiputa muutama pisara hyvää oliiviöljyä jokaiseen annokseen. Kermavaahdon tulee olla löysää muttei juoksevaa. Itse teimme aavistuksen liian löysää vaahtoa, jonka seurauksena nuput meinasivat upota lautasen pohjalle. Asettele lopuksi parsanuput koristeeksi annosten päälle ja ruohaise aavistus mustapippuria. Kaada pöydässä vielä tilkka kuohuviiniä jokaiseen annokseen. Tarjoa parsapiiraiden kera.
Yleellinen parsakeitto on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Muutenkin kuohkea keitto saa lisää kuohkeutta kuohuviinistä, joka on aivan olennainen osa makuelämystä. Kuohuviiniä ei kannata jättää pois. Itse lorautime keittoon Pannier Sélection Brut samppanjaa, joka osoittautui hyväksi valinnaksi. Pähkinäinen ja kuiva samppanja sopi erinomaisesti keiton kaveriksi. Ja sitä paitsi samppanja maistui kyllä tälläkin kertaa aperitiivinä.
Samppanja-vinkin bongasimme uusimmasta Glorian ruoka & viinistä (4/2010) Essi Avellanin grilliviini-suositusten joukosta. Tämä samppanja on pakattu 0,375 l pulloon, joka on täydellinen koko kahdelle aperitiiviksi. Ihan hyvä samppanja, mutta ei päässyt kuitenkaan suosikkien joukkoon.
Itse aterian kanssa nautimme lasilliset Chablis Moreau chardonnayta. Viiniä suositeltiin sesongin maku -jutun yhteydessä. Pehmeä, aprikoosinen ja mineraalinen viini sopi mainiosti parsa menumme, sekä keiton että piiraiden kanssa.
Toinen lehden suosituksista oli meille jo entuudestaan tuttu chileläinen Leyda Garuma Vineyard Sauvignon Blanc. Sitruksinen ja hapokas Leyda on jo aiemmin havaittu hyväksi parsa- ja seurusteluviiniksi. Olemme muuten tykästyneet hieman tasapainoisempaan Leyda Sauvignon Blanc Lot 4:ään, joka on 5 euroa kalliimpi kuin edellä mainittu, mutta taatusti lisäsatsauksen arvoinen. Molemmat ovat kuitenkin kokeilemisen arvoisia.
[pinit]