28/07/14
Pub Niska
Strömsöstä varmaan kaikille tuttu Michael Björklund on todella symppis tyyppi. Ja kun Michael avaa mantereen puolelle Turkuun pizzoja tarjoavan ravintolan niin onhan se käytävä kokeilemassa. Michaelhan on käytännössä vain ravintolakonseptin isä ja itse ravintolaa pyörittävät muut, mutta ei anneta sen häiritä.
Pub Niskan ideana on yhdistää pizzaan, tai peltileipiiin kuten niitä ravintolassa kutsutaan, Ahvenanmaalaisia sekä lähialueen makuja ja raaka-aineita. Peltileivän päältä voikin löytää mm. saunapalvikinkkua, kylmäsavulohta, piparjuuurta tai lammasta tutumpien täytteiden lisäksi. Nimensä Pub Niska on lainannut kuuluisalta kieltolain aikaiselta salakuljettajalta Algoth Niskalta ja ravintolan sisustuksessa näkyykin merihenkisyys, kalustuksen koostuessa osittain puisista rahtilaatikoista. Ihan onnistuneen viihtyisä paikka, varsinkin kesällä kun terassilta pääsee ihailemaan Aurajokea ja kaupungin menoa.
Itse peltileivät olivat ihan perushyviä, paljon lähiöpizzerioita parempia, mutta silti jäi se wow-fiilis puuttumaan. Itse otin Michael Björklundin nimikkoannoksen BJÖRKLUND, jossa oli Ahvenanmaa vahvasti läsnä lampaanlihoineen. Tian valinta osui peltileipään nimeltä KICKAN, jossa hyvin klassinen vuohenjuuston ja balsamicosiirapin yhdistelmä oli yhdistetty perinteiseen tomaatti-pizzaan. Peltileivät olivat hyviä, pohja oli maukas, tomaattikastike erinomainen, mutta silti jäi jokin puuttumaan. Ehkä makupaletissa ei ollut uskallettu lähteä riittävästi leikittelemään Skifferin tapaan ja toisaalta esim. Putte’sissa on pizzan perusasiat paremmin kohdallaan. Ja ei Turussakaan kilpailu ole olematonta, kun Tintåsta ja Pizzariumista saa molemmista erinomaista pizzaa.
27/07/14
Lomaseikkailuja
Kesäloman viimeiset päivät alkaa olla käsillä ja sen verran on pitkin Suomea ja netittömiä taipaleita tullut reissattua ettei blogiin ole ehtinyt juuri kirjoitella. Loma aloitettiin Turun reissulla, josta palauduttiin hetkeksi kotimaisemiin, kunnes lähdettiin taas. Ja minnekäs muualle kuin kohti Turkua ja Turun saaristoa. Oma auto jätettiin matkan varrelle vanhempieni talliin ja matkaa tehtiin lainaksi saadulla Suomessa tehdyllä Mercedes-Benzillä, tuttavallisemmin A160 CDI automaatilla.
Saaristossa oli tarkoitus purjehtia, mutta kun tuulta ei ollut niin keskityttiin grillaamiseen, saunomiseen ja upeasta säästä nauttimiseen. Hetkessä pahentunut sinilevätilanne rajoitti ikävästi uimista ja juuri ennen satamaan paluuta saimme kokea melkein suoraan kohdalle osuneen ukkoskuuron. Hetken oli jännittävää kun salamat välähtelivät ja ukkonen paukahteli samaan aikaan.
Turusta käännettiin Mersun nokka kohti Tamperetta, jonne päätimme Taste of Helsingin innoittamana tehdä ravintolapainotteisen turistimatkan. Yötä oltiin miellyttävän modernissa, ihan uudessa Scandic Tampere Stationissa, aivan juna-aseman kupeessa. Hieman kesän takia uinuvasta kaupungista löytyi kivasti tekemistä, vaikka Tian harmiksi se Särkänniemi jäikin käymättä. Tampereen visiitistä myöhemmin vähän lisää, kunhan taas sadepäivä tms. motivoi istumaan pidempään tietokoneen ääressä.
