06/01/11
Navigointia
Auton hankinnan jälkeen tuli huomattua, että en osaa omatoimisesti ajaa juuri minnekään, koska en ole itse hirveästi ajanut täällä pääkaupunkiseudulla. Lisäksi me molemmat joudumme työn puolesta ajamaan välillä sellaisiin paikkoihin, joissa ei ole tullut aiemmin paljon liikuttua. Mietimme aluksi navigaatio-ominaisuudella varustetun radion tilaamista autoon tehdastilauksena, mutta emme halunneet maksaa navigaattorista tuhansia. Hyviä navigaattoreita saa kuitenkin nykyisin aika edullisesti.
Yksi vaihtoehto oli käyttää Nokian puhelimissa nykyään mukana tulevaa navigaattoria, mutta mielestäni se oli liian hankalakäyttöinen. Päätimme siis, että hankimme jossain vaiheessa laadukkaan maineessa olevien Garminin tai TomTomin navigaattorin, kunhan niitä tulee kunnolla vertailtua. Hauskan yhteensattuman johdosta kuitenkin saimme joulun alla TomTomin upouuden Via 120 navigaattorin testattavaksemme.
Tutuilla seuduilla ajaessa navigaattoria ei oikein pääse kunnolla testaamaan, mutta onneksi tässä on tullut muutama reissu hieman tuntemattomampiin paikkoihin. Sellaisiin paikkoihin, joihin en itse olisi varmastikaan onnistunut löytämään pelkän paperikartan avulla.
Se on kuitenkin tullut huomattua, että navigaattorit toimivat selvästi paremmin taajamien ulkopuolella isohkoilla teillä liikkuessa. Keskustassa ajaessa ei riitä pelkkä ohjeiden kuuntelu, sillä muuten olisi todennäköisesti tullut käännyttyä väärästä risteyksestä. Harhaan ajaminen ei kuitenkaan ole TomTomille ongelma – testattu on. Navigaattori laskee uuden reitin silmänräpäykseesä. Asia johon puhelimen navigaattorilla saattoi mennä joskus kohtuuttoman pitkään. TomTom ei myöskään ala heti ennen uuden reitin laskemista huutamaan “tee u-käännös”, vaan ohjaa rauhallisesti uudelle reitille.
TomTom on ohjannut kiltisti perille, kertaakaan ei ole ohjannut harhaan. Oikeastaan ainoa harmi tuollaisesta erillisestä navigaattorista on se, että sille ei oikein ole järkevää sijoituspaikkaa. Itse olemme pitäneet navigaattoria ikkunan alareunassa omalla imukupilla kiinnitettynä, kuten kuvassakin. Tuossa ollessa sitä on kuitenkin ajaessa täysin mahdoton käyttää. Mitään kiinteää telinettä emme autoomme halua, navigaattoria käytetään kuitenkin suhteellisen harvoin.
Kosketusnäyttöä hyödyntävä käyttöliittymä on osoittautunut ihan toimivaksi, ainoa asia mikä hieman häiritsee on se, että painaessa pitää käyttää voimaa ja aikaa. Toiminta voisi olla hieman herkempää ja vahinkohipaisuja varten laitteessa voisi olla vaikka iPhone-tyylinen “näppäinlukko”. Vaikka onkin helppokäyttöinen niin ilman ohjekirjaa laitteen käytössä ei kuitenkaan liikkeelle päästy, siitä siis miinus, että sellaista ei laitteen mukana tule. Googlen avulla ohjekirjanen kuitenkin löytyi netistä printattavassa muodossa. Hauskana lisäominaisuutena laitteessa olisi myös handsfree -toiminto puhelimen kanssa käytettäväksi, sitä ei tosin ole vielä tullut testattua.
03/01/11
Avaruusasema vuonna 2010
Välillä on ihan kiva katsoa taaksepäin ja ihmetellä, että mitä on oikeastaan tullut tehtyä. Muutamassa muussakin blogissa on näkynyt katsauksia vuodelle 2010. Meidänkin oli tarkoitus tehdä tämä jo ennen vuoden vaihtumista, mutta emme ehtineet. Ihmetellään päättynyttä vuotta sitten vasta nyt, parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan.
