Katselet juttuja tunnisteella "sienet"
31/07/13
Kantarellipasta
Se olisi sitten kauden ensimmäinen kantarelli-ruoka tehtynä. Vaikka pikkuhiljaa lähestyvä syksy ei millään tapaa ole lempivuodenaikani niin yksi hyvä juttu siinä on, sienet nimittäin. Kantarellit toki tulevat jo hyvissä ajoin kesän puolella, ei vielä helteiden keskellä aleta syksyä manaamaan. :)
Tämä resepti tuli Hesarin nettisivuilla vastaan ja oli pakko pistää kokeiluun. Sienipastat on jostain syystä aina tullut tehtyä kermapohjaisilla kastikkeilla ja oi kiva kokeilla välillä jotain muuta.
Kantarellipasta (4 annosta)
- n. 1 l kantarellejä
- 2 kevätsipulia
- 1-2 valkosipulinkynttä
- 250-300 g linguinea (tai spaghettia)
- suolaa
- 1,5 dl pastan keitinvettä
- 50 g voita
- tuoretta timjamia
- mustapippuria
- extra virgin oliiviöljyä
- parmesania
Puhdista sienet ja revi ne tarvittaessa pienemmiksi paloiksi. Viipaloi kevätsipulit, käytä myös varsi mahdollisuuksien mukaan. Kuori ja hienonna valkosipuli.
Laita pastan keitinvesi kiehumaan. Lisää reilusti suolaa kun vesi kiehuu ja keitä pasta kiehuvassa vedessä al dente. Ota 1,5 desiä pastan keitinvettä talteen ennen kuin kaadat sen pois.
Kun olet laittanut keitinveden lämpiämään voit aloittaa kastikkeen valmistuksen. Kuumenna pannu keskilämmölle ja laita sienet pannulle. Pyörittele sieniä pannulla kunnes kaikki sienistä irtoava neste on haihtunut. Lisää sitten voi sekä sipulit (jätä hiema vartta koristeluun) ja hauduta keskilämmöllä noin 10 minuuttia.
Mausta kastike timjaminlehdillä ja jauha myllystä mustapippuria sekä suolaa joukkoon. Tarkista maku.
Kaada pastan joukkoon reilu loraus oliiviöljyä ja puolet sienikastikkeesta. Lisää joukkoon pastan keitinvettä oman maun mukaan. Itse laitoimme tuon koko 1,5 desiä. Ripottele jokaisen annoksen päälle sienipaistosta ja raastettua parmesania sekä koristele kevätsipulilla. Tarjoa heti.
Tämä kantarellipasta olikin todella herkullista, ehkä jopa sitä perinteistä kermaista parempaa. Kantarellin maku tulee todella hienosti esiin, muiden makujen säestäessä sitä hienostuneesti. Todella hyvää ja helppoa, tätä tehdään loppukesän ja syksyn aikana varmasti uudestaan.
Alkuperäisessä ohjeessa oli hieman enemmän voita, mutta korvasimme osan siitä käyttämällä hieman reilummin oliiviöljyä. Olemme myös yleensä käyttäneet spaghetin sijaan aavistuksen paksumpaa linguinea, joka on hieman helpompi keittää sopivan napakaksi. Muutenhan tässä ei hirveästi säädettävää edes ole, yksinkertainen ruoka kun on kyseessä. Mutta herkullinen. :)
[pinit]24/09/12
Tryffelipastaa
Viikonloppuna oli tarkoitus tehdä sienitäytteisiä tortellinejä, mutta laiskotti ja tuli hieman oikaistua. Bongasimme jo vähän aiemmin Stockalta tryffelitäytteiset ravioleita ja päätimme kokeilla niitä. Pastan kanssa teimme kermaisen tryffeliöljykastikkeen, jotta tryffelin makua tulisi varmasti riittävästi. :)
Tryffelipasta (2 annosta)
- 1 pkt (250 g) tryffelitäytepastaa
- vettä
- suolaa
- kermainen tryffeliöljykastike
- 1 valkosipulin kynsi, hienonnettuna
- oliiviöljyä
- 1 dl valkoviiniä
- 2 dl kermaa
- 0,5 tl tryffeliöljyä
- hienonnettua tuoretta persiljaa
- hienonnettua tuoretta basilikaa
- mustapippuria
- suolaa
Laita vesi kiehumaan pastaa varten. Leikkaa sitten valkosipuli ohuiksi viipaleiksi. Kuumenna öljyä paistokasarissa ja kuullota valkosipulit miedolla lämmöllä. Varo polttamasta. Kaada sitten viini kasariin ja kuumenna hetki, että alkoholi haihtuu. Lisää sitten kerma.
