15/06/11
Loimulohisalaatti
Kun kesä alkoi (ja näköjään jo loppuikin) niin meillä alkoi salaattikausi. Arkisin syömme iltaisin melkeinpä vain ja ainoastaan erilaisia salaatteja. Niitä on helppo tehdä ja ainekset ovat nyt parhaimmillaan. Omat tomaattimmekin ovat jo kypsyneet ja maistuvat herkullisilta.
Tätä lohisalaattia tuli tehtyä vähän kuin vahingossa, kävimme Stockan herkussa ruokaostoksilla ja siellä oli loimulohta tarjouksessa. Ostimme sitä ja päätimme tehdä salaatin sen ympärille.
Loimulohisalaatti (2 annosta)
- salaatti
- 200-300 g loimulohta
- eri salaatteja (esim. lollo rosso, rucola ja vuonankaali)
- kevätsipulia
- kurkkua
- kirsikkatomaatteja
- hillosipuleita
- cashew-pähkinöitä
- kurpitsansiemeniä
- auringonkukan siemeniä
- kastike
- 2 dl kermaviiliä
- 2 rkl dijon-sinappia
- 1 tl wasabia
- loraus valkoista balsamicoa
- 2 tl hunajaa
- ruoho- tai kevätsipulia
- suolaa
- mustapippuria
Paahda aluksi siemenet ja pähkinät. Kuumenna pannu liedellä keskilämmöllä ja kaada siemenet ja cashew’t kuumalle, kuivalle pannulle. Kääntele lastalla kunnes ne saavat kullanruskeaa väriä pintaansa. Kaada kulhoon ja anna jäähtyä ennen tarjoamista.
Tee sitten kastike. Sekoita sinappi, wasabi, balsamico ja hunaja kermaviiliin. Silppua joukkoon ruohosipulia tai kevätsipulin vihreää vartta. Sekoita ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Siirrä jääkaappiin maustumaan siksi aikaa kun kokoat salaatit.
Revi huuhdellut salaatit lautasille. Itse käytimme (tällä kertaa) lollo rossoa, vuonankaalia ja rucolaa. Pilko kevätsipuli renkaiksi, paloittele kurkku ja tomaatit, ja lisää ne lautasille salaatinlehtien päälle. Lisää joukkoon muutama hillosipuli ja loimulohta sopiviksi suupaloiksi pilkottuna. Ripottele lopuksi siemeniä salaattiin ja lusikoi kastiketta koko komeuden päälle.
Tätä salaattia voi helposti varioida vaikka kuinka paljon, vaihtelemalla salaatteja, lisäämällä ainesosia (esim. rypäleitä) tai poistamalla niitä. Kastike sopii myös hyvin paahdetun tai lämminsavustetun ohen kanssa yhteen. Eri kastikkeen kanssa samalle salaattipedille voi taas sitten tehdä vaikka mitä, vaikka halloumi-salaatin. Eikun kokeilemaan! :)
[pinit]12/06/11
Alkukesän viimeiset parsat
Parsakausi alkaa olla ohi, kaupoista on jo vaikea löytää edes kotimaista parsaa, varsinkin vihreää. Yksi parsaresepti oli kuitenkin vielä kokeilematta, joten parsaa oli löydettävä. Ajelimme kaupasta toiseen ja lopulta saimme käsiimme yhden puntin vihreää parsaa. Harmiksemme tosin kotona huomasimme, että paketin parsoista muutama oli jo pilalla. Ruoan saimme onneksi kuitenkin tehtyä.
Tässä siis oikeastaan aika klassinen parsalautanen omana tulkintanamme. Inspiraation lähteenä toimi uusimmassa Gloriassa (6/2011) ollut ruokajuttu ja varsinkin siinä ollut kuva. Tarkkasilmäisimmät saattavat myös nähdä pientä yhdennäköisyyttä sen ja meidän kuvamme välillä. ;)
Parsa combo (2 annosta)
- 1 rs siitakesieniä
- nokare voita
- 250 g vihreää parsaa
- 2 kpl kananmunaa
- parmankinkkua
- mustapippuria
- 1,5 l vettä
- 1 rkl suolaa
- 3-4 rkl etikkaa
Pilko suuremmat sienet reiluiksi suupaloiksi, pienemmät voit jättää kokonaisiksi, kuten mekin teimme. Kuumenna pieni nokare voita pannulla ja ruskista sienet. Siirrä uunin kestävään vuokaan, vuoraa foliolla ja pidä lämpimänä uunissa kunnes muut osat annoksesta on valmiina.
Huuhtele parsat raikkaalla vedellä. Leikkaa puumainen osa niiden kannasta pois ja kuori tarvittaessa. Omat parsamme eivät kuorimista kaivanneet. Kuumenna suolalla maustettu vesi kattilassa kiehuvaksi. Keitä parsoja noin 4 minuutin ajan, kiedo ne sitten lämpimään keittiöpyyhkeeseen odottamaan.
