21/05/14
Vadelma-valkosuklaaleivos
Nyt voi jo laskea päiviä Taste of Helsinkiin, niitä on nimittäin jäljellä 23! Viime kesän tapahtuma oli niin huippu, että odotukset ovat todella korkealla. Olimme paikalla jokaisena päivänä, maistoimme lähes kaikkia annoksia ja hauskaa riitti myöhään yöhön asti. Jos jotain festaria voi lämmöllä suositella niitä Taste of Helsinkiä. Liput kannattaa ehdottomasti tilata ennakkoon, sillä ne ovat edullisempia eikä tarvitse jonottaa lipunmyynnissä.
Paulig ja juuri lanseerattu Presidentin Special Blend ovat myös mukana tapahtumassa. Meidät haastettiin mukaan kehittelemään makuparileivonnaista kyseisen kahvin kaveriksi. Hetken maisteltuamme juuri lanseerattua Special Blend vuosikertakahvia, visio herkusta oli selvä: mantelikeksiä tuoreiden vadelmien sekä paahdetun valkosuklaamoussen kera. Nams. No tie mantelikeksiin eli macaron-leivokseen ei ollut aivan mutkaton. Jouduimme tekemään 4 erää ja viilaamaan reseptiä ennen kuin olimme lähelläkään kaunista lopputulosta. Emme tosin vieläkään olleet aivan tyytyväisiä ulkonäköön ja rakenteeseen, mutta maku oli hyvä. Kauniiden keksien teko vaatii siis vielä treeniä.
Itse kahvin testasimme pressopannulla sekä aeropressillä. Aeropressillä kahvista tuli tietenkin täydellisen silkkinen ja marjaisat vivahteet kahvissa oikein korostuivat, joten pakko suositella sitä kaiken kahvin valmistukseen. Pressopannu toimii myös mainiosti, mutta kahvista tulee selvästi kitkerämpää. Tämän vuoden Pauligin vuosikertablendi on ehdottomasti kokeilemisen sekö hintansa arvoinen. Harmi ettei sitä saa papuina!
Parhaasta Paulig makuparin tittelistä kisailee 10 muuta blogia. Käy äänestämässä suosikkiasi täällä ja tule maistamaan voittajan annosta kesäkuussa Taste of Helsinkiin.
Vadelma-valkosuklaaleivos (12 annosta)
- Mantelikeksi
- 100g munanvalkuaista
- 100g mantelijauhetta
- 200 g tomusokeria
- 25 g hienoa sokeria
- punaista elintarvikeväriä
- Täyte
- 100 g valkosuklaata
- 1/2 rkl hunajaa
- 60 g täysmaitoa
- 125 g kermaa
- 1 liivatelehti
- Korsteeksi
- pistaasipähkinää rouhittuna
- tuoreita vadelmia
- pakastekuivattuja vadelmia jauheena
Valmista ensin mantelikeksi. Erottele valkuaiset keltuaisista ja anna niiden vetäytyä jääkaapissa yön yli. Sekoita tomusokeri ja mantelijauhe hyvin keskenään ja siivilöi paakkuuntumisen estämiseksi. Vatkaa valkuaiset ja hyppysellinen hienoa sokeria kiiltäväksi ja kiinteksi vaahdoksi, lisää loput sokerista joukkoon vähitellen vatkausen aikana. Lisää joukkoon hieman punaista elintarvikeväriä ja sekoita väri tasaiseksi.
Nostele jauhoseos valkuaisvaahdon joukkoon nuolijalla ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Lusikoi seos pursotinpussiin, jossa on 10 mm tylla. Pursota leivinpaperilla peitetylle pellille läpimitaltaan noin 5 cm mittaisia tasaisia ympyröitä. Taputtele peltiä hieman ilmakuplien poistamiseksi. Anna keksien levähtää pöydällä noin 20 minuuttia. Paista 150-asteisessa uunissa 12-14 minuutin ajan. Käännä pelti puolessa välissä.