Suolaa pastan keitinvesi ja keitä pastat al dente. Anna kastikkeen saostua sen aikaa kun pasta kiehuu. Mausta se lopuksi tryffeliöljyllä, tuoreilla yrteillä, sekä suolalla ja mustapippurilla. Sekoita valutetut pastat kastikkeen kanssa ja tarjoa heti.
Valmiit tryffelipastat olivat ihan hyviä, mutta eivät ehkä niin taivaallisia mitä ennakkoon vähän odotti. Näidenkin kohdalla pätee, että itse tekemällä saa parempaa. Pitäisikin tehdä taas joskus suuri annos sienitäytteisiä (tatti + suppilovahvero) ravioleja. Ne kun säilyvät kätevästi pakastimessa. Mutta hyvän kastikkeen tekemällä näistä valmiistakin saa ihan hyviä arkiruokia.
[pinit]16/11/11
Kesäkurpitsalastuja ja sienimuhennosta
Kuten on tullut jo muutamaan otteeseen mainittua on meillä taas syksyn jäljiltä sienivarastot pullollaan, lähinnä suppilovahveroita. Viime vuodeltakin on vielä vaikka kuinka monta annospussia pakastimessa. Ajattelimme siis tehdä sieniruokaa ja mikäs sen helpompaa kuin aina yhtä hyvä sienimuhennos. Tavanomaisen pastan sijaan päätimme hyödyntää jääkaapissa pyörineen kesäkurpitsan ja tehdä siitä sopivan lisukkeen.
Kesäkurpitsalastut ja sienimuhennos (2 annosta)
- 2 sipulia
- 1 rkl oliiviöljyä
- 1 rkl voita
- suppilovahveroita tai muita metsäsieniä (pakaste tai tuore)
- 2 dl kermaa
- suolaa
- mustapippuria
- 1 suurehko kesäkurpitsa
- oliiviöljyä
- suolaa
- mustapippuria
Kuori ja hienonna sipulit. Kuumenna oliiviöljy paistokasarissa tai kattilassa, kuullota sipuleita siinä parin minuutin ajan. Lisää voinokare sipuleiden joukkoon, ja heti perään karkeasti silputut sienet. Kuullota seosta kunnes sienistä ei enää irtoa nestettä. Kaada kerma sieni-sipuliseoksen joukkoon, kuumenna kiehuvaksi ja anna sitten sakeutua hieman. Mausta lopuksi suolalla ja mustapippurilla.
Pese kesäkurpitsa ja leikkaa siitä päädyt pois. Leikkaa se sitten pituussuunnassa kahtia ja koverra siemenet pois lusikan avulla. Leikkaa sitten kesäkurpitsa pitkiksi suikaleiksi vihannesleikkurin tai juustohöylän avulla. Voit halutessasi poistaa kuoren, mutta itse emme tätä tehneet.
Kuumenna sitten loraus oliiviöljyä pannulla. Laita suikaleet pannuun, mausta suolalla ja mustapippurilla ja kypsennä parin minuutin ajan.
Nostele lastut lautasille ja annostele päälle sienimuhennosta. Halutessasi voit hienontaa annosten päälle vielä hieman persiljaa.
Tästä tuli, ehkä vähän yllättäen, todella hyvää. Oliiviöljyssä paistettu kesäkurpitsa on aikamoista herkkua, eikä sienimuhennos petä koskaan. Vähän kuin olisi syönyt kaksi pastakastiketta samaan aikaan. :) Kesäkurpitsa toi kuitenkin sopivasti kaivattua raikkautta sienten maanläheiseen makumaailmaan.
Samalla tuli sitten otettua syksyn ensimmäiset salamakuvat ja onhan tässä taas totuttelemista ja harjoittelemista. Ei ihan nappiin onnistunut vielä, eikä kauaa viitsinyt ihmetellä ettei ruoka jäähdy. Tuli myös otettua ensimmäiset ruokakuvat 5D mkII ja Canonin 100 mm macro -yhdistelmällä. Siinäkin vähän totuttelemista vielä. Aika mainio yhdistelmä kuitenkin, kunhan oppii käyttämään. :)
[pinit]




