Katselet juttuja tunnisteella "ruoka"

Pastis, check!

Pastis, © avaruusasema

Viime lauantaina olimme kahvipapujen hakureissulla Helsingissä ja nälkä pääsi yllättämään kesken kaiken. Hetken ympäriinsä pyörittyämme päätimme suunnistaa kohti pikkuroballa sijaitsevaa Ravintola Pastista, silläkin uhalla että siellä ei tilaa olisi. Olimme toiveikkaita sen suhteen, että ainakin baariin mahtuu jos ei muuten. Baarin varaamattomia ruokapaikkoja kun on kovasti mainostettu. Pääsimme kuitenkin ihan salin puolelle ruokailemaan, päivä saattoi kyllä juhlapäivänä olla tavanomaista hiljaisempi.

Pastishan on Murun pitäjien Henrin, Nikin ja kumppaneiden tänä keväänä avannut toinen ravintola. Murun massiivisten pöytävarausjonojen vastapainoksi Pastikseen on siis haluttu jättää tilaa myös satunnaisille ruokailemaan piipahtaville ja osaan ravintolaa ei otetakaan ollenkaan varauksia. Sisustukseltaan ravintola on moderni pienin bistro-viittauksin, ruoan sanotaan puolestaan noudattelevan klassista ranskalaista bistro-tyyliä. Ideana on tarjota laadukas hyvin tehty pääraaka-aine muutaman sitä tukevan lisäkkeen kera, hieman runsaampia annoksia joissa korostuu yksinkertaisuus, mutta samalla asioiden tekeminen kunnolla.

Ravintolan yleinen vastaanotto on ollut pääasiassa positiivinen vaikka jonkun verran on soraääniäkin ruoan suhteen kuulunut. Meille ruoka kuitenkin maistui ja se oli tyyliltään juuri sellaista kuin odotimmekin. Hyviä yksinkertaisia makuja, oikein kypsennettynä ja sopivilla harkituilla lisäkkeillä varustettuna. Ruoasta maistui tuoreus ja raaka-aineiden laatu. Mitään järisyttävän poikkeuksellistahan annoksissa ei ollut, mutta ei sitä kyllä odotettukaan.

Söimme molemmat kolmen ruokalajin illallisen, itse otin päivän menun ja Tia valitsi annoksensa itse. Alkupalaksi me molemmat otimme kylmäsavulohta, paahdettua briossia ja piparjuurituorejuustoa, pääruoksi minä söin aivan erinomaisen kuvepaistin béarnaise kun Tia taas valitsi kalakvenellit kera kuorrutettujen katkarapujen sekä parsan. Pääruoan kanssa otimme jaettavaksi lisukkeeksi tryffelisuolatut maalaisranskalaiset, joilta huomion varasti ravintolan aivan erinomainen ketsuppi sekä sinappi. Jälkiruoaksi söimme porkkanakakkua ja suklaasoufflén. Erityismaininta muuten ravintolan kahvista, saattoi nimittäin olla paras kahvi minkä olen missään ruoka-ravintolassa koskaan saanut. Aivan erinomaista.

Positiivinen fiilis siis jäi. Ruoka oli oikein hyvää, tarjoilu pelasi ja oli oikein ystävällistä. Ilmapiiri oli mutkaton ja huokui sopivaa tekemisen meininkiä. Hintatasokin oli oikein kohtuullinen. Päivän kolmen ruokalajin menu maksoi 40 euroa, joka ei ole todellakaan paha kun miettii mitä sillä sai. Mennään uudestaankin.

Pastis, © avaruusasema

Pastis, © avaruusasema

Aterioinnin lopuksi ruokalistasta pitää tietenkin taitella lakki. Järkkäriä ei ollut mukana eli kuvat on taattua kännykkälaatua, joten niiden rupuisuutta piti yrittää peitellä “hienolla” käsittelyllä. Kyllä näistä kai jotain kuitenkin irti saa. Komea Lada oli muuten parkissa ravintolan edessä, eikö totta? :)

[pinit]

Street Gastro

Street Gastro, © avaruusasemaStreet Gastro, © avaruusasema

Meidän on jo pitkään pitänyt käydä testaamassa paljon kehuttu Street Gastro, mutta emme vain ole kerenneet aukioloaikoina paikan päälle. Nyt sattui sopiva väli ja kaunis päivä, joten suuntasimme Sofiankadulle. Asiakkaita näytti riittävän koko ajan, mutta mitään pidempää jonoa ei onneksi ollut. Street Gastron puikoissa ovat Top Chefistä tuttu Pertti Kallioinen sekä Suomen huippuravintoissa kokanneet Pasi Hassinen ja Jouni Ukkonen.

Tilasimme härkä- ja possuleivät sekä ranskalaiset. Sandwichit katosivat niin nopeasti, että hyvä kun kuvat ehdittiin napata. Leivät olivat aivan mielettömän herkullisia. Pakko käydä myöhemmin maistamassa myös ravintolan kana- ja vegeleivät. Ranskikset maistuivat myös, yksi rasia riitti hyvin kahdelle. Saimme seisomapaikat vaunun vieressä olevasta, paikan ainoasta pöydästä.

Tällä viikolla Street Gastro näyttää olevan auki torstaista sunnuntaihin. Aukioloajat vaihtelevat, joten ne kannattaa tarkistaa aina Facebookista etukäteen. Itse saavuimme paikalle hieman kuuden jälkeen ja meidän jälkeemme tilanneet eivät enää kaikki saaneet härkäleipää ja myös friteeratut kukkakaalit olivat loppuneet. Kauniina päivinä kannattaa siis tosiaankin olla ajoissa paikalla.