Vuosi 2010 alkoi blogiremontin suunnittelulla. Blogger teki muutoksia palveluunsa, joten edessä oli siirtyminen omassa osoitteessa toimivaan WordPressiin. Vuoden 2009 loppu ja vuoden 2010 alkuviikot kuluivatkin suunnittelun, selvittelyn ja rakentelun parissa ja lopulta aivan tammikuun lopussa saimme uuden blogin, uusine ulkoasuineen ja sisuskaluineen, valmiiksi ja julkaistua. Myöhemmin helmikuussa blogimme saavutti taaperoiän, jota juhlittiin suklaakuorrutetuin vaahtokarkein.
Sisustusrintamalla mennyt vuosi taisi olla aavistuksen edeltäneitä hiljaisempi. Suuria remontteja kun ei juuri nyt ole näköpiirissä. Aivan alkuvuodesta tuli purettua rästiin jääneitä juttuja ja lopulta kirjoitettua muutama juttu kotimme muutoksista. Sellaisista, jotka oli aiemmin jäänyt kertomatta. Näiden joukosta löytyi makuuhuoneen seinämaalaus sekä olohuoneen ikkunalauta ja muutos.
Suurimmat sisustushankintammekin ehdimme tekemään jo heti vuoden alusta parvekkeen ja olohuoneen pikkupöytien muodossa. Vuosi oli muuten sisustusprojektien kannalta hieman hiljaisempi. Verhoja ei ole vieläkään hankittu, olohuoneessa on edelleen väliaikaisiksi hankitut tv-tasot ja eteinen on puolivalmis. Parveketta suunnittelimme, mutta lopulta saimme hankittua sinne vain ruukun ja puksipuun. Mukavin juttu oli ehkä lopulta kiva japanilainen kylpyhuoneen matto, joka tuntuu ja näyttää vieläkin kuin uudelta.
Vuoden sisustustapahtumat olivat meille jonkinlaisia pettymyksiä. Niistä ei löytynyt uutta intoa sisustusharrastukseen.
Kulunut vuosi oli meille verkostoitumisen aikaa. Tapasimme ensimmäistä kertaa muita bloggaajia Valion järjestämässä tapaamisessa, pääsimme Koti ja keittiö -lehteen, Apartment Therapy Unplggd’in Top 10 kotikierrosten joukkoon sekä saimme olla osallisena TV 1:n Lähiökodin alkuvaiheissa. Kävimme myös aiempaa enemmän erilaisissa tilaisuuksissa mm. erittäin mielenkiintoisessa Riedelin viininmaistelutilaisuudessa.
Valion bloggaajatapaaminen oli kaiken muun lisäksi hyvin antoista myös valokuvausharrastuksemme kannalta. Opimme paljon Kristiina Hemmingin vinkeistä ja yritimme niitä myös parhaamme mukaan jakaa eteenpäin. Ruokakuvaamisen lisäksi myös sisustuskuvaamisesta tuli kirjoitettua.
Myös ruoan ympärillä tapahtui paljon. Vuoden ravintolalöytömme oli uusi vakioruokapaikkamme, Ison Omenan Hanko Sushi. Ei mikään maailman merkittävin uusi ravintola, mutta merkittävä lisäys Espoon masentavaan ravintolatarjontaan kuitenkin.
Resepteistä (omasta mielestämme) onnistumisiin kuuluivat mm. edelleen kehittynyt pizza, flammenkuche ja herkullinen parsakeitto. Parsakeitosta tuli otettua myös omaan mielestä se kaikista komein kuva. Myös mustaa pastaa ja rapu-fenkolikastiketta on muodostunut uudeksi suosikiksemme. Epäonnistumisiltakaan ei vältytty, näiden joukosta löytyvät maailman rumimmat macaron-leivokset ja se hirvittävän paha suklaakakku, sekä monet muut blogiin päätymättömät erehdykset.
Keittiöön hankimme pitkään ostoslistalla olleen kMix -yleiskoneen, siihen pastaosan ja leivinkiven. Teimme tämän seurauksena useasti tuorepastaa kotioloissa sekä otimme ensiaskeleet leivän tekoon. Toisena uutena aluevaltauksena teimme myös ensimmäisen kerran sushia kotioloissa. Syksyllä teimme suklaata.
