17/12/14
Turistina läntisellä Uudellamaalla
Asumme ihan muutaman kilometrin päässä Kirkkonummen rajalta. Kirkkonummesta Hankoon ulottuva läntinen Uusimaa on meille kuitenkin aika tuntematonta aluetta, erityisesti palveluiden jä nähtävyyksien suhteen. Ravintola Bistro-O-Mat on hyvin tuttu, Fiskarsissa ja Hangossa on käyty, mutta siinä se. Olimmekin heti lähdössä mukaan kun saimme kutsun päivän mittaiselle kierrokselle, jossa teemana oli erityisesti Länsi-Uudenmaan ruoka ja joulu.
Matkalle lähdettiin Helsigistä, heti aamutuimaan viime sunnuntaina, josta bussin nokka suunnattiin kohta Inkoota, ensimmäistä pysähdyspaikkaamme. Inkoon lisäksi pysähdyksiä oli luvassa Raaseporissa, Hangossa ja Siuntiossa, joissa oli tarkoitus vierailla ravintoloissa, maatilalla, panimossa sekä jäätelökioskilla. Helsingissä saimme jo Fiskarsissa toimivan Petri’s Chocolate Roomin konvehdit maistettaviksi, ikään kuin matkan teemaan virittäytymistä varten.
Ensimmäinen pysähdys otettiin siis Inkoossa, noin puolen tunnin ajomatkan päässä meiltä. Maalaismaiseman läpi mutkittelevan tien päästä löytyi historialtaan 1600-luvulle asti ulottuva Westerby Gård. Entinen sukutila, jonka nykyiset omistajat ovat muuttaneet juhlatilaksi, hotelliksi ja ravintolaksi. Historiallista, menneen ajan tunnelmaa huokuva päärakennus sai muutama vuosi sitten kaverikseen uuden, tilan henkeä kunniottavan hotellirakennuksen.
Mukavan tunnelmallinen paikka täydellisen rauhan keskellä. Täydellinen pakopaikka arjesta. Tänne pääsee myös veneellä, meri oli vain muutaman sadan metrin päässä ja rannassa on oma laituri. Ravintolan pienet maistiaset, kuhakroketti kera tillimajoneesin ja pikkelöidyn sipulin sekä maitosuklaa-creme brulée kera kriikunahillon lupasivat erittäin hyvää ruoan suhteen.
Westerby Gård
Västerbyntie 95
10210 Inkoo
www.westerby.fi
Inkoosta matkaa jatkettiin kohti Hankoa, jossa tietenkin paistoi aurinko! Ei ole paljon viime aikoina näyttäytynyt. Matkalla pysähdyimme todella sympaattiselle Sjöbergin maatilalle. Saimme itse isännältä – Nisseltä – lyhyen esittelyn, jonka jälkeen ihmettelimme joukolla tilan monisatapäistä kana-joukkoa. Pienokaisetkin tuotiin näytille. Kananmunien lisäksi tila tuottaa perunaa ja muita juureksia, sekä nyt ajankohtaisesti joulukuusia. Pienestä aina auki olevasta tilapuodista voi itsepalveluna ostaa tilan tuotteita, meille mukaan tarttui kananmunia, sipuleita ja Annabella-perunoita. Perunat ainakin olivat herkkua!
Sjöberg Gård
Västankärrsvägen 40
Täktom, 10900 Hanko
Perillä Hangossa ajelimme upean huvila-alueen ja kaupunkimaisen keskustan läpi. En muuten ollut tiennyt, että Hankoon piti aikoinaan tulla raitiovaunut ja pääkadulta löytyy edelleen tilavaraus niille. Mainiolta oppaaltamme tuli huimasti seututietoutta ja historiaa matkamme edetessä. Perillä Hangossa pysähdyimme itä-sataman tuntumaan, jossa pääsimme vierailemaan ravintola Origoon. Vuonna 1897 rakennetuissa satama-makasiineissa sijaitseva ravintola on viime vuodet pitänyt ovensa auki myös talvella, ollen kesäkaupunkina tunnetun Hangon ainoa tähän vuodenaikaan auki oleva ravintola. Maistelimme täällä ravintolan kuuluisan saaristolaispöydän, paikallisia merellisiä ja riistaherkkuja. Varsinkin paikallisen kalastajan sillit ja silakat olivat todellista herkkua.
Tunnelmallisen rosoinen ravintolatila, upea paikka ja herkullisen kuuloinen ruokalista, myös viineihin on panostettu ja jokaiselle annokselle löytyy omat suosituksensa. Al a carte olisi mukava käydä joskus testaamassa.
