Katselet juttuja tunnisteella "ravintola"
30/01/14
Teurastamon parhaat

Oltiin viime lauantaina Helsingin Teurastamolla “Teurastamon parhaat” otsikolla kulkeneessa tilaisuudessa. Itse olimme bloggaaja- / lehdistökierroksella, mutta tilaisuushan oli ihan kaikille avoin. Tapahtuman ideana oli esitellä viime aikoina hieman kasvanutta Teurastamossa toimivaa yritysjoukkoa Taste of Helsinki -tyyliin. Kaikilla ravintoloilla oli 5 euron hintaan erilaisia maisteluannoksia tarjolla joista pystyi sitten itse illan aikana koostamaan oman menunsa. Samalla myös muut toimijat kuten Flavour Studio ja Helsingin kahvipaahtimo pitivät ovensa auki utelialle.
Teurastamo on kyllä pikkuhiljaa kehittymässä ihan mielenkiintoiseen suuntaan. Aiemmin alue on ollut käytännössä yhden ravintolan (Kellohalli) ja yhden lounaspaikan / lihakaupan (Roslund) varassa. Muut toimijat kun ovat olleet enemmän tuottajia kuin kuluttajille suunnattuja liikkeitä. Jotta alue muuttuisi suurempia massoja kiinnostavaksi on melkoisen tärkeää, että satunnaisten tapahtumien lisäksi alueelle on saatu houkuteltua nyt myös uusia ravintoloita. Näistä Ho’s Food tarjoaa kiinalaisia dim sumeja, Jädelino jäätelöä ja B-smokeryn keskittyessä lihan savustukseen.
Kyllä tästä voi vielä ajan kuluessa kehittyä kiinnostava ja elävä alue. Vastaavia projekteja on tehty ainakin Kööpenhaminassa (Kødbyen), Lontoossa ja New Yorkissa. Laajuudeltaan Teurastamo ei vedä näille vertaansa, mutta toivottavasti elää ja kasvaa samantyyppiseksi ruokakulttuurin kehdoksi. Haasteenahan on hieman syrjäinen sijainti, mutta totuuden nimissä tuonne on kyllä keskustasta hyvät julkiset yhteydet.
Loppuun pitää vielä hehkuttaa Roslundin (Teurastamon portti) hampurilaisia, joista tapahtumassa oli miniversiot tarjolla. Molemmat versiot, perinteinen jauhelihapihvi ja pulled pork olivat mielettömän hyviä. Mainioista sämpylöistä vielä erityismaininta. Toinen odotuksen sekainen hehkutus kohdistuu B-smokeryyn, tuliset wingsit lupaavat hyvää kunhan saavat vaan homman pyörimään täysillä.

Tapahtumassa olivat mukana: B-smokery, Flavour Studio, Helsingin kahvipaahtimo, Ho’s Food, Jädelino, Kellohalli, Makumaku, Pasta Factory Helsinki, Teurastamon portti ja Tuoretori.
20/01/14
Ravintola Sunn ja brunssi

Kävimme viime sunnuntaina brunssilla Ravintola Sunn:issa. Olimme menossa neljäksi leffaan joten brunssi ennen sitä sopi kuin nenä päähän. Hetken eri paikkoja mietittyämme tämä putkahti jostain Googlen syövereistä esille ja ennen kuin ehdin mitään sanoa oli pöytäkin jo varattuna. :) Ennakkoon tuntematon paikka siis, mutta ajatuksena olikin kokeilla jotain muuta kuin tuttuja paikkoja.
Ravintola Sunn sijaitsee Café Engelin yläkerrassa Senaatintorin laidalla Aleksanterinkadun varrella. Hieno miljöö ja komeat näkymät tuomiokirkolle päin. Hieman sekava tila, mutta kohtuullisen paljon tilaa ja myös erikseen varattavia kabinetteja useampi. Muuten hyvin klassinen tila ja sisustus, mutta kuka ihme on keksinyt laittaa tuonne muovimaton lattiaan?!

