02/06/14
Rapeaa kananpojan rintaa ja grillattua parsaa
Naapurin maalaiskana kettuineen on viime kuukausina ponnahtanut esille muun muassa koko sivun mainoksellaan Hesarissa. Jyrki Sukula mediakasvoinaan tämä Huttulan Kukon tuotemerkki yrittää rynniä markkinoille. Eikä siinä mitään, kun ajatuksena ja tarkoituksena on tarjota eettisemmin ja hallitummin tuotettua ja ennen kaikkea laadukkaampaa kanan (tai broileri-kanan) lihaa kotikeittiöihin. Yrityksessä on poikkeuksellista myös se, että kaikki rehun tuotannosta kaupan logistiikkaan asti on visusti omissa käsissä. On siis varsin hyvin tiedossa mitä kanat syövät, miten ne elävät ja miten tuotteet lopulta päätyvät kaupan hyllyille. Kuulostaa ihan hyvältä ja kun naapurimmekin niin kovasti maalaiskanan kokonaista kananpoikaa kehui niin päätimme mekin kokeilla, että onko näissä eroja.
Kokeiltavaksi valikoitui tuoreen kokonaisen kananpojan lisäksi toinen toistaiseksi markettien hyllyiltä puuttunut tuote eli nahalliset ja luulliset rintafileet. Tai Supreme-rintafileet kuten nämä oli nimetty. Ja koska Jyrki Sukula on hommassa mukana niin Sukulan reseptillä lähdettiin liikenteeseen. Resepti löytyy myös Naapurin maalaiskanan reseptipankista.
Rapeaa kananpojan rintaa ja grillattua parsaa (2 annosta)
- 2 kpl nahallisia kanan rintafileitä
- 1 dl lehtipersiljaa
- 1 dl tuoretta rakuunaa
- 2 rkl dijon-sinappia
- oliiviöljyä
- suolaa
- mustapippuria
- 16 vihreää parsaa
- 1/2 sitruuna
- suolaa
- mustapippuria
- oliiviöljyä
Nosta rintafileet noin tuntia ennen valmistamista huoneenlämpöön odottamaan.
Leikkaa parsoista puumainen tyviosa pois ja kuori tarvitaessa. Aseta parsat laakeaan astiaan, purista sitruunamehu päälle, rouhaise suolaa ja mustapippuria ja lorottele oliiviöljy vielä joukkoon. Sekoita kevyesti ja jätä 20 minuutiksi maustumaan.
Kuumenna oliiviöljyä pannussa ja aseta rintafileet paistumaan nahkapuoli alaspäin. Rouhaise suolaa ja mustapippuria fileiden päälle ja paista noin 5 minuuttia. Käännä sitten fileet ja paista toiset 5 minuuttia tai kunnes kana on kypsää. Suolaa ja pippuroi fileet myös toiselta puolelta.
Kuumenna samanaikaisesti myös toinen pannu (tai parila) ja paista parsat siinä kypsiksi. Tähän menee noin 8 minuuttia riippuen parsojen paksuudesta.
Kun rintafileet ovat kypsiä, voitele ne kauttaaltaan dijon-sinapilla. Hienonna lehtipersilja ja rakuuna, sekoita yrtit ja pyörittele rintafileet niissä.
Nosta parsat ja fileet lautasille, lorottele hieman oliiviöljyä päälle ja tarjoa heti. Annoksen kanssa tarjottavaksi sopii esimerkiksi kevyen omenainen ja yrttinen Moreau Chablis.
Kyllähän sitä pitää ihan rehellisesti myöntää, että olihan näissä rintafileissä hieman enemmän makua. Rapeaksi paahdettu nahka tekee paljon, mutta muutenkin lihan rakenne oli mehevämpää ja kosteampaa kuin tavallisissa rintafileissä. Kun kilohintakaan ei näissä ole mikään päätähuimaava niin tehdään aivan varmasti toistekin. Harmi vaan, että lähimarketin asiakkaista muutkin ovat tainneet nämä löytää ja hyllyt huutaakin aina tyhjyyttään.
Mitä tulee itse ruokaan niin resepti oli sekin oikein hyvä. Alkuperäisen ohjeen kokonaisen sitruunan mehu oli ehkä hieman liikaa ja jyräsi jo hieman parsan oman maun alleen. Tämä siis puolitetaan tästä eteenpäin. Sinappina käytettiin dijonia, mutta kotona tehty olisi tässä toiminut vieläkin paremmin. Käytimme myös tuplamäärän parsoja, kahdeksan tuntui vähän pieneltä määrältä.
01/06/14
Kaartin hodari & hummeri
Parempi “roskaruoka” tai ehkä ennemmin katuruoka on selvästi yksi viimeaikoijen suurimmista ruokatrendeistä. Myös ravintoloitsijat ovat heränneet tähän, Hansilla on hampurilaispaikka, Harjussa tehdään kebabia ja Murun pojat alkoivat pitämään nakkikioskia, hodaripaikkaa nimeltä Kaartin hodari & hummeri.
