Katselet juttuja tunnisteella "ravintola"
06/12/14
Tapas-ilta Mercatissa
Lähdettiin kuluvalla viikolla ruokabloggaaja-kavereiden kanssa testaamaan vasta kuukauden päivät auki ollut tapas-ravintola Mercat, joka sijaitsee Korkeavuorenkatu 4:ssä Helsingin Ullanlinnassa. Ravintolan takaa löytyy meksikolaisten ravintoloiden Patronan ja Cholon omistajat. Tosin emme ole kummassakaan näissä vielä ehtineet käymään. Pitää laittaa nekin ravintola-to-do-listalle.
Mercat tarjoaa espanjalaisia tapaksia moderniin tapaan. Ravintola sijaitsee vähän syrjässä ydinkeskustasta, mutta sinne kävelee esimerkiksi Yrjönkatua pitkin tuossa tuokiossa. Matkalla oli mielenkiintoisia kauppoja, kuten Eiring, josta tarttui mukaan hieman uusia keittiövälineitä. Tästä lisää myöhemmin.
Mercat on sisustukseltaan modernin trendikäs, kuten nykypäivänä on tapana. Eikä siinä mitään, itse viihdymme hyvin juuri tällaisissa paikoissa. Persoonallista säväystä ja asennetta sisustukseen tulee hienosta seinämaalauksesta. Tapaksia voi voi nauttia pöydässä, mutta melkein koko ravintolan mittaiselle baaritiskille mahtuu mukavasti porukkaa. Mercatissa tarjoillaan ainoastaan tapaksia eikä esim pääruokia, kuten Copas y Tapaksessa.
Emme osanneet millään valita tapaksien välillä, sillä kaikki vaikuttivat herkullisilta. Päädyimme tilaamaan koko listan jaettavaksi, isoa leikkelelautasta lukuun ottamatta. Tarjoilija varoitteli, että se saattaa olla aika paljon ja niinhän se vähän olikin. Pieneen nälkään riittää varmasti 2-3 tapasta ja hieman suurempaan 4-6. Kaikki annokset sopivat hienosti jaettavaksi kahteen pekkaan.
Nyt oli arvioinut Mercatin kalliiksi! Meidän mielestämme taas Mercat oli oikein hyvässä hinta-laatusuhteessa ruokien suhteen. Melkein koko listallinen tapaksia maksoi 91 euroa kahdelta ja syötävää oli todella paljon. Suosikeiksi nousi: chorizo kroketit, polenta, padrona peppers, gazpacho, tapenade-päällysteiset leivät ja tietenkin juustot. Annoksia tuli pöytään pikkuhiljaa ja kaikki selvästi tehtiin tilauksesta. Annosten viimeistely ja asettelu oli harkittua.
Tapas-listaa ei harmi vain löydy Mercatin sivuilta ja lista näyttää vaihtuneen jo kertaalleen kuukauden sisällä. Ehdottomasti suosittelun arvoinen paikka ystävien kanssa seurusteluun ja pieneen tai suurempaankin naposteluun. Aina ihmettellään mihin ravintolaan olisi kiva mennä kavereiden kanssa, niin Mercat on muuten juuri sellainen paikka.
Kiitos taas hauskasta seurasta Hannan Soppa puolisoineen ja Tiskivuoren emäntä.
16/11/14
Sinne Helsinki
Otettiin viime viikon keskiviikkona ruokabloggaaja-seurassa suunta kohti Sinne Helsinkiä. Seuraamme liittyi Hanna, Heidi ja Veera. Hyvän ruoan lisäksi odotuksissa oli siis myös hyvää seuraa, eikä tällä kertaa tarvitsisi hävetä kameran kanssa heilumista. Sinne Helsinkihän on erinomaisen ravintolan maineessa olevan Porvoolaisen Bistro Sinnen kaupunkilaisserkku, joka avasi noin kuukausi sitten ovensa. Teema ravintolassa on sama eli paikallisia raaka-aineita bistro-hengessä annoksiksi loihdittuna. Siinä alkuperäisessä Sinnessä emme ole käyneet, joten vertailua ei kovin syvällisesti voinut tehdä. Helsingin Sinne on muuten yllättävän iso paikka. Kadulle näyttäytyy vain osa ravintolasta ja katetulta sisäpihalta löytyy paljon lisäneliöitä.
Ruokalistaa oli luettu jo ennakkoon kotitehtävänä, joten tilaus oli simppeli, otin Menu Eerikin kera viinien. Alkuun Kylmäsavustettua kirjolohta, Sinnen perunasalaattia ja tillimajoneesia, pääruoaksi Glaseerattua karitsaa, olutsipulia ja herkkutatteja, ja lopulta jälkkäriksi Kaura-omenapaistos, uuniomenajäätelöä ja kinuskia. Tia tosin alkoi ennakko-annoskateuden iskiessä vaihtelemaan tilaustaan sitä mukaa kuin muu seurue tilauksiaan luetteli. Lopulta samasta menusta vaihtui kuitenkin vain jälkiruoka ja Omppu korvautui Värtsilällä – mehustettuja villivadelmia, vaniljajäätelöä ja salmiakkimarenkia.