Valmista seuraavaksi valkosuklaamousse. Rouhi valkosuklaata teräskulhoon. Paahda 130-asteisessa uunissa 35 minuuttia. Kun suklaa on valmis, kiehauta maito, kerma ja hunaja kattilassa. Laita liivatelehti likoamaan kylmään veteen, purista siitä vedet pois ja lisää se kuumaan maitokermaseokseen. Sekoita tasaiseksi ja kaada kuumana valkosuklaan päälle. Sekoita seos sauvasekoittimella tasaiseksi. Anna jäähtyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia.
Pursota valkosuklaamoussea mantelikeksin päälle. Koristele vadelmilla ja pistaasipähkinärouheella. Tee pakastekuivatuista vadelmista jauhetta raastamalla niitä siivilän läpi. Ripottele vadelmajauhetta koko kokonaisuuden päälle. Tarjoile Presidentti Special Blend -kahvin kera.
Maukas mantelikeksi paahdetun valkosuklaamoussen, pistaasipähkinän sekä tuoreiden vadelmien kera on oiva makupari elegantin marjaisalle Presidentti Special Blend -kahville. Leivoksen ja kahvin marjaisat maut sulautuvat yhteen ja paahdettu valkosuklaa tuo kahvista esiin alkuperämaapavun maukkaan aromin. Omnom! Näitä voisi syödä ainakin 3 ja niin tasimme syödäkin.
Käy äänestämässä mielestäsi maukkainta makuparia ja nähdään kesäkuussa Taste of Helsingissä! Kiinni veti? :)
Yhteistyössä Paulig.
14/05/14
Muru, vihdoinkin!
Pitkään siinä meni ennen kuin lopulta saimme ravintola Murusta pöydän ja pääsimme itsekin testaamaan tämän niin monen vuolaasti kehuman ja jo vähän epäuskottavan loisteliaan maineen omaavan ravintolan. Arki-illoiksi olisi toki helpommin saanut pöydän, mutta lauantai-ilta vaati varmaan parin vuoden enemmän tai vähemmän systemaattisen nettivarauskirjan päivystämisen. Henri vinkkasi viime syksynä, että peruutuksia tulee ja niiden perään kannattaa kysellä aina kyseisenä iltana, mutta ei nyt tullut sitä kokeiltua.
Muruhan taitaa olla ihan ensimmäisiä ellei jopa ensimmäinen ravintola, joka aloitti kai vieläkin vallalla olevan bistro-buumin Suomen ravintola-kentässä. Ranskalaiseen perinteiseen keittämiseen nojaavaa, suhteellisen yksinkertaista, mutta maukasta ruokaa, päivittäin vaihtuvat ruokalistat, hyvät viinit ja rento meininki. Ei turhaa hienostelua ja tekniikoita vaan tiivistäen hyvää ruokaa hyvällä palvelulla. Nyt on useampi vuosi menty tällä konseptilla ja olikin kiva nähdä, että miten homma edelleen kantaa eteenpäin. Henri, Lintsi, Niki ja Samuil oli jo etukäteen kaikki todettu ihan oikeasti mahtaviksi tyypeiksi ja Pastis testattu usempaan kertaan, joten ihan tyhjyyteen ei tarvinnyt hypätä.