Nimensä mukaisesti Kaartin kaupunginosasta Helsingistä, Pastiksen naapurista, löytyvässä nakkikioskissa tarjoillaan hodareita, lisukkeita ja hummeria. Alkuvuodesta avannut ravintola on ollut meillä heti alusta asti kokeilulistalla, mutta muutaman kuukauden otti ennen kuin päästiin paikan päälle. Tällä kertaa tarjolla oli ravintolan Taste of Helsingissä tarjolle tulevat annokset. Näistä intoutuneina täällä on kyllä tarkoitus käydä myöhemmin uudestaan.
Hodari & hummeri on pieni ravintola jossa on vain rajallinen määrä asiakaspaikkoja eikä varauksia oteta. Toisaalta ravintola tarjoaa pikaruokaa, joten tänne ei tulla istumaan pidemmäksi aikaa ja viihtymään vaan sen ruoan takia. Sisustus onkin aika kolkko, mustat seinät ja diner-tyyliset kalusteet. Ruoka oli erinomaista, alkuun hummeririsottoa ja sitten hodari valinnan mukaan, joko liha tai vege-versiona.
Risotto oli kosteaa, riisi al dente ja hummeriliemi erinomaisen hyvä. Hummeriaha tässä annoksessa ei hirveästi ole vaan se juttu on nimenomaan tuo liemi. Ja se hodari, aivan ehdottomasti paras hodari mikä on tullut koskaan syötyä, Oskari II:n siis. Ylikypsää vasikanlihaa, parsaa, katkarapuja ja choron-kastiketta, aivan kuten oskarinleikkeessä, mutta hodarin muodossa. Nämä siis löytyvät Taste of Helsingissä Hodari & Hummerin listalta eivätkä ole ravintolasta muuten saatavilla.
Maistiaset tarjosi Taste of Helsinki ja Kaartin hodari & hummeri.
22/05/14
Salamipizza
Pizzaa ei oltukaan vähään aikaan tehty, mutta viime viikonloppuna korjattiin tämä virhe. 00-jauhot olivat loppu ja idea pizzan tekoon tuli vasta päivällä, joten tällä kertaa mentiin sillä vähän vanhemmalla ja nopeammalla pohjan ohjeella. Kaupan hyllyltä tarttui salchichón-makkarapaketti mukaan, joten sitähän piti pizzaankin tunkea ja vähän muutakin.
Joku voisi väittää tätä jo pyhäinhäväistykseksi, ei siis salamia tms. pizzassa vaan sitä, että sen kanssa uuniin menee myös ananasta. Jostain syystä tämä yhdistelmä on vain sellainen joka omia makuhermojani kovasti kutkuttaa, joten menköön. Muuten olen yksinkertaisuuden ja perinteiden nimeen vannovaa sorttia näissä pizza-asioissa, mutta tässä tämä poikkeus sääntöön.
Salamipizza (1 kpl)
- tomaattikastiketta (esim. täältä löytyvällä ohjeella)
- 6 siivua salamia (esim. salchichón)
- pepperoni-paprikoita
- tuoretta ananasta
- 250 g mozzarella di bufalaa
- parmesan-juustoa
- rucolaa
Valmista pizzataikina hyvissä ajoin etukäteen. Jos haluat vain parasta niin osta “tipo 00” jauhoja ja käytä täältä löytyvää ohjetta (huom! valmistettava edellisenä päivänä) tai sitten melkein yhtä hyvää ohjetta, joka tehdään tavallisiin ja durum-jauhoihin. Jos teet tomaattikastikkeen itse niin sekin kannattaa tehdä hyvissä ajoin. Se vaan paranee mitä pidempään sitä jaksaa kokoon keitellä. Jos laiskottaa niin moni valmis tomaatti-basilika -pastakastike toimii tässä ihan hyvin.
Kun uuni on lämmitetty 275 °C lämpötilaan ja pizzapohja kaulittuna niin ei muuta kuin pizzaa täyttämään. Tomaattikastiketta pohjalle, päälle makkara-siivuja, ananasta, säilöttyjä pepperoni-paprikoita ja mozzarellaa. Paisto uunissa 7-9 minuuttia, mielellään pizzakiven päällä.
Anna pizzan levätä hetki pöydällä uunista noston jälkeen. Veistä sitten sen päälle parmesan-lastuja ja nosta päällimmäiseksi kourallinen tuoretta rucolaa.
Muutama huomio. Säilötyt pepperoni-paprikat kannattaa puristella tyhjäksi liiallisesta nesteestä ennen pizzan päälle laittoa, näin pizza ei turhaan vety. Ananaksena kannattaa ehdottomasti käyttää tuoretta eikä purkista tulevaa, tällä on iso ero makuun. Niin ja makkaraan kannattaa jonkin verran panostaa ja jättää perus-markettisalamit suosiolla sinne hyllylle. Lidlistä esimerkiksi saa ihan kelpo-makkaraa, espanjalaista salchicónia, joka minullakin oli tällä kertaa käytössä. Mutta makkara on se joka tässä pizzassa merkitsee paljon ja sen valintaan kannattaa käyttää hieman vaivaa ja ajatuksia.