Ruoka oli erittäin hyvää, varsinkin alkuruoka ja jälkkärit. Myös viinit toimivat hyvin, jälkkärin kanssa tarjottu Tschida Muskat Ottonel Auslese (2013) oli varsinkin erinomainen kumppani jo melkein liian makean omenakaurapaistoksen kanssa. Sopivasti raikasta hedelmäisyyttä ja happoa. Pääruokana nautittua karitsaa vaivasi aavistuksen tasapaksu makumaailma, jos nyt jotain pientä puutetta haluaa esille nostaa. Annoskateutta meinasi tulle kun pöytään tuotiin herkullisen näköinen burger, Porvoon Sinnestä tunnettu klassikko. Jälkkäreistä Porvoo-Helsinki eli tuulihattu, tyrnisorbettia ja lakritsikreemiä oli ehdottomasti näyttävimmän näköinen. Lasku tuli hauskasti vanhan kirjan välissä.
Hauskasti sisustettu ravintola, josta saa hyvää ruokaa ja jossa palvelu toimii. Bistron puolelle (kadun puolelle) pääsee myös ilman pöytävarausta. Tykättiin. Hinta-laatusuhteeltaan paikka on kovaa luokkaa, varsinkin Helsingin mittapuulla.
01/11/14
Oulan keittiössä
Hämeenlinnassa sijaitseva Katisten Kartano järjestää aina puolivuosittain Oulan keittiössä -illallisen. Oula on kartanon keittiömestari Oula Hänninen, ja saa tietyn teeman ympärille rakennetulla illallisella aina vastaansa jonkun “haastajan”, jota vastaan sitten leikkimielisesti kilpaillaan. Taistellaan siis keittiön herruudesta eri ruokalajien kautta. Illallinen järjestettiin nyt viidettä kertaa ja illan teemana oli “Game of Brothers” eli keittiössä veljekset Oula ja Jyri ja menu rakennettuna riistan ja syksyn makujen ympärille.
Illallisen tapahtumapaikkana oli Katisten Kartanon tiluksiin kuluva Kruununmylly, tila joka normaalisti toimii tilausravintolana ja kokous-/seminaaritilana. Tunnelmallisessa vanhassa tiilirakennuksessa oli mukavaa teollista fiilistä ja tila toimi tällaiselle tapahtumalle hyvin. Oulan keittiössä oli selvästi, ainakin paikallisesti, saavuttanut jo jonkinlaisen istituution aseman. Moni vieraista oli jo ties kuinka monetta kertaa paikalla ja kävijäennätykset kuulemma rikottiin, eikä missään tapauksessa ihme.
* * *
Amuse bouche – Champagne Palmer & Co, Blanc de Blanc 2008, Ranska
Hernekeittoa ja näkkileipää
Kuhaa, kukkakaalia ja kurpitsaa – Solitär Riesling, Saksa
Reikkotartar & pikkelöityjä kasviksia – Bryggeri Stout, Suomi
Paahdettua sorsanrintaa ja herukkaa – Apátsági Pinot Noir, Unkari
Miedosti savustettua peuranrintaa, grand veneur -kastiketta – Nona Petit, Espanja
Juusto
Puolukkaa ja porkkanaa
Suklaa ja mustikka – Patria Tawny, Portugali
Petit fours
* * *
Se tärkein eli ruoka oli erinomaisen herkullista, alkaen kermaisen täyteläisestä hernekeitosta, täydellisesti kypsennetyn kuhan, upean riekkotartarin ja ihanan pehmeän peuranrinnan kautta itse savustetulla puulusikalla tarjotun juuston kautta erinomaisiin jälkiruokiin – porkkanakakkuun ja marjaisaan suklaa-annokseen. Keittiötyöskentely oli todella kovaa tasoa, eikä kunnianhimoa selvästi puuttunut. Annoksille oli sovitettu viinit (ja yksi olut), jotka tällä kertaa oli valittu siten, että löytyvät myös Alkon kautta. Unkarilainen Pinot Noir oli aikamoinen positiivinen ylläri.
Se mikä tilaisuudesta tekee erityisen hienon on rentous, jolla homma etenee. Keittiö on käytännössä keskellä salia ja ihmiset pääsivät seurailemaan keittiön työskentelyä sekä keskustelemaan kokkien ja muiden vieraiden kanssa. Tästä kaikesta syntyi hieno tunnelma. Oli myös mieleniintoista huomata kuinka kiireettömästi ja rennosti keittiö toimi. Televisiosta tuttu säntäily oli täysin poissa ja annoksia vaan nousi. Haastettahan ei puuttunut, kun toista sataa annosta piti saada salin puolelle hyvin lyhyessä ajassa.
Erittäin hieno tapahtuma ja tästä kerrasta jäi kova kipinä mennä vielä uudestaankin. Illallisen päätteeksi kömmittiin vatsat täynnä läheiseen Vanajanlinnaan yöksi, josta on pakko laittaa vielä meille osuneesta huoneesta kuva. Harvemmin sitä näin prameissa kartanotunnelmissa yöpyy.
Illallisen tarjosi Katisten kartano.
[pinit]