Herkulliset bataattiburgerit

Herkulliset bataattiburgerit, © avaruusasema.com

Mitä muut edellä sitä avaruusasemalaiset perässä. Tätäkin ruokahittiä oli pakko päästä kokeilemaan, kun tarpeeksi kauan oli tullut katseltua herkullisen näköisiä bataattiburgereita blogeissa ja Instagramissa. Täytevaihtoehtoja on luonnollisesti useita, mutta me kokeilimme tällä kertaa paahdettua halloumia ja sydänsalaattia. Tuli muuten todella herkullista!

Tämä ruoka pääsi helpot, nopeat ja maistuvat arkiruoat TOP 5:een. Toki jos väliin alkaa vääntämään itse jauhelihapihvejä, niin homma monimutkaistuu huomattavasti. Itse ajattelimme seuraavaksi kokeilla bataattien väliin mediumiksi paistettua naudan ulkofilepihviä viipaloituna. Paahdetuissa bataateissa on uskomattoman syvä ja maukas maku, päihittää sämpylän mennen tullen.

Saimme Ravintola Sipulista mukaamme sipulihillokkeen, jota laitoimme burgereiden väliin, mutta tässä toimisi hyvin myös itse marinoidut punasipulit.

Bataattiburgerit (6-8 kpl)

  • 1 iso bataatti
  • 1 halloumi
  • 1 sydänsalaatti (minisalaatti)
  • 1 maustekurkku
  • 1 tomaatti
  • chilimajoneesia
  • sipulihilloketta
  • oliiviöljyä
  • suolaa ja pippuria
  • timjamia

Pese bataatti hyvin ja viipaloi se noin sentin paksuiksi siivuiksi. Laita viipaleet pellille ja sivele ne oliiviöljyllä, rouhaise päälle suolaa ja pippuria. Paahda bataattiviipaleita uunissa 225 asteessa noin 17 minuuttia, kunnes ne alkavat saada väriä.

Halkaise sydänsalaatti neljään osaan ja paista pannulla molemmilta leikkauspinnoilta kunnes salaatti saa hieman väriä. Siirrä salaatit syrjään odottamaan ja paista halloumiviipaleet kullanruskeiksi. Viipaloi tomaatti ja maustekurkku.

Kokoa burgeri bataattikiekkojen väliin ja koristele tuoreella timjamilla.

Herkulliset bataattiburgerit, © avaruusasema.com

[pinit]

Sasso ja Pohjois-Italialainen keittiö

Ravintola Sasso, © avaruusasema.com Ravintola Sasso, © avaruusasema.com

Italialaista keittiötä käsitellään aika usein yhtenä ruokakulttuurina, mutta todellisuudessa pohjoinen ja eteläinen keittiö eroavat melko paljon toisistaan. Esimerkiksi pizza on enemmän etelä-Italialaista kulttuuriperintöä, kun taas risotto on pohjoista perua. Muitakin eroja on – pohjoisessa käytetään useasti voita oliiviöljyn sijaan, kastikkeet ovat raskaampia, tomaattia niissä on harvoin ja juustoa käytetään ruoassa monipuolisesti. Vauraammassa pohjoisessa lihaa käytetään enemmän – erityisesti, nautaa, vasikkaa ja porsasta, mutta myös riistalintuja kuten ankkaa. Pastaa syödään myös pohjoisessa, mutta sen sijaan törmää useammin riisiin tai polentaan. Pohjoisilta rannikoilta pyydetään paljon äyriäisiä ja ankeriaita, kalaa tulee myös makeasta vedestä. Eroihin vaikuttaa paljon pohjoisen vauraus, mutta myös muun manner-Euroopan vaikutus on selkeä.

Ravintola Sasso, © avaruusasema.com Ravintola Sasso, © avaruusasema.com Markus Rautala, © avaruusasema.com

Ravintola Sasson juuret ovat pohjois-Italian ruokakulttuurissa ja viime syksynä Sasson sekä Fishmarketin johtoonsa ottanut keittiöpäällikko Markus Rautala lupaakin nyt johdattaa Sasson takaisin pohjoisille juurilleen. Paluuta juurille juhlitaan Milanon maailmannäyttelyn vuonna 2015 neljän eri teeman varaan rakennettuun ruokavuosikalenteriin. Alkuvuonna, tammi-huhtikuussa teemana on Venetsia, touko-kesäkuussa Milano, elo-marraskuussa La Langhe Piemontesta ja lopulta marras-tammikuussa Bologna.

Kävimme reilu viikko takaperin Sassossa tutustumassa ravintolan näkemykseen Venetsialaisesta teemasta, hieman pidemmän lounaan merkeissä. Venetsian alueella merenelävät ovat ymmärrettävästi suuri osa perinteistä ruokakulttuuria, lounas lähtikin liikkeelle friteeratuilla pehmeäkuorisilla ravuilla kera uppomunan ja pinaatin. Tätä seurasi primo, joka oli pohjoisen tyylille ominaisesti mustaa risottoa kera grillatun mustekalan. Pääruoaksi tarjottu ankanrinta ja inkivääriporkkanat oli niinikään hyvin alueelle tyypillinen annos, grillattua tai paahdettua lihaa ja kasviksia. Jälkiruoaksi tietenkin fritòle, kreemillä täytetty munkki. Hyvää oli, mutta ehkä vähän tuhtia lounaaksi. Viinit lounaalle tuli pohjoiselta Pasquan viinitalolta, josta paikalla oli myös perheen nuoren polven edustaja Cecilia Pasqua. Läsnäolollaan lounasta kunnioitti myös Italian Suomen suurlähettiläs Giorgio Visetti.