Tampereelta suunnistettiin vielä mökille helteistä säätä ja paarmojen määrää ihmettelemään. Neljän päivän aikana syntyi vanhoista kuormalavoista “sänky” vanhan futonimme alle mökin yläkertaan. Ihan riittävän suuri homma helteessä tehdyksi.
Vaikka tämä ei mikään autoblogi olekaan niin muutama sananen vielä tuosta meillä lainassa olleesta Mersun A-sarjalaisesta. Oma automme (VW Scirocco) on kohta neljävuotias, joten siltäkin kannalta oli hyvin mielenkiintoista päästä kokeilemaan saman kokoluokan verrokkia hieman pidemmäksi aikaa. Ajettavudeltaan hyvin saksalaistyyppiseen Mersuun istui melkein kuin meidän Volkkariinkin, tuntuma oli hyvin samanlainen. Mersulla oli todella kiva ajaa ja vaihteistokin oli hyvin samanlainen kuin meidän auton DSG, viiksessä olleeseen vaihdevipuun ei kyllä millään tottunut. Plussaa ajettavuudesta, ohjaustuntumasta, alustasta, todella fiksusti toimivasta vakionopeudensäätimestä ja penkeistä. Miinusta huonosti sijoitetuista ilmastoinnin säädöistä ja tehon puutteesta. Tuo pikku-diesel on enemmän kotonaan kaupunkipyörityksessä. Ei meille vielä Mersua myyty, mutta ihan mielenkiintoista olisi kokeilla hieman tehokkaampaa bensa-versiota.
Auton meille lainasi Mercedes-Benz / Veho ja hotelliyöpymisen tarjosi Scandic.
[pinit]16/07/14
Ananassalsa
Kesä on grilliruoan aikaa. Grillatessa tulee kuitenkin helposti urauduttua pihvi, peruna ja salaatti -linjalle. Erilaisilla lisukkeilla ja salaateilla on kuitenkin helppo muuntaa ruoka tyylisuunnasta toiseen, varsinkin kun kokeilee hieman eksoottisempia makumaailmoja.
Tämä trooppinen, raikas, hedelmäinen ja aavistuksen tulinen salsa toimii grilliruoan (erityisesti vaalean kalan ja kanan) lisäksi erinomaisesti texmex-ruoan kanssa. Joko sellaisenaan dippinä maissilastujen kanssa tai osana ateriaa. Itse käytimme tätä fajitas -pöydän osana vehnätortillojen täytteenä tulisesti maustetun kanan, jalapenojen, salaatin ja ranskankerman lisäksi. Tullaan aivan varmasti tekemään tätä toistekin tänä kesänä. Toimii.
Ananassalsa (kulhollinen)
- salsa:
- keskikokoinen tuore ananas
- 3 tomaattia
- 2 uuden sadon punasipulia
- 1-2 tuoretta punaista chiliä
- tuoretta korianteria
- kastike:
- 2 rkl extra virgin oliiviöljyä
- yhden limen mehu
- 1 valkosipulin kynsi
- (1 tl jauhettua korianteria)
- (1/2 tl juustokuminaa)
- ripaus suolaa
- ripaus mustapippuria
Kuori ananas huolellisesti ja poista puumainen keskiosa. Kuutioi sitten se pieniksi kuutioiksi. Poista tomaatista siemenet ja kuutioi pieniksi kuutioksi. Hienonna punasipulit ja pieni pätkä vartta terävän veitsellä pieneksi silpuksi. Poista chilistä siemenet ja hienonna sekin pieneksi silpuksi. Voit halutessasi jättää osan chilistä renkaiksi, se toimii kivana visuaalisena yksityiskohtana salsassa.
Valmista seuraavaksi kastike. Mittaa oliiviöljy ja purista limen mehu pieneen kulhoon. Hienonna valkosipuli pieneksi ja lisää se öljyseokseen muiden mausteiden kera. Sekoita hyvin. Sekoita sitten kasvikset kulhossa ja lisää joukkoon kastike. Hienonna lopulta kourallinen tuoretta korianteria salsan joukkoon. Tarjoa hieman jäähdytettynä tai huoneenlämpöisenä.
[pinit]