Ravintola Origo
Satamakatu
10900 Hanko
www.restaurant-origo.com
Hangosta suuntasimme takaisin Raaseporiin, tarkemmin Pohjan kyläkeskukseen, jossa lihatuotteistaan laajemmallakin tutun West Charkin pyörittäjä on äskettäin avannut nimellä Delitukku kulkevan lähiruokamarketin. Tilassa toimii myös West Charkin tehtaanmyymälä ja ravintola Glöden. Ravintolan erikoisuus on ehdottomasti tilaa hallitseva puilla lämpiävä massiivisen kokoinen grilli. Glödenissä maistelimme mielettömän hyvää siansylttyä ja lämmintä rosollia. Kaupasta tarttui mukaan mausteita ja pipareita.
Delitukku
Pohjantie 8
10420 Pohjankuru, Raasepori
www.delitukku.fi
Pohjan kyläkeskuksen 70-lukulaisen arkkitehtuurin keskeltä siirryimme monta sataa vuotta taaksepäin Fiskarsin ruukin alueelle. Ruukin taloista suurin osa on 1800 ja 1900 luvuilta, mutta historia ylettyy aina 1600-luvulle asti. Yksi kotimaisista suuryrityksistä eli Fiskars on saanut täällä alkunsa. Kaikki alkoi Ruotsin vallan aikana raudasta, kuparista ja metallituotteista. Fiskars oli aikoinaan varakasta aluetta, joka oli täysin omavarainen. Päätuotteiden lisäksi kaikki ruoka tuotettiin alueella. Nykyisin Fiskarsissa toimii paljon luovien alojen ihmisiä, muotoilijoita, taiteilijoita ja käsityöläisiä. Alue on etenkin kesällä hurmaava ja siellä riittää paljon nähtävää.
Fiskarsissa vierailimme ensiksi hotelli-ravintola Fiskars Wärdshusissa. Suomen vanhimmassa, vuodesta 1836 yhtäjaksoisesti toimineessa, majatalossa. Täällä nautimme ruokamatkamme pääruoan ja ensimmäisen jälkiruoan. Täynnähän jo tässä vaiheessa oltiin, mutta hyvä ruoka maistuu aina. Lähiruokateeman mukaisesti nautimme Kosken Kartanon luomu Herefordin ulkofilettä ja kasviksia, raikas karpalo-semifreddo pelasti ähkyltä.
Fiskars Wärdshus
Fiskarsintie 14
10470 Fiskars
www.wardshus.fi
Fiskarsin alueella käytiin vielä Rekolan Panimolla maistelemassa oluita. Tämän pienpanimon juuret ovat Vantaalla, Rekolassa, mutta sopivien tilojen löydyttyä Fiskarsista on toiminta nykyään siellä. Panimon perustaja, olutmestari Jari Leinonen on erityisen innostunut ruoan ja oluen yhdistämisestä, ja tämä näkyy vahvasti panimon tuotteissa. Oluihin on haettu mielenkiintoisia makuyhdistelmiä erikoisemmistakin komponenteista, joista löytyy vaikka kuusenkerkkää, inkivääriä ja katajanmarjoja. Ja jokaiselle oluelle tietenkin ruokasuosituksensa, näistä lisää Jarin blogista Tuoppi & Sapuska.
Rekolan Panimo ja Puoti
Peltorivi 7
10470 Fiskars
www.rekolanpanimo.fi
Paluumatkalla poikkesimme vielä pikaisesti Siuntioon erinomaiselle Four Seasons Fish -kalakaupalle. Emme tällä kertaa kuitenkaan kalan takia vaan maistamaan Sjundbyn jäätelöä, “jäätelötehtailija” Susse Ekströmin johdolla. Yksi harvoista kyseisen jäätelön myyntipaikoista on juurikin tämä kalakauppa.
Meille jäi tästä retkestä aivan selkeä kipinä päästä tutkimaan enemmänkin läntisen Uudenmaan tarjontaa. Aluehan on pääosin ruotsinkielistä, sehän on melkein kuin ulkomaille menisi. Samalla kulttuurissakin tuntuu olevan jotain poikkeavaa. Yhteisöllisyys ja pienet piirit, läheltä tuleva ruoka ja kiireetön elämä tuntui olevan paljon suuremmassa arvossa kuin pääkaupaunkiseudulla. Todella paljon lähiruokaa ja pieniä tilakauppoja, joihin pitää ehdottomasti tutustua nyt paremmin. Fiskars ja Hanko ovat matkailun kannalta toki ne ykköspaikat, mutta oli mukava huomata, että muualtakin löytyy kaikenlaista. Olen täysin varma, että ensi kesänä automme nokka kääntyy ainakin yhden reissun verran länteä kohti, pitkin eteläistä rannikkoa. Sitä ennen tulee varmasti lähiruoan perässä tehtyä jo useampi reissu.
Retkellä mukana myös Hannan soppa ja Andalusian auringossa.
Yhteistyössä Länsi-Uudenmaan Lumo Matkailu Oy.
