Langatonta äänentoistoa

Airtunes, © avaruusasema
Meiltä on muutaman kerran vuosien varrella kyselty juttua kodintekniikan, tietotekniikan ja äänentoiston saralta, joten tässä sellainen nyt tulee. Tarkoitus olisi hieman avata sitä miten meillä, kahden musiikin suurkuluttajan taloudessa on kodin äänentoisto rakennettu. Samalla tulee sivuttua myös tietokonepuolta koska se näyttelee nykyään aika isoa osaa myös musiikin kuuntelemisessa ja kirjastoinnissa.

Hyvässä äänentoistossa on usein tökkinyt se, että laitteet ovat niin kovin rumia ja kaiuttimet isoja. Etsiskelin pitkään kohtuuhintaisia kompakteja kaiuttimia ja lopulta sellaiset tulivat eteen Blueroom -nimiseltä yritykseltä viime vuosituhannen vaihteessa. Minipodit soivat hyvin, olivat kohtuullisen kokoiset ja vielä hauskasti muotoillut. Musiikin kuunteluun riittivät sellaisenaan, mutta leffojen katselua varten tuli myöhemmin ostettua subbari, keski- ja takakaiuttimet näiden kaveriksi. Minipodit ovat edelleen meillä olohuoneen kaiuttimina.

Blueroom Minipod, © avaruusasema
Kaiuttimet ovat pysyneet samoina, mutta muuuten vuosien varrella onkin sitten tapahtunut paljon. Kaikki alkoi siitä kun MP3:t tulivat. Meilläkin kaikki musiikki on nykyään siirretty CD- ja vinyylilevyiltä tietokoneelle. Uusi musiikki tulee ostettua suoraan tiedostoina tai kuunneltua Spotifystä. Muutama vuosi takaperin Apple kehitti AirPlay tekniikan, jonka avulla tietokoneelta pystyi soittamaan musiikkia tekniikkaa tukeviin laitteisiin. Pitkään tämä tarkoitti Airport Express -tukiasemaa, mutta nykyään laitteita on monia. Esimerkkinä vaikka viime aikoina paljon esillä ollut kotimainen Unmonday, joka olisi kiva jossain vaiheessa päästä testaamaan.

AirPlayn lisäksi on tullut tabletit ja kännykät, joten periaatteessa ei ole enää lainkaan sidottu johtoihin musiikin toistossa. Periaatteessa siksi, että käytännössä homma ei kuitenkaan mene ihan näin. Meillä musiikki on siis tietokoneilla, minun iMacilla ja Tian MacBook Prolla. Tietokoneilla siksi, että mobiililaitteissa ei vaan millään riitä tallennustila. Spotifyn kuunteluun toki riittää pelkkä tabletti.

Meillä järjestelmä on rakennettu seuraavasti. Olohuoneessa on Applen Airport Express langattoman verkon tukiasemana. Se siis jakaa nettiyhteyden taloutemme langattomille laitteille, mutta tämän lisäksi toimii myös AirPlay-tukiasemana. Laite on kytketty digitaalisesti (optisesti) olohuoneen vahvistimeen, joten olohuoneeseen voi soittaa musiikkia mistä tahansa AirPlay-tekniikkaa tukevasta laitteesta. Meillä tämä tarkoittaa tietokoneita, iPadeja ja iPhonea. Useimmiten äänilähteenä toimii iPad, josta soitellaan joko Spotifyta tai sitten tietokoneilla olevaa musiikkia. Applen iTunesissa kun on kätevä ominaisuus, jolla tietokoneen musiikit voi jakaa lähiverkossa muilla laitteilla soitettaviksi. iPad toimii siis tässä vain tietokoneen kaukosäätimenä. Kätevää. Lopulta aika yksinkertainen systeemi, jonka kautta on ihan rajattomasti musiikkia toistettavissa eikä iMacciä tarvitse tuoda työhuoneesta olohuoneeseen.

Genelec 8040a, © avaruusasema
iMaccini on siis sijoitettuna työhuoneeseen, jossa sen kaverina on meidän talouden parhaat kaiuttimet. Genelecin 8040A aktiivikaiuttimet, jotka aikoinaan ostin ns. tarkkailukaiuttimiksi kotistudiooni. Eivät valitettavasti ole ulkomuodoltaan aivan olohuonekelpoiset, ainakaan mustan värisinä. Äänentoistonsa puolesta raahaisin mielelläni nämä olohuoneen puolelle.