Lauantai-ilta, pari viikkoa sitten, kahdeksalta illalla se sitten koitti. Astuimme ravintolaan sisälle juuri kun viimeiset ensimmäisen kattauksen asiakkaat sieltä poistuivat ja lämpimän vastaanoton jälkeen meidät ohjattiin salin takaosaan pöytäämme. Tilattiin lasilliset cavaa ja ihmeteltiin. Tarjoilija selitti, että mitä keittiöstä tänä iltana saa ja miten homma etenee. Illallinen käsittää neljä ruokalajia, pääruoaksi lihaa tai kalaa, väliin saa pienellä lisähinnalla risoton. Hetken mietittyämme illan menuksi muodostui seuraavaa:
Appelsiinimarinoitua parsaa ja kampasimpukka-confit
Purjorisotto
Vasikan sisäfilee ja kateenkorvaa
Juustoja ja kirsikkachutneytä
Nougatpraliini vadelmakastikkeella
* * *
Illallinen alkoi siis kylmällä annoksella, jossa napakan rapeaksi jätetty, appelsiinissa marinoitu valkoinen ja vihreä parsa saivat seurakseen hernepyrettä, makeaksi paahdettuja pikkutomaatteja, versoja ja miedossa lämmössä oliiviöljyssä kypsytetyn kampasimpukan. Ja voi että kuinka hyvää tuo kampasimpukka olikaan, samettisen pehmeää, sopivasti suolattua ja yksinkertaisesti mielettömän hyvää. Päätimme tilata myös annoksille Samuilin valitsemat viinit ja tälle alkuruoalle kaadettiinkin hieman eksoottisesti viinimaasta tuleva ja vähintään yhtä eksoottisesta rypäleestä tehty valkoviini. Vai miltä kuulostaa Slovenialainen Verus Furmint 2012? Erittäin hyvä omenaisen hedelmäinen viini, jonka maussa hieman hapokkuutta ja aavistus tammea. Toimi varsin hyvin annoksen kanssa.
Tähän väliin tarjoiltiin lisäannoksena menuun tilattu purjorisotto. Risotto oli hyvin valmistettu, kyspyys kunnossa ja maut kohdallaan. Purjo tuli hyvin hienostuneesti maussa esille ja annoksen päällä ollut paahdettu purjonverso oli todella herkullinen. Tämän yksinkertaisen annoksen kanssa joimme lasilliset Saksalaisen Philipp Kuhnin Sauvignon Blancia (2012). Raikas ja sauvignon blancille tyypillisen aromikas viini toimi hyvin risoton maanläheisen ja makean makumaailman kanssa.
Pääruoaksi saimme muunnelman Chez Jasun aikoinaan tylyttämästä vasikan sisäfileestä ja kateenkorvasta. Myönnetään, että annos höyrytettyine kasviksineen ja ruskeine kastikkeineen on toki hieman mielikuvitukseton, mutta eipä se omakohtaisesti menoa haittaa, jos annos on näinkin hyvin tehty. Kypsyydet kunnossa niin lihassa kuin kasviksissakin, makupaletti toimii ja kateenkorva on vaan herkkua. Mielikuvitukseton annos ansaitsee tietenkin kaverikseen mielikuvituksettoman viinin eli tässä tapauksessa Italialaista Sangioveseä, joka toimii yleensä mainiosti punaisen lihan kanssa. Vino Nobile di Montepulciano D.O.C.G. Sangiovese 2010 ei pettänyt vaan kokonaisuus toimi.
Seuraavaksi siirryttiin juustoihin, joista lautaselle oli valikoitunut pitkään kypsytettyä comtea ja erinomaista punahomejuustoa. Näiden kanssa tarjottiin Murun omaa näkkäriä ja erinomaista kirsikkachutneytä. Itse lähdin juomapuolella portviiniin, jota tulee kotiin hommattua valitettavan harvoin. Aromikkaan täyteläinen Burmester Late Bottled Vintage Port 2007 toimi erityisen hyvin comten kanssa ja herätti minussa pienen port-kuumeen. Seuraavan kerran kun osteaan juustoja kotiin niin taidan hakea Alkosta pullon portviiniä, vinkkejä hyvistä yksilöistä saa antaa! Tia pysytteli hieman tavanomaisemmalla punaviini-linjalla ja sai lasiinsa Mas Bécha Barrique Rougea (2010).