Brunssi oli hyvä, kiitosta erityisesti todella hyvistä leivistä ja laadukkaista ruokalajeista. Kaikki tarjolla ollut oli hyvin valmistettua ja selvästi hyvistä raaka-aineista tehtyä. Valikoima ei ollut laajin mahdollinen, mutta eipä paljoa silti jäänyt kaipaamaan. Tuoremehu olisi voinut kuulua hintaan ja ehkä myös jotain lämpimiä ruokalajeja. Vaikka totuuden nimissä ei noita jälkimmäisiä tällä kertaa kaivannut, tuoremehua kyllä. Kananmunat, pekonit ja muut löytyy kyllä erikseen tilattavina (ja erikseen maksettavina) lisä-annoksina, nämä näyttivät tulevan myös hyvin ripeästi naapuripöytään.
Brunsseissa on usein ongelmana se, että kaikki tunkevat syömään samaan aikaan. Sama kävi täälläkin ja hetken aikaa sai ryysiä ja jonotella. Itse olimme vähän myöhemmin liikkeellä ja harmiksemme tämä tarkoitti sitä, että ihan kaikkea ei enää ollut tarjolla, erinomaisesta hummuksesta saimme vain maistiaiset, croissantit tuotiin vasta tunti saapumisemme jälkeen uudelleen tarjolle ja jälkkäripöytä ammotti pitkään tyhjyyttään. Jälkkäriä tuli onneksi taas tarjolle vähän ennen kuin omakohtaisesti olisi alkanut häiritä. Naapuripöydässä herätti kyllä jo närää. Ravintola oli tilana myös meluisa, joten ääntä sai ajottain korottaa.
Kaikenkaikkiaan jäi silti positiivinen fiilis. Ruoka oli hyvää ja laadukkaista raaka-aineista hyvin tehtyä, sopivan kekseliästä muttei liian näpertelevää. Ja leivät oli äärettömän hyviä! Valikoima ei ollut hirveän laaja, joten jos jokin ei oikein osu omaan makumaailmaan niin vaihtoehtoa ei välttämättä olisi löytynyt. Ilmapiiri meluisuudesta huolimatta rennon mukava. Palvelu ihan mutkatonta ja perusystävällistä. Hinta aavistuksen tyyris 20 euroa, mutta siinä lienee jonkin verran sijaintilisää. Voisi käydä toistekin.
– – –
PS. Tuli askarreltua tuollainen etusivu näille meidän blogeille. Päivitystahtihan ei nykään päätä huimaa näissä kummassakaan, mutta tuolta nyt näkee mitä uutta on tullut minnekin. Löytyy siis palvelimen “juuresta” osoitteesta http://avaruusasema.com. Käykää katsomassa. :)
[pinit]17/12/13
Brunssilla Pastiksessa ja vähän viinilaseista
Viime lauantai-aamuksi Fiskars oli kutsunut joukon ruoka- ja sisustusbloggaajia ravintola Pastikseen brunssille. Ravintola on kovasti mieleen, joten olihan se mentävä. Ohjelmassa oli Pastiksen keittiön valmistaman brunssin lisäksi pienimuotoinen viinitasting mm. Murun ja Pastiksen yhtenä omistajana sekä sommelierinä tunnetuksi tulleen Samuil Angelovin vetämänä. Alkuun pakolliset tervetuliaiset kera samppanjan, kyllähän sillä kivasti lähti lauantai käyntiin. Sitten päästettiinkin Samuil ääneen ja juttua riitti, hauska mies joka tietää viineistä paljon ja osaa aiheesta kertoa myös tavalliselle kaduntallaajalle.
Samuilille oli annettu tehtäväksi kertoa meille siitä miten viinilasi ja siitä nautittava viini ovat hyvinkin riippuvaisia toisistaan. Sen lisäksi että saimme nauttia hyvästä ruoasta, viinistä ja mukavasta kanssabloggaajien seurasta, oli yhtenä tilaisuuden tarkoituksena esitellä meille myös Iittalan uutta Essence Plus viinilasi-sarjaa, jonka kehittämisessä myös Samuil oli omalla panoksellaan ollut mukana. Meille tarjoiltiinkin sama viini (Shelter Spätburgunder 2010) sarjan molemmista viinilaseista, jotta pääsimme käytännössä kokeilemaan miten lasi makuun vaikuttaa.