13/12/14
EAT Helsinki 2015 voittajat
EAT Helsinki 2015 arvontamme osallistumisaika umpeutui eilen, joten on tullut aika arpoa voittajat kolmelle kirjalle. Osallistujia tuli ihan mukavasti, vaikka Helsinki-keskeisyys varmaan vähän verotti. Pyysimme kommenteissa kertomaan, että mikä kirjassa esitellyistä 12 ravintolasta houkuttaisi eniten. Kolmen kärki oli Spis, Copas y Tapas ja Ateljé Finne. Kärkisijan napannut Spis oli oikeastaan aivan ylivoimainen, emmekä ihmettele yhtään. Spis on erinomainen ravintola, jolla on omanlaisensa konsepti, joka toimii.
Arvonnassa onnettarena toimi tuttuun tapaan Random.Org, mutta tällä kertaa sivuston Sequence Generator, jolla saatiin kätevästi kolme toisistaan riippuvaa lukua. Hyväksyttyjä kommentteja tuli määrä-aikaan mennessä 39 kappaletta, ensimmäiselle kommentille annoimme numeron 1 ja viimeiselle 39. Arpaonni suosi kommentteja 20, 30 ja 11, joka tarkoittaa sitä, että kirjat lähtevät Monalle, A.:lle ja Kaislalle. Teille lähtee myöhemmin sähköpostia niin saadaan yhteystiedot tarkennettua ja pääsette käyttämään kirjaa Copas y Tapakseen (Mona ja Kaisla) ja Lusikkaan (A.).
Paljon onnea voittajille! Kiitos myös kaikille muille osallistujille ja toivotaan parempaa arpaonnea seuraavalla kerralla.
12/12/14
Grotesk pikkujoulutunnelmissa
Vietettiin pari viikkoa sitten bloggaajaporukassa pikkujouluja Groteskissa, ravintolassa joka aiemmin tänä vuonna nousi otsikoihin muuttaessaan ruokaviinien hinnoittelun asiakasystävällisempään suuntaan. Jokaiselle pullolle lasketaan 20 euron kate, sillä selvä. Grotesk myös uudisti syksyllä ruokafilosofiaansa isolla kädellä, fine dining korvattiin ronskimmalla ja yksinkertaisemmalla otteella. Puuhiiligrillillä valmistettu, ravintolan keskellä lihakaapissa kypsytetty liha on eri annosten keskiössä.
Itse emme olleet Groteskissa ennen syöneet. Naapurista löytyvässä, varmasti Helsingin upeimmalla drinkkivalikoimalla varustetussa baarissa olemme sen sijaan useammin käyneet. Samassa tilassa aikoinaan sijaitsi Jyrki Sukulan ravintola Via, jossa taisimme käydä useammankin kerran. Paikka on siis tuttu, mutta eri ravintolan ajalta. Ravintolasali on iso, asiakaspaikkoja on paljon, joten paikka oli hyvinkin luonteva pienelle pikkujoulu-illalliselle. Suuri kiitos vaan soppa-Hannalle tilaisuuden järjestämisestä.
A la carte -tilausten sijaan oli sovittu, että pöytään tuodaan jonkinlainen läpileikkaus ravintolan tarjottavista. Alkuun erilaisia kylmiä annoksia jaettavaksi ja päälle lihaa ja kalaa. Jälkiruokaa sitten sitä haluaville. Ilta kuitenkin aloitettiin Kyrö Distilleryn erinomaiseen giniin tehdyllä Gin Tonicilla, Sillä Sipulin Merituulin suosituksesta. Jotenkin ginistä tuli tätä kautta illan teema ja illallinen myös päätettiin gin toniceilla. Kotimaisen ginin loputtua pöytään tuotiin muuta erikoista valittavaksi.
Alkupaloista suurinta herkkua oli ankanmaksamoussea, briossia ja mustikkahilloa sekä kotimaista mätiä, talon crème fraiche ja perunaohukaisia. Eikä ihanassa possunkyljessäkään mitään vikaa ollut. Pääruokina meille tarjoiltiin muun muassa pitkään raakakypsytettyä nautaa “tomahawk” sekä kokonaisena grillattua forellia (= kala). Kala oli herkullista, tomahawk ehkä turhan raskasta omaan makuuni, mutta voiton vei ahvenanmaalta tullut karitsankare. Ja sitten vielä niitä Groteskin kuuluisia, taivaallisen hyviä ranskalaisia, kastikkeita unohtamatta.
Rehellistä, yksinkertaista ja selkeää ruokaa, joissa pääraaka-aine oli kaikki kaikessa. Mielikuvissa Grotesk on ennen kaikkea liharavintola, mutta ainakin meidän illallisella näkyi, että osaamista on myös muilla osa-alueilla. Eikä eksoottisempia raaka-aineita, kuten merisiiliä, pelätä käyttää. Mukavan tunnelmallinen ravintolasali, vaikka tila on iso. Hauskaa tietenkin taas oli, josta kiitos kuuluu erittäin mukavalle seuralle.