Illallinen päätettiin jälkiruoalla joka kyseisenä iltana oli nougatpraliini lämpimällä vadelmakastikkeella. Oikein hyvä päätös illalliselle, ei liian makeaa vaan raikasta ja herkullista. Jälkkärin kanssa nautittiin Nittnausin Beerenauslese Exquisit 2012 -jälkiruokaviiniä. Varsinaisen jälkkärin päälle alkoi vielä kahvihammasta kolottamaan ja uskaltauduimme tilaamaan cappuccinot kuultuamme salin toiselta puolelta lupaavia kahvikoneen ääniä. Kahvien suhteen on monessa ravintolassa tullut petyttyä, mutta Murussa ei tarvinnut. Ruokaravintola-kategoriassa cappuccinot olivat varsin mallikkaat oikeaoppisine maitovaahtoineen. Plussaa vielä tästäkin.
Plussaa voisi antaa ruoan lisäksi vielä myös palvelusta, josta jäi oikeasti sellainen fiilis, että tarjoilijat todella ovat paikassa asiakkaita varten. Palvelu oli lämpimän ystävällistä ja huomioonottavaa, rentoa mutta sopivan kohteliasta, sellaista josta jää hyvä mieli. Ei tarvitse ihmetellä, että miksi ravintola on asemansa saavuttanut, vaikka kyllä sitä muutkin nykyään jo osaa. Tykättiin siis. :)
07/05/14
Chili con tortilla
Viime viikolla tehtiin chili con carnea “Safkaa 2” -kirjan ohjeella ja sitä tulikin sitten oikein suurperheen annoksen verran. Kertaalleen jaksettiin iltapalana tuota syödä sellaisenaan, mutta sitten alkoi jo kaivata jotain muutosta. Jääkaappiin kurkistamalla ja vappuaattona syötyjen kylmäsavulohiwrappien jäljiltä jääneitä tortilla-kuoria ihmetellessä mieleen hiipi ajatus, että tästä kaikestahan saisi tehtyä oikein hyvät naudanliha-tortillat. Niitä sitten tehtiin.
Chili con tortilla (4 annosta)
- jämät chili con carnesta
- (keitettyä riisiä)
- 2 tomaattia
- pari lehteä jääsalaattia
- 10 cm pala purjoa
- säilöttyjä jalapenoja tai peperoni-paprikoita
- 100 g juustoraastetta
- 150 g ranskankermaa
- 4 wrap-tortillaa
Lämmitä edelliseltä päivältä yli jäänyt chili con carne uunissa tai liedellä. Jos yli jäi myös riisiä niin voit lämmittää myös sen ja käyttää täytteenä.
Poista tomaateista kanta ja kuutioi ne. Pese ja revi salaatit pienemmiksi paloiksi. Leikkaa purjo renkaiksi.
Ota loput täytteet esille, asettele kulhoihin tai kokoa annokset valmiiksi. Lämmitä wrap-tortillat uunissa ja kokoa täytteet niiden sisään. Voit taittaa tortillat taskuiksi tai pyörittää burritoiksi. Juustoraasteen voit jättää halutessasi burriton päälle ja käyttää koko komeuden nopeasti uunissa grillivastuksen alla niin, että juusto sulaa.
Chili con carne toimikin oikein hyvin tortillojen täytteenä. Itse laitoin vähän riisiäkin täytteeksi, löysähköä kastiketta sitomaan. Tortilla-lättyyn kiedottuna kastike olisi voinut olla tulisempaakin tai sitten peperoni-paprikoiden sijaan väliin olisi voinut laittaa vähän tulisempia jalapenoja. Muuten tuli melkeinpä yllätettyä itsensäkin kuinka hyvää tästä tuli. Muutenkin tuli ihan hyvä mieli kun kahden eri ruoan jäljiltä jääneitä “tähteitä” tuli hyödynnettyä hyvin. Pari ylimääräistä lämmityskertaa oli tehnyt kastikkeelle hyvää, liha oli jo mukavan haurasta. Yksi idea siihen mitä tehdä yli jääneelle lihapadalle (miksei muullekin kuin tälle chili con carnelle) kun syöjille ei oikein enää sama ruoka maistu.