Friteerattua pehmeäkuorista rapua, © avaruusasema.com Mustaa risottoa, © avaruusasema.com Hunajaglaseerattua ankanrintaa, © avaruusasema.com Fritole, © avaruusasema.com Cecilia Pasqua, © avaruusasema.com Giorgio Visetti, © avaruusasema.com

Lounaan tarjosi Sasso / Royal Ravintolat Oy

[pinit]

Pizzaperjantai ja portobellopizza

Neljä pizzaa, © avaruusasema.com

Pizza ja perjantai, ne vaan kuuluvat yhteen. Torstaina haettiin Annalta parhaita pizzajauhoja ja laitettiin jääkaapissa yön yli kohoava pizzataikina tulemaan. Tuolla yhdistelmällä tulee aivan huikean hyvä pizzapohja, jota ei millään uskoisi kotiuunissa paistetuksi. Tietenkin pizzakivi on oltava ja lämpöä riittävästi. Joskus olisi kiva kokeilla, että tulisiko oikeassa pizzauunissa tai Uuni 2:ssa vieläkin parempaa.

Aika usein mennään hyväksi havaituilla tomaatti-mozzarella ja tuoremakkara -täytteillä. Ovat yksinkertaisia ja nopeita. Punajuuripizza on edelleen suurta herkkua, mutta siinä on sen verran valmisteltavaa, että jää perjantai-pizzana tekemättä. Tällä kertaa ajateltiin kokeilla jotain uutta, kun oli vieraitakin tulossa. Tehtiin neljä pizzaa ja neljä eri täytettä, kolme näistä uusilla täytteillä ja neljänneksi tuttu ja turvallinen tomaatti-mozzarella. Saa sitten maistella eri makuja, eikä pizzanpaistajankaan tarvitse odotella ja syödä viimeisenä. :)

Suurimmaksi suosikiksi uusista kokeiluista nousi ehdottomasti valkoisena (ilman tomaattikastiketta) tehty portobellopizza. Uunissa paahtunut portobello, hyvä oliiviöljy, timjami ja pinjansiemenet oli erinomainen yhdistelmä. Tämä jää meillä ehdottomasti useasti tehtävien täytteiden joukkoon. Itse laitoin vielä omalla neljännekselleni pienen siivun parmankinkkua, toimii mutta ei ole välttämätöntä.

Pääryna-sinihomejuustopizza, © avaruusasema.com

Toinen uusi kokeilu eli lehtikaalipizza oli myös hyvä ja ansaitsee oman juttunsa. Stockalla tarjouksessa olleesta Saint Agur -sinihomejuustosta inspiraationsa saanut päärynä-sinihomejuusto taisi jäädä pelkäksi kokeiluksi. Jätetään nuo juustotarjottimelle. Maussa ei ollut mitään vikaa, mutta ei se kyllä säväyttänytkään. Ehkä aurajuusto olisi toiminut lämpimänä paremmin.

En malta loppuun olla hehkuttamatta tuota pizzapohjaa toistamiseen. On todella herkullinen niin maultaan kuin rakenteeltaankin. Eikä ole vaikea, vaatii vain vähän suunnitelmallisuutta ja hyvät raaka-aineet. Oikean jauhon merkitystä ei voi olla korostamatta. Korkeaproteiininen “00” pizza-jauho Molino Spadonilta on parasta mitä meidän kohdalle on osunut.

Portobellopizza, © avaruusasema.com

Valkoinen portobellopizza (1 kpl)

  • 1 portobello-sieni
  • 125 g mozzarellaa
  • pinjansiemeniä
  • 1-2 rkl hyvää oliiviöljyä
  • tuoretta timjamia
  • parmesan-juustoa
  • sormisuolaa
  • rucolaa
  • (parmankinkkua)

Valmista taikina pizzapohjaa varten edellisenä päivänä, jaa osiin, pyöritä palloiksi ja anna kohota jääkaapissa yön yli. Nosta 1-2 tuntia ennen valmistamista huoneenlämpöön. Painele hyvin jauhotetulla työtasolla käsin tai kaulimella pizzoiksi.

Pirskottele oliiviöljyä kaulitun pizzapohjan päälle. Leikkaa portobello viipaleiksi ja nosta tasaisesti pohjalle. Revi tuoreita timjaminoksia ja sen jälkeen valutettu mozzarella pizzan päälle. Itse olemme paahtaneet pinjansiemenet erikseen pannulla ja lisänneet juuri uunista tulleen pizzan päälle, mutta voit halutessasi lisätä ne paahtamattomina pizzaan ennen uuniin laittoa. Paista keskitasolla pizzakiven päällä 275 asteessa noin 7-8 minuuttia.

Ripottele juuri uunista tuleen pizzan päälle pinjansiemenet, hieman sormisuolaa sekä raastettua tai lastuiksi vuoltua parmesania. Anna vetäytyä hetki, nosta kourallinen rucolaa päälle ja tarjoa vielä kuumana.

[pinit]