Valmista sitten uppomunat. Lisää parsan keitinveteen etikkaa ja kuumenna vesi jälleen kiehuvaksi. Riko kananmunat yksitelleen laseihin odottamaan, varo rikkomasta keltuaista. Laske lämpötilaa siten, että vesi kiehuu juuri ja juuri. Pyöräytä kerran kauhaa (tms.) vedessä kattilan ympäri, jotta saat aikaiseksi pyörteen. Näin kananmuna pysyy mahdollisimman hyvin kasassa keittämisen ajan. Laske sitten munat yksitellen kiehuvaan veteen. Keitä hiljalleen noin 3-5 minuuttia riippuen munien koosta.
Asettele sitten lämmitetyille lautasille parsat, sienet, uppomunat ja pieni siivu parmankinkkua. Rouhaise päälle hieman mustapippuria ja tarjoa heti.
Parmankinkun voi aivan hyvin korvata myös kylmäsavulohella, tai sitten jättää kokonaan pois. Omalla lautasellani kinkkua oli, mutta Arietta nautti omansa ilman. Hienostunut herkuttelu-iltapala kuuluu myös nauttia viinilasillisen kera. Hapokas Sauvignon Blanc toimii hyvin parsan kanssa, itse olemme tykästyneet kahteen eri Leydaan. Gloriassa oli suositeltu Pfaffenheim Pinot Blancia (2009), sitäkin voi kokeilla.
[pinit]05/06/11
Salaattia ja kuohuvaa
Hanna kutsui meidät Raflaan maistelemaan ravintolan salaattilistalta löytyviä salaatteja sekä juomaan lasilliset kuohuvaa. Otimme oitis kutsun vastaan sillä emme olleet aiemmin kyseisessä ravintolassa käyneet. Ohi on monta kertaa kävelty, pari kertaa ikkunastakin kurkittu ja todettu, että paikka näyttää täydeltä. Ehkä olisi jo aiemmin pitänyt uskaltautua ovesta sisään.
Rafla oli oikein miellyttävä uusi tuttavuus. Ravintola oli miellyttävästi sisustettu, ilmapiiriltään rento, mutta ei lainkaan nuhjuinen. Oikeastaan sellainen olohuonemainen. Ruoka tuntui olevan tärkeässä roolissa, vaikka paikasta löytyi baaritiskikin muutamine baarijakkaroineen niin tänne tullaan selvästi syömään. Enkä ihmettele yhtään. Istuimme lähellä keittiötä ja ohitsemme vaelsi monia veden kielelle herauttavan näköisiä annoksia. Itse olimme tulleet maistelemaan salaatteja, joten niitä tilattiin.
Tilasimme luomuhärkä-siitakesieni- ja lohi-avokadosalaatit. Paperilla näyttivät hyviltä, eikä eteen tuodut annokset pettäneet odotuksia. Luomuhärkäsalaatissa olleet marinoidut siitakesienet olivat suurta herkkua, härkä oli sopivan roseeta ja suussa sulavaa, kasvikset olivat tuoreita ja retiisi toi kivaa potkua muuten hyvin maanläheiseen makumaailmaan. Lohi-avokadosalaatti oli kokonaisuutena erittäin hieno. Japanilaisesta keittiöstä lainaava makumaailma toimi hyvin, tulinen inkivääri ja wasabikastike olivat herkullisia. Lohikin oli osattu kypsentää juuri eikä melkein, paahdettu pinnalta rapeaksi siten että sisältä se oli vielä pehmeän mehukas. Melkein iski annoskateus.
Salaateissa oli käytetty selvästi hyviä raaka-aineita. Maut olivat hyvin tasapainossa ja koostamisessa oli käytetty mielikuvitusta vaikka perusmaut olivatkin aika tuttuja yhdistelmiä. Hintataso tuntui etukäteen hieman korkeahkolta, mutta hyvät raaka-aineet selittävät sen suurilta osin. Kyllä näistä salaateista sen pyydetyn hinnan maksaa, mielellään vielä.
Hieno lisäyllätys oli nauttimamme kahvikupposet. Harvassa paikassa on tullut saatua yhtä hyvää suodatinkahvia. Mokaflorin pavuista jauhettu ja keitetty kahvi maistui useamman kupin verran. Melkein jälkikäteen harmitti ettei tullut sittenkin otettua cappuccinoja. Niitä kun on alkanut välttelemään, Suomalaisissa ravintoloissa huono kahvi on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Raflassa tullaan ehdottomasti käymään toistekin. Salaateilla nyt alkukesästä, kahvilla samalla myös, mutta varmasti myös muutenkin syömässä. Ravintolaan kannattaa selvästi ainakin viikonloppuna varata pöytä. Kovin montaa vapaata pöytää ei ollut. Ehkä muutkin ovat keksineet paikan. :)
Ainoa asia mikä jäi harmittamaan oli se, että tämäkin ravintola on heinäkuussa kiinni. Silloin kun meillä lomaa viettäessä olisi kerrankin aikaa kiertää eri ravintoloissa syömässä. Rafla sulkee ovensa kesäksi juhannuksen jälkeen ja samalla lakkaa myös salaattilista tältä kesältä. Lohi-avokadosalaatti löytyy onneksi myös normaalilta listalta eli sitä saa koko vuoden ympäri.