Työhuoneemme on kevyesti akustoitu, joten sitä voi kuitenkin käyttää musiikinkuunteluhuoneena. Musiikkia tulee myös kuunneltua kun tekee töitä. Tähän tarkoitukseen nämä Genelecit ovat kyllä hieman yliampuvat. Ja kyllähän tuolla tulee vielä välillä vähän soiteltuakin.

Kaikista uusin lisä on makuuhuoneesta löytyvä Sonyn bluetooth -kaiutin. Ei äänentoistoltaan mikään huippulaite, mutta kovin kätevä silti. Toimii kohtuullisen pitkään kestävällä akulla ja on myös mukaan otettavissa. Toimii hyvin tilanteessa missä musiikki soi taustalla, kiireettömänä sunnuntai-aamuna kun ei millään jaksaisi nousta sängystä.

Sony bluetooth kaiutin, © avaruusasema

Puurohetki

Puuroa, © avaruusasema

Pieni nostalgiatrippi tähän väliin. Olen aina tykännyt puuroista. Söin koko lapsuuteni ajan aamupalaksi mieluiten kaurapuuroa, melkein joka aamu. Meillä puuro keitettiin Vääksyn Myllyn kaurahiutaleista aina kun niitä oli saatavilla. Hiutaleita tuotiinkin aina mukanamme kun vaan Asikkalassa sukuloimassa käytiin. Tai kun joku muu pääkaupunkiseudulla asuvista sukulaisista kävi. Noista tehtynä syntyi hurjan hyvä kaurapuuro johon itse laitoin mielelläni voisilmän ja ripauksen sokeria päälle. Tai sitten syksyn omenasadon jälkeen itse tehtyä omenahilloa, jota piti puuron päälle levittää tasainen muutaman millin paksuinen kerros.

Kun tuli aika muuttaa omilleen, siirtyi puuro aamusta illlallisaikaan. Opiskelijabudjetilla eläessä se oli sopivan kustannustehokas ateria jonka pystyi tekemään helposti myös yhdelle. Tällöin tosin Vääksyn Myllyn hiutaleet vaihtuivat ihan käytännön syistä Elovenaan. Puuro oli kuitenkin edelleen kaurapuuroa. Jostain syystä se vaan maistuu minulle parhaiten. Vuosien kuluessa opiskelut vaihtuivat päivätöiksi ja puurot jäivät. Lähinnä on tullut syötyä riisipuuroa jouluisin ja mannapuuroa muutaman kerran muuten vaan, mutta kaurapuurosta on jo pitkä aika.

Olinkin ihan onnesta soikeana kun Safkaa maanantaista sunnuntaihin -kirjan julkistustilaisuudessa pari viikkoa sitten annettiin kotiinviemiseksi pieni pussi Anton & Antonin speltti- ja kaurahiutaleita ja purkillinen omenahilloa. Tuosta asti olen uhonnut tekeväni aamupalaksi puuroa, mutta sen keittely ei vaan ole sopinut aikatauluihin. No, oli pakko lopulta tehdä puurot iltapalaksi ja kyllähän tuosta hirveän hyvää tulikin. Maitoa laitettiin hieman enemmän kuin puurohiutalepussin kyljessä käskettiin, joka teki puurosta hieman juhlallisemman. Suolaa myös riittävästi, puuron pitää olla suolaista. Päälle sitten sitä omenahilloa. Nam.

Kauran lisäksi tässä puurossa oli spelttiä, jonka pitäisi ainakin tuoda lisää ravinteita ja proteiinia pelkästä kaurasta keitettyyn puuroon. Maku ja rakenne olivat kuitenkin  hyvin lähellä sitä tavallista kaurapuuroa.

Speltti-kaurapuuro (2 annosta)

  • 3 dl vettä
  • 2 dl speltti- ja kaurahiutaleita
  • 2 dl vanhanajan (täys-) maitoa
  • suolaa

Kiehauta vesi kattilassa. Lisää puurohiutaleet ja keitä samalla puuhaarukalla sekoittaen noin 5 minuutin ajan. Lisää maito, kuumenna ja keitä edelleen sekoitellen toiset 5 minuuttia.