Street Gastro, © avaruusasemaStreet Gastro, © avaruusasemaStreet Gastro, © avaruusasemaStreet Gastro, © avaruusasema

[pinit]

Farang

Farang, © avaruusasema Farang, © avaruusasema

Tämäkin juttu on jäänyt roikkumaan jo pitkäksi aikaa, tuntuu ettei päivien tunnit taas tällä hetkellä riitä oikein mihinkään. Päivätöissä alkaa taas kiireet ennen kesälomakautta, kaikenlaista muutakin tapahtumaa on nyt paljon ja blogiinkin on tulossa vähän isompaa muutosta, josta lisää myöhemmin.

Jo muutama viikko sitten kävimme Farangissa omaa ensimmäistä kertaamme. Farangahan on Tomi Björckin ja Matti Wikbergin pyörittämän ravintolaryppään ensimmäinen ravintola, joka on ehtinyt pyörimään Helsingin Töölössä jo vuodesta 2009 alkaen. Vuonna 2011 ravintola nousi suuren kansan tietoisuuteen, kun se valittiin vuoden Suomen parhaaksi ravintolaksi. Ravintolan ruoka perustuu Kaakkois-Aasiasta peräisin oleviin makuihin ollen kuitenkin modernia tyyliltään.

Me kävimme Farangissa nauttimassa ravintolan maistelumenun, jonka kautta kuulemma saa hyvän yleiskäsityksen siitä mitä ravintolan ruoka pitää tyylillisesti ja makumaailmaltaan sisällään. Menun oheen tilasimme ravintolan valitsemat viinit. Itse uskaltauduin myös kokeilemaan myös alku-cocktailia ravintolan mainiolta näyttäneestä valikoimasta. Drinkki ei pettänyt, joten uskaltaisin kyllä suositella kokeilemaan. Itse maistelumenu oli seuraava, Arietta pyysi tosin kala-annoksen rapean possun tilalle.

* * *

CHA PLU LEHTEÄ JA SAVUSTETTUA ANKERIASTA
paahdettua pähkinää, merileväkaviaaria

HAMACHI SASHIMI ‘VIETNAM’
aasialaisia yrttejä, mustariisietikka dressing

PEHMEÄKUORISTA TASKURAPUA
vihreää mangoa, minttua, karamellisoitua pähkinää, vihreä nahm jim

RAPEAA POSSUA, PALMUSOKERIKARAMELLIA
haudutettua, rapeaksi paistettua possua, karamellia, riisiviinietikkaa

THAI-ROTI LEIPÄÄ, YELLOW CURRYA

MORNING GLORY, RAPEAA ‘SUOLA&PIPPURI’ TOFUA
vesikrassia, paksoita, rapeakuoriseksi paistettua silken tofua

VASIKANPOSKEA ‘SEREMBAN’
pitkään haudutettua vasikanposkea, aromaattinen chililiemi, minttu-itusalaattia

THAI JASMIINIRIISIÄ

‘HOLA HOLA 8′
thai-tyyliin marinoituja hedelmiä, sokerihernettä, vanilja-kookoskermalientä, litsi-veriappelsiinisorbettia

* * *

Farang, © avaruusasema Farang, © avaruusasema Farang, © avaruusasema Farang, © avaruusasema Farang, © avaruusasema

Ruoka ravintolassa oli kyllä maineensa veroista, erittäin hyvää siis. Maut olivat selvästi Kaakkois-Aasiasta (johon kuuluu mm. Thaimaa, Malesia ja Vietnam) peräisin, mutta tulisuusaste lienee sovitettu suomalaiseen makuun. Ruoka oli mausteista, mutta ei kovin tulista. Pääraaka-aineissa liikuttiin myös meille tutuissa aineissa ja eksoottisuus oli haettu lähinnä muulla makumaailmalla mm. mausteiden ja yrttien kautta, vaikka eipä esimerkiksi taskurapu tai paksoi kovin monen suomalaisen peruselintarvikkeisiin kuulu. Maut olivat kuitenkin hyvin tasapainossa ja eri raaka-aineet tulivat perusmakuineen kivasti esille. Toisaalta hyvä siis ettei kaikki peittynyt sen tulisuuden alle.

Ruoan kanssa nautimme siis ravintolan suositusviinit ja näistä on taas pakko sanoa, että on aina uudelleen uskomatonta miten paljon viinien luonne muuttuu eri annosten kanssa. Voisi myös kuvitella ettei yhden viinin sovittaminen useammalle eri annokselle ole ihan läpihuutojuttu. Viinejä ei siis tullut uutta kaatoa jokaiselle ruokalajille vaan menun kaveriksi oli valittu valko-, puna- ja jälkiruokaviini. Sama viini toimi kuitenkin uskomattoman hyvin useamman ruokalajin kanssa, paljastaen välillä jopa tyystin erilaisen luonteenpiirteensä.

Ruoka oli siis maittavaa ja palvelukin oikein asiallista ja sujuvaa, ei tosin aivan sitä tasoa mitä monissa saman tason pienemmissä ravintoloissa. Yksi pieni miinus kuitenkin tulee ja se tulee siitä, että ruokalajit tulivat pöytään melkoisella tahdilla. Melkein kaikkien kohdalla kävi niin, että emme olleet ehtineet edellistä syödä ennen kuin jo seuraavaa kannettiin pöytään. Koko menu tulikin sitten “ahmittua” alle 1,5 tunnissa joka tuntui ähkynä pöydästä noustessa. Kuulimme vähän muiltakin, että tämä olisi aika normaali ongelma lauantain klo 18 “välikattauksen” kohdalla kun pöytä pitää kuitenkin saada vielä illan kattaukselle tyhjäksi. Pieni miinus tästä siis, mutta kokonaisuutena jäi kyllä hyvät fiilikset. Rapea possu oli aivan taivaallisen hyvää!

[pinit]