Kesälomalla purjehdimme Tukholmaan, josta tuliaisena syntyi sisustajan Tukholma -opas. Opas josta olemme hyvin ylpeitä ja joka tulee toivottavasti tulevaisuudessa elämään yhtä hyvin kuin tähänkin asti. Ja eiköhän ensi vuodelle saada joku toinenkin maa ja kaupunki mukaan. ;)
Blogimme vuoteen mahtui paljon muutakin – yllättäviä yhteydenottoja, uusia tuttavuuksia ja paljon mukavaa keskustelua kommenttilaatikossamme. Kiitokset menneestä vuodesta siis vielä myös teille lukijamme. :)
01/01/11
Aiolikuorrutettua kuhaa ja samppanja-sahrami-korvasienirisottoa
Teki mieli kalaa, ei kuitenkaan iänikuista lohta. Teki myös mieli kokeilla jotakin uutta. Hetken kirjoja, lehtiä ja nettiä selailtua vastaan tuli tämä Maku-lehden sivuilta löytynyt herkullisen kuuloinen resepti, jota oli aivan pakko kokeilla. Lopulta aika yksinkertainen ja helppo ruoka, hieman juhlaa arjen keskelle. Jonkun yrtin olisi kuvaan vielä kaivannut koristeeksi, mutta tähän hätään sellaista ei ollut.
Kuhaa, aiolia ja samppanja-sahrami-korvasienirisottoa (4 annosta)
- 400 g kuhaa
- 2 rkl voita
- suolaa
- mustapippuria
- aioli:
- 2 dl oliiviöljyä
- 3 kpl keltuaista
- 1 rkl sinappia
- 1 rkl viinietikkaa
- 1/2 tl suolaa
- 1/2 tl mustapippuria
- 1 valkosipulinkynsi
- risotto:
- 1 prk (200/110 g) säilöttyjä korvasieniä
- 1/2 g sahramia
- 250 g risottoriisiä
- 5 dl kasvis- tai kanalientä
- 2 dl samppanjaa tai kuohuviiniä
- 50 g parmesania raastettuna
- 1/2 tl sormisuolaa
- 1/2 tl mustapippuria
- 1 rkl oliiviöljyä
Valmista aluksi aioli, jotta se ehtii maustumaan kunnolla. Erottele valkuaiset ja keltuaiset, lisää keltuaiset kulhoon. Lisää keltuaisen joukkoon sinappi, viinietikka, suola sekä mustapippuri. Sekoita kevyesti. Lisää lopuksi öljy ohuena nauhana samalla seosta voimakkaasti vatkaten. Raasta valkosipulinkynsi joukkoon, sekoita ja siirrä viileään maustumaan muun ruoan valmistumisen ajaksi.
Valmista sitten risotto. Huuhtele korvasienet ja paloittele halutessasi pienemmiksi paloiksi. Sulata voi kasarissa ja kuullota korvasieniä hetken ajan. Lisää sitten sahrami ja riisi. Sekoita hyvin. Lisää kiehuvaksi kuumennettua kasvislientä pikkuhiljaa riisin kypsyessä, kunnes saavutat haluamasi koostumuksen. Katso tarkka riisin keitto-ohje pakkauksesta.
Kun riisi on kypsää, lisää samppanja ja parmesan-raaste. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Voit myös halutessasi hieman lorauttaa oliiviöljyä risoton sekaan. Risoton tulisi olla puuromaista mutta silti hieman valuvaa. Jos koostumus on liian kuiva voit vielä lisätä hieman kasvislientä.
Paista kuhafileet risoton kiehuessa. Lisää nokare voita pannulle ja paista fileet molemmin puolin keskilämmöllä kypsiksi. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Tarjoa heti risoton kanssa, annostele hieman aiolia fileiden päälle ja leikkaa lopuksi lautaselle lime-lohko. Lime taittaa kivasti ruoan täyteläistä makua.
Ohjeessa käsketään käyttämään risottoon puoli grammaa sahramia, mutta vähempikin mielestämme riittää. Iso määrä sahramia meinaa jyrätä risoton muut hienostuneet maut. Oikein herkullinen annos kuitenkin, aioli tuo kivasti luonnetta kuhafileille ja risotto on todella herkkua. Niin ja niistä yli jääneistä valkuaisista voi tehdä vaikka marenkeja. :)