Itse pidin aikoinaan koko viinilasin vaikutusta lähinnä huuhaa-juttuna, kunnes aikoinaan kävimme Riedelin viinilasi-tastingissä. Siellä sai käytännössä huomata kuinka suuri merkitys lasilla on, oikealla lasilla voidaan hyvin korostaa viinin hyviä puolia ja vastaavasti peittää heikompia osa-alueita. Täysin vääränlaisesta lasista nautittuna hienokin viini voi olla täysin juomakelvotonta. Mikäli nyt olen täysin oikein ymmärtänyt niin lasilla voidaan vaikuttaa viinistä saatavaan aistikokemukseen pääasiallisesti kahdella tavalla – sillä mihin kohtaan suuta viini juotaessa osuu ja toisaalta siiihen kuinka viinin tuoksut tulevat lasista nenäämme. Haistaminenhan on yllättävän suuri osa sitä miten ruokaa ja juomaa maistamme, jokainen on tämän varmaan flunssassa huomannut.
Essence Plus sarjassa on kaksi viinilasia, ei tosin valko- ja punaviinille vaan eri tyyppisille viineille, pienempi lasi raikkaammille ja hapokkaammille viineille ja suurempi lasi rotevammille. Käytännössähän suurin osa valkoviineistä toimii paremmin pienemmästä lasista, mutta esimerkiksi jotkut täyteläisemmät chardonnayt kaipaavat jo tilaa ympärilleen jolloin suurempi lasi voi olla paikallaan. Keskitäyteläiset punaviinit sopivat molempiin laseihin, lähinnä niiden kanssa tarjottavasta ruoasta riippuen. Erittäin vanhat viinit korostuneiden tanniinien ja niukan hapokkuuden takia puolestaan pienemmästä lasista. Oli hauska huomata miten viinin ominaisuuksia pystyy myös muokkaamaan lasivalinnalla. Lasia ei siis aina kannata valita vain viinin mukaan vaan myös ajatellen viinin kanssa tarjottavaa ruokaa. Pienemmällä lasilla voi korostaa hapokkuutta ja suuremmalla taas viinin kokonaisvaltaisuutta. Käytännössä tämän huomasi esimerkiksi siten, että tarjottu spätburgunder toimi maksapateen kanssa paremmin pienestä lasista juotuna.
Lasin lisäksi viinin makuun voi vaikuttaa myös dekantoimalla. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että avaa viinipullon hieman ennen kuin sen tarjoaa. Sopiva aika riippuu viinistä ollen jotain kummenien minuuttien ja tuntien välillä. Tämä on Samuilin mukaan myös selllainen asia joka on erityisesti nuorten viinien (= normaalit Alkosta ostettavat punaviinit) kanssa aika ehdoton asia. Vanhoja viinejä ei puolestaan juuri kannata dekantoida. Hirvittävän kiinnostava aihe, josta tuntuu aina vaan olevan enemmän opittavaa.
Ulkonäöllisesti Essence Plus ei aluksi oikein puhutellut, mutta meillä jo kesästä alkaen käytössä olleet lasit ovat käytännössä osoittautuneet erinomaisiksi yleislaseiksi. Kahdella viinilasilla pärjää erinomaisen hyvin ja jompikumpi laseista toimii käytännössä viinille kuin viinille, joskus jopa molemmat kuten tällä brunssilla saimme huomata. Hieno juttu kuitenkin, että Iittalalla on lähdetty tekemään aavistuksen kunnianhimoisempaa viinilasia, on mukava että nyt löytyy myös kotimainen vaihtoehto Riedelin laseille. Pitäisikin oikeastaan joskus ottaa pieni vertailu näiden ja Riedelin lasien välille ja kokeilla, että saako rypäle- tai viinityyppikohtaisilla laseilla kuinka paljon enemmän viinistä irti vai onko sillä enää suurempaa merkitystä.
Brunssilla oli tarjolla kolme herkullista “ruokalajia”. Alkuun seisovasta pöydästä kylmiä annoksia – maksapateeta, salaatteja, erinomaisia makkaroita, säilöttyjä vihanneksia ja croisantteja. Tämän jälkeen pöytiin tarjoiltiin Eggs Benedict pinaatilla ja jälkiruoaksi vielä herkullinen praliini kera kahvin.
[pinit]