Nosta levyltä ja anna vetäytyä hetken. Tarjoa omenahillon kanssa.

Puuroa, © avaruusasema

Smoothie treenin jälkeen ja viikonloppuaamuihin

Valio Gefilus Smoothie, © avaruusasema

Kun smoothie-innostus joitakin vuosia sitten valtasi Suomen, ne taisivat tulla jäädäkseen. Smoothieta saa nykyisin lähes jokaisesta kahvilasta ja niitä varten on avattu omia smoothie-baareja. Oman reittini varrelta ei kuitenkaan löydy smoothie-baaria, vaan ne pitää surauttaa itse. Yleensä juon proteiinipitoisen smoothien heti treenin jälkeen ja viikonloppuaamuisin tulee usein tehtyä hedelmä- tai vihannespitoisia juomia.

Siitä smoothiet ovat käteviä aterioita, että niihin saa piilotettua vaikka kourallisen pinaattia eikä sitä huomaa maussa lainkaan. Tosin väri saattaa ikävä kyllä muuttua. Smoothieiden valmistus on siitä kätevää, että joukkoon voi heittää pilalle menossa olevat hedelmät tai jo hieman nahistuneet salaatit. Yleensä sovellankin smoothien sekaan mitä jääkaapista sattuu löytymään.

Valmiit proteiinijuomat saattavat sisältää kaikenlaista lisäainetta, joten olen päätynyt tekemään ne itse. Proteiinijauheen jauhemainen koostumus pelkkään veteen sekoitettuna ei oikein houkuttele, joten keksin lisätä sitä smoothieihin. Näin koostumuksesta tulee samettisen paksu, eikä tarvitse yrittää nieleskellä jauhemaista vettä.

Smoothie-reseptejä videoita löytyy netistä pilvin pimein, mutta tässä kaksi ohjetta lisää, sillä Valio haastoi meidät pohtimaan smoothie-reseptejä Gefilus-tuotteiden ympärille.

Valio Gefilus Smoothie, © avaruusasema

Palauttava vadelma-karpalo-smoothie (2 annosta)

Pilko omena ja banaani lohkoiksi. Omenan siemenissä on paljon vitamiineja, joten omena kannattaa laittaa siemenkotineen. Mittaa muut ainekset blenderiin ja surauta sileäksi smoothieksi. Nesteen määrällä voit säädellä kuinka paksua tai juoksevaa smoothiesta haluat.Säästä osa kuivatuista marjoista ja koristele smoothien pinta marjamurulla.

Tämä smoothie toimii parhaiten treenin jälkeen, jolloin tarvitset proteiinitankkausta palautuaksesi nopeasti. Smoothiessa on paljon vitamiineja, kuitua, proteiinia sekä vatsaa helliviä maitohappobakteereja.

Valio Gefilus Smoothie, © avaruusasemaValio Gefilus Smoothie, © avaruusasema

Piristävä energia-smoothie (2 annosta)

Kuori ja paloittele hedelmät. Lisää kaikki ainekset minttua lukuunottamatta blenderiin ja surauta sileäksi smoothieksi. Lisää lopuksi mintunlehdet ja pyöräytä smoothie vielä kerran nopeasti.

Tämä smoothie on kuin aurinko keskellä talvea.

Valio Gefilus Smoothie, © avaruusasema

Näissä Smoothieissa on käytetty veden sijasta Valion Gefilus juomia. Valmiin mehujuoman käyttäminen antaa smoothielle helposti makua. Varsinkin jos jääkaapin antimet ovat vähissä ja hedelmäkorista löytyy vain muutama nahistunut hedelmä, niin mukaan voi blendata vaikka piimää. Usko tai älä, se todella toimii smoothiessa. Uusimmat tuoteuutuudet Valiolla on makupiimät ja mehumaidot. Taidan ensikerralla blendata proteiinijauhetta suoraan mustikkapiimään pakastemustikoiden kera.

Valio Gefilus Smoothie, © avaruusasemaValio Gefilus Smoothie, © avaruusasema

Smoothie-reseptejä oli ideoimassa myös muita blogeja ja kaikki reseptit on koottu Valion reseptipankkiin. Kannattaa käydä hakemassa hyviä ideoita.

blogirinki_logoYhteistyössä Valio Gefilus.